Viimeisimmät julkaisut

Ruoveden seurakuntakeskus

Hirsinen seurakuntakeskus on tehty kestämään

Ruoveden seurakuntakeskus Aatos jatkaa alueen hirsirakennusperinteitä modernilla kaupunkityylillä. Rakennuksen muita kantavia teemoja ovat monikäyttöisyys, esteettömyys, puhdas sisäilma sekä ekologisuus.

Teksti: Anne Korkala, Kuvat: JP Juvonen

Ruovedelle valmistunut seurakuntakeskus on HIMLA arkkitehdit Oy:n arkkitehti Jussi Hietalahden ensimmäinen massiivihirrestä suunniteltu julkinen rakennus. Mies on syystäkin tyytyväinen. Kunnan purkumääräyksen saanut vanha seurakuntakeskus kärsi pahoista sisäilmaongelmista, ja lähtökohtaisena toiveena uudeksi seurakuntakeskukseksi oli puurakennus.

RuovedenSRK_3Pääsuunnittelija Hietalahti pelasi varman päälle ja valitsi lamellihirren, jonka Työhyvinvointilaitoksen tutkimukset ovat osoittaneet sisäilman kannalta hyväksi ja toimivaksi. Suunnittelun taustalla oli neljän arkkitehdin välinen ideakilpailu.

– Hyppäsin ääripäästä toiseen ja lähdin suunnittelutyöhön tekniikka edellä. Hirsiteollisuus on kehittänyt omaa tuotettaan tehokkaasti, ja tulokset alkavat näkyä. Hirsirakentamisen muotokieli on kehittynyt citynurkkien ja painumattomien hirsien ansioista modernimmaksi. Hirsirakentamista ei vielä täysin osata mieltää julkisen rakentamisen materiaaliksi, mutta tietoisuus kasvaa jokaisen uuden kohteen myötä, Hietalahti sanoo.

Rakennuttajakonsulttina ja työmaavalvojana seurakunnan puolesta toiminut Keijo Ahokas kertoo hankkeen päälähtökohtana olleen tulevaisuutta silmällä pitäen sopivan kokoiseksi mitoitettu, terveellinen rakennus.

– Päädyimme materiaaliin, jossa ei ole lainkaan kerrosrakenteita. Maasta kunnolla irti oleva hirsirakenne ja vuotamattomat katot ovat vuosisatoja taanneet puurakennusten säilymisen, Ahokas toteaa.RuovedenSRK_13 - Copy

Musta julkisivu puhutti

– Musta on arvokkuuden väri, kertoo Hietalahti perustelleensa julkisivun väritystä kuntalaisille.

Viesti on mennyt perille. Hietalahden luonnosehdotus “Aatos” keräsi 68 prosenttia äänistä, kun suunnitelmat olivat esillä kuntalaisten äänestettävänä. Roslagin mahongilla käsiteltyä tummaa julkisivua keventävät kontrastivärit, joilla korostetaan eri käyttäjäryhmiä ja sisäänkäyntejä: valkoinen pääsisäänkäyntiin, sininen kirkkoherranvirastoon ja oranssi lasten ja nuorten kerhotiloihin.

Kaksikerroksisessa rakennuksessa on epäsymmetrinen harjakatto. Kattopintana on metallipinnoitteinen bitumikermikate, joka kestää hyvin hirren elämistä eikä pidä niin kovaa ääntä sateella kuin peltikatto, joka taas olisi vesittänyt sisätilojen akustiikkasuunnittelun. Hirret kohteeseen on toimittanut Ollikaisen Hirsirakenne Oy Ruovedeltä.

Ensimmäisessä kerroksessa sijaitsevat pääaulan ohessa Ruovesi-sali, kokoustila sekä kerhotila.

Kirkkoherranvirasto ja lämmityskeittiö sijaitsevat huoltopihan puolella. WC-tilat ja arkisto sijaitsevat betoniosassa rakennuksen keskellä. Toisessa kerroksessa on muutama työhuone, tauko- ja sosiaalitilat sekä ilmanvaihdon konehuone betoniosan päällä. Pääkäyttäjänä on kirkkoherranvirasto. Erilaiset tilatarpeet ja tilojen yhtäaikainen käyttö on maksimoitu.

RuovedenSRK_10 - Copy– Seurakuntakeskus on ainoa paikka, missä voidaan järjestää täysin esteetön kunnanvaltuuston kokous. Lisäksi salissa on elokuvatason tekniikka ja mainio akustiikka musiikkitilaisuuksia varten, Hietalahti kertoo. Akustisesti toimiva hirsimalli Akustiikkasuunnittelusta vastasi Helimäki Akustikot Oy:stä Heikki Helimäki. Seinäkallistukset, kattorakenteet ja jopa ilmanvaihto tehtiin akustiikan ehdoilla.

– Sali on täysin äänetön, vaikka ilmanvaihto on päällä. Äänentoistoa ei tarvita, puheita voi pitää ilman mikkiä. Muihin tiloihin tehtiin vastaavasti niin kovat vaimennukset kuin mahdollista, Hietalahti kertoo.

Salin akustiikkahirsi suunniteltiin yhteistyössä Heikki Helimäen kanssa; 26,5 senttiä korkea hirsiprofi ili on höylätty kiilamaisen vinosti. Kaato on sisäänpäin noin kaksi senttiä, ja kärkipiikki keskitetty hirren ylimmälle kolmannekselle.

– Kun osa kaadoista on ulos- ja osa sisäänpäin, saadaan vinoja, leikkaavia pintoja akustiseen seinään. Ratkaisu on mietitty niin, että profiili on tuotantoteknisesti toteutettavissa mahdollisimman hyvällä hyödyllä, Tero Ollikainen Ollikaisen Hirsirakenne Oy:stä kertoo.

Alipaineinen hirsirakennus

LVIAJ-suunnittelun kohteeseen teki Insinööritoimisto AX-LVI Oy Tampereelta. Projektipäällikkönä toimi Jouni Hartman, ja pääosan suunnittelusta hoiti Tero Savilaakso. Hirsirakennus on luontevimmillaan silloin, kun siinä on isoja yhtenäisiä pintoja ja isoja aukkoja. LVI-tekniikka haluttiin piiloon sekä katseilta että korvilta. Myös energiakulujen haluttiin pysyvän maltillisina.

RuovedenSRK_18– Tekniikka mallinnettiin, joten oli helppo käydä havainnollisesti läpi ongelmakohtia yhdessä arkkitehdin kanssa ja sijoittaa päätelaitteet oikeisiin paikkoihin. Ilmastoinnin äänitekniikka käytiin huolella läpi sekä suunnitteluohjelmalla että akustiikkasuunnittelijan kanssa. Äänet saatiin häivytettyä niin, ettei ongelmia ole konserttitilanteissakaan, Hartman toteaa.

Koko LVI-tekniikka saatiin niin napakkaan pakettiin, että rakennusta pystyttiin jopa hieman madaltamaan suunnitellusta.

Kohteen piti lämmetä maalämmöllä, jonka avulla oli tarkoitus hoitaa myös ilmastoinnin jäähdytys. Maalämmölle ei kuitenkaan saatu rakentamislupaa ja toistaiseksi lämpö tuotetaan sähköllä.

– Mikäli maalämmölle ei saada lupaa, asennetaan kohteeseen ilma-vesi -lämpöpumppu. Lämmönjako toteutettiin pääosin vesikiertoisena lattialämmityksenä, Hartman kertoo.

Hirsirakennuksessa on tärkeää pitää sisäja ulkoilman väliset painesuhteet hallinnassa.

– Rakennus pidetään hieman alipaineisena, jotta sisäilman kosteuskuormaa ei talvisin pääse kulkeutumaan rakenteisiin eikä sitä myöten aiheuttamaan ongelmia, Hartman sanoo.

Aikaa kestävä sisustus

Sisävärisuunnitelmasta, lattiapinnoista sekä kalustuksesta ja sisustusvalaisimista vastasi sisustusarkkitehti Kristiina Hallinen Suunnittelutoimisto Kaikaista.

RuovedenSRK_7– Sisustussuunnittelusta on riisuttu kaikki turha. Pääosassa on hirsi ja arkkitehdin ajatukset. Asiakas tuo tilaan värin, ja minä huolehdin siitä, että yksityiskohdat toteutetaan laadukkaasti, aikakauden ja arkkitehtuurin mukaisesti kestämään aikaa, Hallinen sanoo.

Sisääntuloaulassa korostuu sama mustavalkoinen kontrasti kuin pääovellakin. Salissa, toimistotiloissa ja kerhohuoneissa on lattiamateriaalina vinyylilaatta.

– Aidon materiaalin rinnalle ei voi valita jäljitelmämateriaaleja. Vinyyli toimii akustisesti, on kestävä ja helposti ylläpidettävä, Hallinen perustelee.

Seurakuntakeskuksen kalusteiden täytyy olla pinottavia, kestäviä ja kevyitä. Taittojalkapöydät on helppo siirtää, ja ne saadaan tarvittaessa mahtumaan pieneen tilaan. Pöydät ovat mustia, jotka juhlatilanteissa muutetaan liinalla valkoisiksi. Salin tuolit on kokoverhoiltu akustiikan takia.

– Valoisa ja näyttävä sali sekä ikkunoista avautuva näkymä luovat itsessään vaikuttavan tunnelman, jota on turha lähteä alleviivaamaan keinotekoisesti. Kirkkotekstiilit on helppo sijoittaa neutraaliin ympäristöön ja kokonaisuus toimii, Hallinen toteaa.

4,5 kilometrin hirsitoimitus

Bruttoalaltaan 910 neliöinen rakennus oli Tero Ollikaisen mukaan arkkitehtuurisesti haastava ja vaati paljon erikoistyöstöjä. Ollikaisen Hirsirakennus Oy pystytti kohteen aluskatteeseen saakka valmiiksi. Hirsikehikko kasattiin seitsemässä päivässä, vesikatto oli päällä kolmessa viikossa.

– Vielä hirsitoimitustakin tärkeämpää on logistiikan ja urakoinnin onnistuminen, sekä se, että kehikko ja urakointi tulee yhdeltä toimijalta, joka aikatauluttaa urakan hyvin.

RuovedenSRK_9Teimme kohteen yhdellä sopimuksella, ja meillä oli paikalla omat asentajat ja nosturit, Ollikainen kertoo.

Hirsiset väliseinät tuovat omat haasteensa liitoksiin ja rakentamiseen. Kulmia, lyhyitä seiniä, ikkuna- ja oviupotuksia on tehty kokonaan ilman ulkopuolisia vuorilautoja. Sisäpuolella on pienet vuorilaudat. Listoja ei ole käytetty missään.

– Kyllä työstökone joutuu tämmöisessä koetukselle, ja suunnittelun tulee olla äärimmäisen tarkkaa. Onnistuimme mielestäni jopa kiitettävästi, sillä kohteessa on paljon todella kauniita yksityiskohtia, summaa Ollikainen ja kertoo, että myös suurin osa tekniikan tarpeista tehtiin tehtaalla valmiiksi.

“Ihan kuin itselle tehty”

Kahden miljoonaan euron hankkeen pääurakoitsijana oli paikallinen rakennusliike Marko Aaltonen Oy. Sekä Ahokas että Ollikainen kehuvat sisätöiden puusepäntarkkaa lopputulosta.

– Meillä on ollut todella hyvät suunnittelijat ja toteuttajat. Isoimmat ratkaisut syntyvät toki työpöydällä, mutta kyllä paikallinen rakennusliike teki yhtä lailla priimaa. Kun oman kylän miehet ovat tekemässä, niin jälki on kuin itselleen olisivat tehneet, Ahokas toteaa ja kehuu kokonaisurakkaa, jossa rakennusliike huolehti myös LVIS-urakoista.

– Ainostaan asfalttiurakointi oli erillisenä. Kun toimijat ovat ennestään tuttuja, on projekti paljon helpompi hallita, Ahokas toteaa.

Ruoveden seurakuntakeskus

Bruttoala: 700 neliötä
Rakennuttaja: Ruoveden seurakunta
Kustannusarvio: 2,5 miljoonaa euroa
Arkkitehti: HIMLA arkkitehdit Oy
Rakennusurakoitsija: Rakennusliike Marko Aaltonen Oy
Sähköurakoitsija: Ruoveden Sähköasennus Oy
I-urakoitsija: Peltisepänliike Nykänen Ky
LV-urakoitsija: Vesi ja Lämpö Moksunen Oy

 

Facebooktwittergoogle_plusredditpinterestlinkedinmailFacebooktwittergoogle_plusredditpinterestlinkedinmail