Viimeisimmät julkaisut

ROTI 2017: Tärkein numero on seitsemän

Rakennetussa omaisuudessamme on 80 prosenttia Suomen kansallisvarallisuudesta ja 20 prosenttia bruttokansantuotteestamme. Rakennetun omaisuuden kontolla on 42 prosenttia energian loppukäytöstä ja 38 prosenttia kasvihuonepäästöistä. Siksi on tärkeää, että meillä on käsitys rakennetun omaisuutemme kunnosta. Siitä kertoo joka toinen vuosi Suomen Rakennusinsinöörien Liitto RIL ry:n johdolla tehtävä Rakennetun omaisuuden tila ROTI. Tämän vuoden ROTI on kuudes.

ROTI-selvitystä on ollut laatimassa 160 asiantuntijaa kuudessa paneelissa: rakennukset, liikenneverkot, yhdyskuntatekniikka, koulutus ja kehitys, digitaaliset ratkaisut sekä uutena arkkitehtuuri, suunnittelu, muotoilu ja taide.

Kuva: Jaana Ahti-Virtanen
ROTI nosti esiin kasvaneen
huolen korjausvelan
kasvusta. Rakennuskanta ei pysy edes tyydyttävällä tasolla, jos korjaamiseen ei ryhdytä rivakasti.

– Uusia teemoja tunnistetaan jatkossakin tarpeen mukaan. Toistaiseksi on ehdotettu muun muassa ympäristörakenteiden sekä kulttuuriympäristöjen arviointia. Myös aineettomia ja läpileikkaavia teemoja kuten säädösten ja prosessien toimivuuden sekä johtamisen arviointia on toivottu vahvemmin mukaan arviointeihin, RIL ry:n toiminnanjohtaja Helena Soimakallio kertoo.

Soimakallion mukaan suomalainen ROTI on kattavuudessaan, perusteellisuudessaan ja toistuvuudessaan ainutlaatuinen koko maailmassa, mutta infran ja julkisten palvelurakennusten osalta arviointeja tehdään Yhdysvalloissa, Uudessa-Seelannissa sekä Isossa-Britanniassa.

– Näissä maissa raportteja on tehty jo useampi, ja niiden vaikuttavuus on myös suurinta. Esimerkiksi Yhdysvalloissa presidentti Donald Trump on paikallisen ROTIarvioinnin suosituksen mukaisesti luvannut korjata rapistuvan infran kuntoon. Luvattu rahoitus on jopa tuhat miljardia dollaria. Isossa-Britanniassa pääministerin kansliaan perustettiin arvioinnin suosituksesta erityinen rakennusalan neuvonantajan tehtävä.

Uudessa-Seelannissa raportti on edistänyt ja vauhdittanut korjausvelan taltuttamiseksi tarvittavien investointien rahoitusinstrumenttien kehittämistä, ja maan hallitus on julkaissut merkittävän tukipaketin kohtuuhintaisen asumisen tukemiseen, Soimakallio kertoo. RIL ry:n puheenjohtaja ja Skanska Oy:n toimitusjohtaja Tuomas Särkilahti sanoo, että ROTI-raporteillakin on merkitystä paitsi asiantuntevan tilannekatsauksen myös tarvittavien muutosten synnyssä.

– Kaksi vuotta sitten ROTI nosti esiin väylien ylläpidon, ja siihen on nyt Suomessa panostettu, Särkilahti toteaa.

Yhdyskuntatekniikassa kiitettäviä

ROTI-arvioinnin kohteet saavat asiantuntijoilta kouluarvosanat sekä toimenpide-ehdotukset. Rakennusten tila sai arvosanaksi 7, liikenneverkot 7+, yhdyskuntatekniikka 7 ½, koulutus ja kehitys 6½, digitaaliset ratkaisut 7- sekä arkkitehtuuri, suunnittelu, muotoilu ja taide 7+. Rakennusten ja yhdyskuntatekniikan arvosanat ovat ennallaan, hieman ylöspäin ovat menneet infra ja digitaaliset ratkaisut, hieman alaspäin koulutus ja kehitys. Kiitettävällä tasolla rakennetusta omaisuudestamme ovat tällä hetkellä infraan kuuluvat lentoasemat (9-) sekä yhdyskuntatekniikassa jätehuolto (9), kaukolämpö ja -jäähdytys (9+) ja sähköverkot (9-). Huonoimmat arvosanat saa koulutuksen rahoitus (5½), tutkimuksen ja kehityksen rahoitus (5+) sekä digitaalisuuden tiedonhallinta (6-).

– ROTIn tärkein numero on 7. Valtaosa rakennetun omaisuuden osa-alueiden arvosanoista on tyydyttäviä, ja muutokset niissä näkyvät varsin hitaasti. Nyt merkittävimmät muutokset olivat mielestäni maantieverkon arvosanan nousu, ennen 6½, nyt 7-, sekä digitaalisten palvelualustojen ja teknologioiden raju pudotus, ennen 9-, nyt 6½. Maantieverkon arviota paransi loogisesti valtion korjausvelkaohjelma. Digitaaliset ratkaisut -paneeli puolestaan näpäytti toimialaa mahdollisuuksiin nähden hyvin vaatimattomasta etenemisestä, minkä vuoksi kokonaisuutena tilanteen arvioitiin taantuneen voimakkaasti, Helena Soimakallio sanoo.

Työkaluksi päättäjille

Soimakallio suosittelee ROTIin tutustumista kansallisen tason poliittisille päättäjille, koska se antaa erinomaisen tilannekuvan rakennetun omaisuuden merkityksestä, tilasta, riskeistä ja mahdollisuuksista. Raporttia olisi hyvä katsoa esimerkiksi hallitusohjelman puolivälitarkastelun aikana sekä kansantalouden ja työllisyyden parantamistoimien määrittelyssä.

– Suosittelen ROTIin tutustumista myös kuntapäättäjille, koska se herättää selvittämään ja hoitamaan kuntavarallisuutta paremmin sekä tarjoaa ideoita kuntien vetovoiman ja elinvoiman vahvistamiseen, Soimakallio toteaa. ROTI sopii hänen mukaansa myös valtion ja kuntien virkamiehille, koska raportti sisältää perustelut järkeville ja välttämättömille investoinneille. Raportista hyötyy myös kiinteistö- ja rakennusala, koska ROTI muistuttaa rakennetun ympäristön yhteiskunnallisesta merkityksestä sekä laadun ja jatkuvan kehittymisen tärkeydestä. Kansalaisille ROTI on mahdollisuus saada tietoa kansallisvarallisuuden tilasta, minkä pohjalta osataan vaatia sen entistä huolellisempaa hoitoa.

TEKSTI: JAANA AHTI-VIRTANEN

Facebooktwittergoogle_plusredditpinterestlinkedinmailFacebooktwittergoogle_plusredditpinterestlinkedinmail