Viimeisimmät julkaisut

Riihenmäen yhtenäiskoulu

Läpinäkyvää muunneltavuutta

Riihenmäen koulun uudisosa ja siihen yhdistetty, osittain muutettu vanha yläkoulu avautuivat syyslukukaudella Mäntsälän ensimmäisenä yhtenäiskouluna. Elinkaarimallilla toteutettuun koulukokonaisuuteen sijoittuvat perusopetuksen luokat ensimmäisestä yhdeksänteen. Kouluun mahtuu yli 700 oppilasta.

Teksti Jari Peltoranta | Kuvat Mikael Lindén

Uuden yhtenäiskoulun näkyvin ominaisuus on uudisrakennuksen kaareva punatiilipintainen julkisivu. Uudisosan ja vanhan osan liittyminen tapahtuu lähes huomaamattomasti liitososaa yhdistävän keltatiilipinnan ansiosta. Uudisosan keskellä on suuri tumma liikuntasali, joka palvelee kaikkia kuntalaisia kouluajan ulkopuolella.

Myös pihaan ja sen leikkialueen joustavaan 900 neliön laajuiseen turva-alustaan on satsattu.

Riihenmäen yhtenäiskoulun uudisosan rakentaminen, huolto ja ylläpito kilpailutettiin elinkaarimallilla: palveluntuottaja NCC Suomi Oy vastaa kohteiden uudisrakentamisesta, korjaamisesta, kunnossapidosta ja käytettävyydestä 20 vuoden ajan. Aikaa voidaan tarvittaessa jatkaa kilpailutetulla hinnalla viiden vuoden optiojaksolla.

Uudisosan KVR-urakan arvo oli noin 14 miljoonaa euroa, ja se on osa suurempaa 66 miljoonan euron elinkaarisopimuskokonaisuutta, johon kuuluu myös Hyökännummen koulun ja päiväkodin toteuttaminen sopimuspalveluineen.

Hanke toteutettiin käyttäen rahoituslaitosrahoitusta, jolloin kunta tuli suoraan uusien rakennusten omistajaksi ja voi siten ohjata ja valvoa rakennusten ylläpitoa sekä huoltoa.

– Kunnalla on paljon investointeja, ja jokaiseen kohtaan haetaan aina sopiva rahoitusmalli. Seuraava koulurakennushanke on päätetty rakentaa kiinteistöleasing-mallilla. Ajan myötä selviää sitten, mikä malli on kunnan kannalta paras, Mäntsälän tekninen johtaja Vesa Gummerus sanoo.

– Olemme pyrkineet siihen, että rakenteet ja ratkaisut ovat kestäviä ja pitkäikäisiä. Tavoitteena on mahdollisimman huoltovapaa koulun toiminta jatkossa meidän ylläpito-organisaatiomme osalta. Tilaaja tietää, että 20 vuoden päästä heillä on vielä täysin toimintakunnossa oleva kiinteistö, jossa ei ole korjausvelkaa. Kaikki vuosikorjaukset ja ylläpitokorjaukset on tehty ajallaan, tekninen manageri Pekka Jeskanen NCC:ltä sanoo.

Elinkaarimalli päätettiin ottaa hankkeen toteutustavaksi kesken suunnitteluvaiheen. Kohteen pääsuunnittelijana toiminut arkkitehti Arto Peltokangas Arsatek Oy:stä luonnehti päätöksen jälkeen tehtyjä suunnitelmamuutoksia kuitenkin yllättävän vähäisiksi.

Kiinteistöön on tehty paljon mittarointeja, joiden avulla saadaan energiankulutustietoja monesta eri paikasta.

– Näin pystymme seuraamaan kulutusta erikseen valaistuksen, kylmän ja lämpimän veden, ilmanvaihdon, käyttäjäsähkön ja pihavalaistuksen osalta, urakoinnista vastannut projektipäällikkö Jarmo Saviranta NCC:ltä kertoo.

– Muuten rakentaminen oli aika lailla normaalilaatua, mutta detaljikysymyksiä mietittiin ehkä vähän tavallistakin tarkemmin. Palvelusopimuksesta vastaava kiinteistömanagerimme otti usein kantaa eri asioihin, ja kysyimme vielä hankinnan puoleltakin mielipidettä tarvikeostojen osalta, Saviranta kertoo.

Kaunis paikallavalupinta

Uudisrakennuksessa on sandwich-betonielementtirunko pilari- palkkijärjestelmällä. Julkisivupintana ovat tiililaattapintaiset betonisandwich-elementit.

– Harvoin tehdään tiililaattapintaisia betonisandwich-elementtejä, joiden tiilisaumat saumataan työmaalla, arkkitehti Peltokangas toteaa.

Lisäksi rungon kaarevalla osalla on kaksi kantavaa ulkoseinää sekä sisällä kaksi kaarevaaväliseinää paikallavalettuina. Paikallavaluseinät tehtiin puhtaaksi laudoitettuina. Valutyön jälki on onnistunutta.

Usein puhtaaksi valettu paikallavaluseinä on melko karun näköinen, mutta Riihenmäen koulun vaaleahkot paikallavalupinnat istuvat kauniisti värikkääseen ympäristöönsä. Rakennuksen keskellä olevat pyöreät valuseinät luovat omaleimaisuutta rakennuksen sisätiloihin kuten myös toisen kerroksen lukuluolaan.

Käytävä- ja aulatiloissa on otettu huomioon monikäyttömahdollisuudet. Koko uudisrakennusta leimaavat laajat lasipinnat sekä valoisuus ja läpinäkyvyys. Luokista on näkyvyys käytävälle. Luokkien sisällä on pieni eriyttämistila rauhalliseen työskentelyyn esimerkiksi ryhmätöissä.

Luokkien välissä on siirrettävät väliseinät, joilla saadaan kaksi luokkaa yhdeksi suureksi tilaksi tarvittaessa. Tilassa voi olla yhtä aikaa kaksi ryhmää kahden opettajan kanssa.

– Kahden luokan yhdistämistä käytetään melko paljonkin arjessa. Kaksi opettajaa voi yhteisvoimin vetää tuntia samanaikaisesti vähän eri teemoilla, rehtori Saija Hellström kertoo.

Luokat esikoululaisista kakkoseen ovat erillään omalla rajoitetulla alueellaan, myös iltapäiväkerho toimii siellä.

Monikäyttösalit

Avara lasiseinäinen ruokasali on keskellä uutta rakennusmassaa, ja sinne avautuu näkymiä laaja-alaisesti myös toisen kerroksen lasiseinien läpi. Rehtori on tyytyväinen toisen kerroksen ja ruokasalin väliseen lasiseinään, koska se myös vaimentaa melua.

Ruokasalia voi käyttää esiintymis- tai kokoontumistilana, jolloin kaareva tila toimii esiintymislavana. Rouhea valubetonipintatuo vastapainoa lasipinnoille.

Yli tuhannen neliön laajuisessa monitoimiliikuntasalissa on täysimittainen kenttä vaikka sarjapelejä varten. Tila voidaan jakaa neljään osaan, ja siellä voidaan järjestää myös konsertteja.

Parvella olevaan katsomoon mahtuu 200 henkeä, teleskooppikatsomoon 400 ja lisäksivoidaan lattialle tuoda vielä irtotuoleja. Kaikkiaan liikuntasaliin voidaan ottaa kerralla 800 henkeä.

Liikuntasalin ja musiikkiluokan välillä on monitoiminen näyttämörakenne, joka yhdistää salin ja musiikkiluokan toiminnot.

Haluatko lisää tietoa Suomen hienoimmista hankkeista?

Uuden ja vanhan liitto

Vanha ja uusi koulu liittyvät toisiinsa yhteyskäytävän kautta. Vanhaan yläkouluosaan toteutettiin uusi yhdistetty fysiikan ja kemian opetustila. Vanhojen hallintotilojen paikalle rakentui neljä uutta perusopetustilaa. Lisäksi tehtiin taloteknisiä parannuksia sekä huoltoa ja säätöä.

– Uusi ja vanha puoli ovat LVI:n osalta täysin erillisiä. Lämmityksen jakelu tapahtuu pääsääntöisesti lattialämmityksen kautta. Uudisosan hallintotiloissa on myös jäähdytys. Ilmanvaihto tapahtuu tarpeenmukaisesti, LVI-suunnittelusta vastannut Riku Bitter Granlund Riihimäki Oy:stä kertoo.

Hallinto- ja oppilashuoltotilat siirtyivät muutoksessa uudisosan puolelle. Opettajien valoisien tauko- ja työtilojen lisäksi uudella puolella on tilat terveydenhoitajille, kuraattorille ja psykologille.

Lämmitys ja jäähdytys maalämmöllä

– Tontilla on kalliota näkyvissä, minkä vuoksi jouduttiin tekemään louhintatöitä. Moninaisista pohjaolosuhteista johtuen uudisosalla on maanvaraista lattiaa ja paalujen varaan tehtyä ryömintätilallista kantavaa alapohjaa, Peltokangas kertoo.

Rakennus on varustettu maalämmöllä, jota varten on porattu 15 kappaletta 280 metrin syvyistä maalämpökaivoa uudisrakennuksen taakse.

– Kallio oli syvemmältä vähän rapakiven tapaista, ja jotkut reiät menivät uudestaan tukkoon seinämistä valuvien kivien vuoksi. Näitä reikiä jouduttiin siten poraamaan useampaan kertaan ja vähän suurentamaankin, Saviranta kertoo.

Maalämpö kattaa noin 90 prosenttia kiinteistön lämmöntarpeesta ja loput katetaan kaukolämmöllä, joka oli vanhassa kiinteistössä jo valmiiksi.

Riihenmäen koulu, Mäntsälä
Tilavuus: 39 500 bruttoneliötä
Pinta-ala: uudisosa 6830 neliötä, vanha 4140 neliötä
Kustannukset: uudisosa 14 miljoonaa euroa,
vanha 2 miljoonaa
Rakennuttaja: Mäntsälän kunta
Arkkitehtisuunnittelu: Arsatek Oy
KVR-urakoitsija, elinkaaripalvelut: NCC Suomi Oy
LVIA-suunnittelu: Granlund Riihimäki Oy
Sähkösuunnittelu: Granlund Lahti Oy

Facebooktwittergoogle_plusredditpinterestlinkedinmailFacebooktwittergoogle_plusredditpinterestlinkedinmail