Viimeisimmät julkaisut

Rantaroustin koulu

Tyrnävän alakoulussa ei ole hukkatilaa

Oulun kupeessa sijaitseva, väestöään tasaisesti kasvattava 7000 asukkaan Tyrnävän kunta avasi elokuussa nykyaikaisen peruskoulun. Rantaroustin koulu on kengätön, ruokasaliton ja suurelta osaltaan myös väliseinätön ja käytävätön, eikä varsinaisia luokkahuoneita ole juuri lainkaan.

Teksti: Pasi Puuperä Kuvat: Timo Lindholm

Kunnanjohtaja Marjukka Manninen kertoo, että Tyrnävä pitää hallussaan yhtä Euroopan ennätystä.

– Meillä on 4,2 lasta jokaista naista kohden. Väestö on kasvanut viimeiset kymmenen vuotta keskimäärin kahden prosentin vuosivauhtia. Puolet porukasta on alle kolmekymppisiä, ja viidennes heistä on alle kouluikäisiä. Tähän vaikuttaa luonnollisesti se, että omakotitalossa ja maalla asumista arvostavat haluavat muuttaa mielellään vajaan 30 kilometrin päässä Oulusta sijaitsevalle Tyrnävälle.

Kouluinvestointi tuli siis todelliseen tarpeeseen. Se on kunnan historian suurin, 14,8 miljoonaa, ja hanke on ensimmäisiä Kuntarahoituksen Vihreän Bondin rahoituskohteita. Toteuttamismuodoksi valikoitui elinkaarimallin ja allianssin yhdistelmä ja rakentajaksi NCC Suomi Oy 20 vuoden sopimuksella. Suunnittelussa ovat alusta alkaen olleet mukana kaikki osapuolet oppilaista opettajiin sekä kaikki rakentamiseen osallistuneet. Rakentaminen alkoi toukokuussa 2015.

Yhteistyössä koulun kanssa

Rakennuksen suunnittelijaksi valittiin helsinkiläinen Arkkitehtitoimisto Hannu Jaakkola Oy, joka on suunnitellut useita kouluja yhteistyössä NCC:n kanssa. Pääsuunnittelijana toimi arkkitehti Hannu Jaakkola ja rakennussuunnittelijana arkkitehti Tapani Kerttula, projektiarkkitehtina Lauri Pihlajaniemi ja sisustusarkkitehtina Sami Ourila.

– Kouluprojekteistamme Rantarousti täyttää parhaiten uusien oppimisympäristöjen pedagogiset vaatimukset. Suunnittelussa korostui erityisesti yhteistyö koulun henkilökunnan ja etenkin rehtorin Jani Alakankaan ja erityisopettaja Tarja Hietikon kanssa, Kerttula kertoo.

Koulu suunniteltiin mallintamalla.

– Rantaroustin koulu suunniteltiin alusta lähtien mallintamalla. Koulutimme myös tulevat käyttäjät käyttämään kohteen mallia, jolloin heidän oli mahdollista suunnitella opetusta kolmiulotteisen näkymän kautta. Malli on auttanut myös rakentamisessa ja ollut päivittäisessä käytössä työmaalla. Työnjohto on pystynyt sen avulla tarkastelemaan liittymiä ja ennakoimaan ongelmakohtia kuten tilaa vieviä putkireittejä ja muita tekniikan törmäyskohtia, työpäällikkö Marko Ahvenlampi NCC:ltä sanoo.

NCC:n kannalta elinkaarivastuu sisältää rakennuksen kiinteistönhoidon ja ylläpidon, teknisten laitteiden kunnossapidon, vahtimestaripalvelut ja siivouksen. Koulun manageri toimii NCC:n palveluksessa.

Kaikki tilat opetuskäytössä

Elinkaarikestävyyden vuoksi koulun eteläpuolen ulkoseinät ovat tiiltä ja pohjoispuolen seinät puuta. Kohteen ulkoseinät on toteutettu puuelementeistä, ja kantavat pilarit, palkit ja ontelolaatat ovat betonia. Lattiarakenteena on pääosin maanvarainen laatta, liikuntasalin ja keittiön kohdalla paalulaatta.

– Koulun kerrosala noin 6000 neliötä ja kokonaisala noin 6500 neliötä. Kohteen kokoa saatiin optimoitua alkuperäisen hankesuunnitelman mukaisesta 1300 neliötä. Lämmitykseksi valittiin maalämpö, joka tuottaa tarvittavasta lämmöstä 98 prosenttia. Varalla on kaukolämpö, ja lisäksi on asennettu muutamia aurinkopaneeleja, joiden tuottaman sähkön määrää voidaan seurata teknisen työn luokassa olevasta mittarista, kunnan kiinteistöpäällikkö Johanna Vakkuri kertoo. Vakkuri toimi kunnan puolelta kouluhankkeen projektipäällikkönä.

Jokaisessa neljässä opetussolussa on viisi oppilasryhmää. Kaikilla on avotilassa oma kotipesänsä, joka on erotettu toisista ääntä eristävillä verhoilla ja siirrettävillä muuntojoustavilla kalusteilla. Rakennuksen runkosyvyys on suunniteltu siten, että avotilassa ei tarvita pilareita.

– Avoimen oppimistilan suurimman haasteen muodostaa akustiikka, minkä suunnittelusta vastasi akustiikkasuunnittelija yhdessä arkkitehdin kanssa, Kerttula sanoo.

– Jokaisessa solussa on myös erikokoisia suljettavia hiljaisen työn tiloja, joista osa avautuu aulaan siirtoseinien avulla. Joustavuutta lisää kaksi vaate- ja kenkäeteistä jokaisessa solussa. Rakennuksen toiminnallinen sydän on keskusaula, joka toimii ruokailu-, kokoontumis- ja opetustilana. Tavoitteena on ollut, että käytäviä ja tarpeettomia tiloja ei ole, vaan kaikkia tiloja voidaan käyttää opetukseen, Kerttula kertoo.

– Meillä ei ole minkäänlaisia varastoja. Opettajanhuoneita ei ole, on vain koko henkilökunnan yhteinen taukotila. Vain rehtorilla ja koulutussihteerillä on omat huoneet, rehtori Jani Alakangas kertoo.

Kouluun tulee noin 500 oppilasta kolmannesta kuudennelle luokalle. Lisäksi on erityistilat erityisopetusta tarvitseville. Nämä EHA-tilat tilat on suunniteltu niin, että tiloissa voidaan järjestää myös majoitusta viikonloppuisin, ja antaa erityislasten vanhemmille hieman hengähdystaukoa.

Räätälöidyt opetustuskalusteet

Projektipäällikkö Marjukka Kuittinen-Jussila NCC:ltä kertoo, että uudenlaisen avoimen oppimisympäristön suunnittelu oli NCC:n Oulun-toimistolle uusi kokemus, joka opetti paljon erityisesti uuden opetussuunnitelman mukaisista tilojen toiminnallisuuden vaatimuksista.

– Käyttäjien viereisen koulun koeympäristön käyttökokemuksia sekä heidän ammattitaitoa ja koko suunnittelutiimin innovatiivisuutta hyödyntäen suunnittelijat toteuttivat ihan uudenlaisen oppimisympäristön, jossa mm. liikuteltavien kosketusnäyttöjen, nykyaikaisten liitutaulujen, sähkö tuodaan kattoon sijoitetuista koiran flexiä muistuttavista rasioista, jolloin lattioilla ei kulje johtoja. Valaistus on suunniteltu toimivaksi ohjelmoituna sekä sisä- että ulkotiloissa. Sisustusarkkitehti suunnitteli opetuskalusteet, irtolokerikot, reppunaulakot sekä säilytys- ja vitriinikalusteet ottaen huomioon liikuteltavuuden. Auditoriokalusteesta suunniteltiin liikuteltava ja palasteltava. Kalusteet toteutti Kiimingin Kaluste, Kuittinen-Jussila kertoo.

Perinteisiä opettajan pöytiä ei ole. Opettajille kehiteltiin liikuteltava pöytäkaluste, joka siirtyy opettajan mukana opetuskohteesta toiseen. Kalusteissa on myös lukittava postiluukku, johon oppilaat voivat jättää palautetta.

Opetuksessa hyödynnetään täysipainoisesti digitaalisuutta. Kouluun tulee 30 kappaletta 65 tuuman kosketusnäyttöä.

– Näyttöihin pystytään kytkemään tietokoneita langallisesti tai langattomasti. Lisäksi meillä on laitteet, joilla pystytään jakamaan tietoa erilaisista päätelaitteista isoihin tauluihin, Alakangas kertoo.

Juhlat naapurikoulussa

Koulu avattiin lukukauden alkaessa, mutta täysin valmis rakennus on vasta, kun kaikkien kuntalaisten käyttöön tuleva liikuntahalli valmistuu vuoden vaihteessa. Se on 1700 neliön suuruinen eli ylimitoitettu oppilasmäärään nähden, mutta siellä voidaan pelata kaikkia sisäpallopelejä salibandystä koripalloon ja se on kuntalaisten vuokrattavissa. Halliin tulee myös yrittäjävetoinen kuntosali.

Alimpia luokkia varten on viereinen Kirkkomännikön koulu, jossa on testattu paljon uusia ideoita ja laitteita. Lisäksi siellä on hyvä juhlasali, joten Rantaroustin liikuntahalli suunniteltiin pelkästään urheilua varten. Koulun välittömässä läheisyydessä sijaitsevat lisäksi kunnan jalkapallo- ja pesäpallokentät, tenniskentät ja yleisurheilukenttä. Talveksi rakennetaan jääkiekkokaukalo, joten tilavalla tontilla on todella hyvät liikuntamahdollisuudet.

Rantaroustin koulu, Tyrnävä
Bruttoala: 6500 neliötä
Rakennuttaja: Tyrnävän kunta
Arkkitehti: Arkk.tsto Hannu Jaakkola Oy
Rakennesuunnittelu: WSP Finland Oy
LVISA-suunnittelu: Optiplan Oy
Akustiikkasuunnittelu: A-Insinöörit Suunnittelu Oy
Rakennusurakointi: NCC Suomi Oy
LVIA-urakointi: LVI-Xpert Oy
Sähköurakointi: Aro Systems Oy
Automaatiourakoitsija: Trentec Team Oy

 

Facebooktwittergoogle_plusredditpinterestlinkedinmailFacebooktwittergoogle_plusredditpinterestlinkedinmail