Viimeisimmät julkaisut

Rantaroustin koulu

Tyrnävän alakoulussa ei ole hukkatilaa

Oulun kupeessa sijaitseva, väestöään tasaisesti kasvattava 7000 asukkaan Tyrnävän kunta avasi elokuussa nykyaikaisen peruskoulun. Rantaroustin koulu on kengätön, ruokasaliton ja suurelta osalta myös väliseinätön ja käytävätön, eikä varsinaisia luokkahuoneita ole juuri lainkaan.

Teksti: Pasi Puuperä Kuvat: Timo Lindholm

Kunnanjohtaja Marjukka Manninen kertoo, että Tyrnävä pitää hallussaan yhtä Euroopan ennätystä.

– Meillä on 4,2 lasta jokaista naista kohden. Väestö on kasvanut viimeiset kymmenen vuotta keskimäärin kahden prosentin vuosivauhtia. Puolet porukasta on alle kolmekymppisiä, ja viidennes heistä on alle kouluikäisiä. Tähän vaikuttaa luonnollisesti se, että omakotitalossa ja maalla asumista arvostavat haluavat muuttaa mielellään vajaan 30 kilometrin päässä Oulusta sijaitsevalle Tyrnävälle.

Kouluinvestointi tuli siis todelliseen tarpeeseen. Se on kunnan historian suurin, 14,8 miljoonaa, ja hanke on ensimmäisiä Kuntarahoituksen Vihreän Bondin rahoituskohteita. Toteuttamismuodoksi valikoitui elinkaarimallin ja allianssin yhdistelmä ja rakentajaksi NCC Suomi Oy 20 vuoden sopimuksella. Suunnittelussa ovat alusta alkaen olleet mukana kaikki osapuolet oppilaista opettajiin sekä kaikki rakentamiseen osallistuneet. Rakentaminen alkoi toukokuussa 2015.

Yhteistyössä koulun kanssa

Rakennuksen suunnittelijaksi valittiin helsinkiläinen arkkitehtitoimisto Hannu Jaakkola Oy, joka on rakentanut useita kouluja yhteistyössä NCC:n kanssa. Pääsuunnittelijana toimi arkkitehti Hannu Jaakkola ja rakennussuunnittelijana arkkitehti Tapani Kerttula, projektiarkkitehtina Lauri Pihlajaniemi ja sisustusarkkitehtina Sami Outila.

– Kouluprojekteistamme Rantarousti täyttää parhaiten uusien oppimisympäristöjen pedagogiset vaatimukset. Suunnittelussa korostui erityisesti yhteistyö koulun henkilökunnan ja etenkin rehtorin kanssa. Tämän mahdollisti viikoittaiset videoneuvottelut henkilökunnan kanssa, Kerttula kertoo.

Koulu suunniteltiin mallintamalla.

– Koulutimme myös tulevat käyttäjät käyttämään tätä mallinnustyökalua, jolloin heidän oli mahdollista suunnitella opetusta kolmiulotteisen näkymän kautta. Malli on auttanut myös rakentamisessa ja ollut päivittäisessä käytössä. Työnjohto on pystynyt sen avulla ennakoimaan ongelmakohtia kuten putkireittejä ja muita tekniikan törmäyskohtia, työpäällikkö Marko Ahvenlampi NCC:ltä sanoo.

NCC:n kannalta elinkaarivastuu sisältää rakennuksen kiinteistönhoidon ja ylläpidon, teknisten laitteiden kunnossapidon, vahtimestaripalvelut ja siivouksen. Koulun manageri toimii NCC:n palveluksessa.

Kaikki tilat opetuskäytössä

Koulun eteläpuolen ulkoseinät ovat tiiltä ja pohjoispuolen seinät puuta. Myös seinäelementit ovat puuta, vain kantavat palkit ja ontelolaatat ovat betonia.

– Koulun kerrosala noin 6000 neliötä ja kokonaisala noin 6500 neliötä. Se putosi alkuperäisen hankesuunnitelman mukaisesta 1300 neliötä. Lämmitykseksi valittiin maalämpö, joka tuottaa tarvittavasta lämmöstä 98 prosenttia. Varalla on kaukolämpö, ja lisäksi on asennettu muutamia aurinkopaneeleja, joiden tuottaman sähkön määrää voidaan seurata teknisen työn luokassa olevasta mittarista, kunnan kiinteistöpäällikkö Johanna Vakkuri kertoo. Vakkuri toimi kunnan puolelta kouluhankkeen projektipäällikkönä.

Jokaisessa neljässä opetussolussa on viisi oppilasryhmää. Kaikilla on avotilassa oma kotipesänsä, joka on erotettu toisista ääntä eristävillä verhoilla ja siirrettävillä muuntojoustavilla kalusteilla. Rakennuksen runkosyvyys on suunniteltu siten, että avotilassa ei tarvita pilareita.

– Avoimen oppimistilan suurimman haasteen muodostaa akustiikka, minkä suunnittelusta vastasi akustiikkasuunnittelija yhdessä arkkitehdin kanssa, Kerttula sanoo.

– Jokaisessa solussa on myös erikokoisia suljettavia hiljaisen työn tiloja, joista osa avautuu aulaan siirtoseinien avulla. Joustavuutta lisää kaksi vaate- ja kenkäeteistä jokaisessa solussa. Rakennuksen toiminnallinen sydän on keskusaula, joka toimii ruokailu-, kokoontumis- ja opetustilana.

Tavoitteena on ollut, että käytäviä ja tarpeettomia tiloja ei ole, vaan kaikkia tiloja voidaan käyttää opetukseen, Kerttula kertoo.

– Meillä ei ole minkäänlaisia varastoja. Opettajanhuoneita ei ole, on vain yhteinen taukotila. Vain rehtorilla ja koulutussihteerillä on omat huoneet, rehtori Jani Alakangas kertoo.

Kouluun tulee noin 500 oppilasta kolmannesta kuudennelle luokalle. Lisäksi on erityistilat erityisopetusta tarvitseville. Nämä EHA-tilat tilat on suunniteltu niin, että tiloissa voidaan järjestää myös majoitusta viikonloppuisin, ja antaa erityislasten vanhemmille hieman hengähdystaukoa.

Räätälöidyt opetustuskalusteet

Projektipäällikkö Marjukka Kuittinen-Jussila NCC:ltä kertoo, että uudenlaisen avoimen oppimistilan suunnittelu oli NCC:n Oulun-toimistolle uusi kokemus, joka opetti paljon.

– Sisustusarkkitehti suunnitteli opetuskalusteet, irtolokerikot, reppunaulakot sekä säilytys- ja vitriinikalusteet ottaen huomioon  liikuteltavuuden. Auditoriokalusteesta suunniteltiinliikuteltava ja palasteltava. Kalusteet toteutti Kiimingin Kaluste, Kuittinen-Lassila kertoo.

Perinteisiä opettajan pöytiä ei ole. Opettajille kehiteltiin rullilla liikuteltava pöytäkaluste, joka siirtyy opettajan mukana kohteesta toiseen. Niissä on myös postiluukku, johon oppilaat voivat jättää palautetta.

Opetuksessa hyödynnetään täysipainoisesti digitaalisuutta. Kouluun tulee 30 kappaletta 65 tuuman kosketusnäyttöjä.

– Näyttöihin pystytään kytkemään tietokoneita langallisesti tai langattomasti. Lisäksi meillä on laitteet, joilla pystytään jakamaan tietoa erilaisista päätelaitteista isoihin tauluihin, Alakangas kertoo.

Lattioilla ei kulje virtajohtoja, vaan pistorasiat on sijoitettu kattotasoon, josta ne voidaan vetää alas tarvittaessa.

Juhlat naapurikoulussa

Koulu avattiin lukukauden alkaessa, mutta täysin valmis rakennus on vasta, kun kaikkien kuntalaisten käyttöön tuleva liikuntahalli valmistuu vuoden vaihteessa. Se on 1700 neliön suuruinen eli ylimitoitettu oppilasmäärään nähden, mutta siellä voidaankin pelata kaikkia sisäpallopelejä salibandystä koripalloon. Halliin tulee myös yrittäjävetoinen kuntosali.

Alimpia luokkia varten on viereinen Kirkkomännikön koulu, jossa on testattu paljon uusia ideoita ja laitteita. Lisäksi siellä on hyvä juhlasali, joten Rantaroustin halli suunniteltiin pelkästään urheilua varten.

Koulun välittömässä läheisyydessä sijaitsevat lisäksi kunnan jalkapallo- ja pesäpallokentät, tenniskentät ja yleisurheilukenttä. Talveksi rakennetaan jääkiekkokaukalo, joten tilavalla tontilla on todella hyvät liikuntamahdollisuudet.

Rantaroustin koulu, Tyrnävä
Bruttoala: 6500 neliötä
Rakennuttaja: Tyrnävän kunta
Arkkitehti: Arkk.tsto Hannu Jaakkola Oy
Rakennesuunnittelu: WSP Finland Oy
LVISA-suunnittelu: Optiplan Oy
Akustiikkasuunnittelu: A-Insinöörit Suunnittelu Oy
Rakennusurakointi: NCC Suomi Oy
LVIA-urakointi: LVI-Xpert Oy
Sähköurakointi: Aro Systems Oy
Automaatiourakoitsija: Trentec Team Oy

 

Facebooktwittergoogle_plusredditpinterestlinkedinmailFacebooktwittergoogle_plusredditpinterestlinkedinmail