Viimeisimmät julkaisut

Rakennusten energiaseminaari 2016

finvacRakennusten energiaseminaariin 2016 osallistui yli 600 rakennusten energia-alan ammattilaista. Seminaari järjestettiin 20.9.2016 Finlandia-talossa jo kolmatta kertaa. Seminaarin painopiste oli uusissa energiatehokkuusvaatimuksissa ja niiden viemisessä käytäntöön.

Seminaarin alkuun professori Markku Ollikainen esitelmöi Pariisin ilmastosopimuksen konkreettisista vaikutuksista Suomeen. Tämän jälkeen elinkeinoministeri Olli Rehn selvitti puolestaan rakennusten roolia hallituksen energiastrategiassa.

Rakennusneuvos Teppo Lehtinen kertoi esityksessään, mitä asioista uusien rakentamismääräysten asetusluonnoksia koskevissa lausunnoissa oli noussut esille. Lausuntojen keskeisiksi teemoiksi olivat nousseet rakennuksen energiankäytön taserajan määrittely, energia muotokertoimien käyttö ja niiden lukuarvot, sallittavat poikkeukset vaatimuksista sekä säädösten soveltamisen alkamisen ajankohta. Muita teemoja olivat mm. uusi rakennus-käsitteen määrittely (erityisesti suhteessa rakennuksen laajentamiseen), uusiutuvan energian käyttö, sisäilmakysymykset, painovoimaisen ilmanvaihdon mahdollistaminen, rakennusmateriaalien kohtelu, massiivipuurakenteet/kivirakenteet, elinkaaritarkastelu, resurssitehokkuus, kiertotalous, säädöstasot sekä termit.

Rakennusneuvos Pekka Kalliomäen esityksen mukaan suunnittelun ja rakentamisen keskiössä tulisi olla hyvän sisäilmaston toteuttaminen, mistä ei tule tinkiä energiatehokkuuden vuoksi. Uuden rakennuksen sisäilmastoa ja ilmanvaihtoa koskevan säädöksen valmistelussa sisäilman laatutaso ehdotetaan pidettäväksi nykyisellä tasolla tarkoittaen sitä, että vähimmäisulkoilmavirta henkilöä kohden on 6 dm3/s ja rakennuksen ulkoilmavirta lattian pinta-alaa kohden vähintään 0,35 (dm3/s)/m2. Ilmavirtojen tarpeenmukaista ohjausta korostetaan entisestään. Luonnoksessa todettiin myös, että ilmanvaihdon suodatuksen taso on suunniteltava sisäilman laatutason ja ulkoilman laadun perusteella. Asunnoista ulospuhallusilman johtaminen ulos rakennuksen seinästä on mahdollista, jos siitä ei aiheudu haittaa rakennuksen käyttäjille tai ympäröiville rakennuksille. Ilmanvaihdon suunnittelussa lähtökohdaksi tulee ilmavirtojen tasapaino. Ilmanvaihtojärjestelmän toiminnan varmistamiseksi rakenteiden ilmanpitävyyden merkitys korostuu.

Asetusluonnosten esittelyn jälkeen tekniikanlisensiaatti Mika Vuolle esitteli esimerkkilaskelmien avulla, miten voimassaolevat ja ehdotetut uudet säännökset vaikuttavat rakennuksen energiatehokkuuslukuihin. Hän totesi myös, etteivät uudet asetusluonnokset kiristä merkittävästi nykyisiä energiatehokkuusvaatimuksia ja muistutti, että Suomen vaatimukset ovat samaa tasoa kuin muissa Pohjoismaissa. Poikkeuksena tähän on Tanska, jossa vaatimukset ovat selvästi tiukemmat.

Seminaarissa kuultiin myös, miten nollaenergiarakennukset ja lähes nollaenergiarakennukset ovat määritelty muissa Pohjoismaissa ja miten rakennusten energiatehokkuusdirektiivin muut vaatimukset on pantu täytäntöön. Mielenkiintoiseksi yksityiskohdaksi nousi professori Bjarne Olesenin kuvaus nollaenergiarakennusten määrittelyn eroista USA:ssa ja EU:ssa.

Professori Juha Vinha ei pitänyt energiatehokkuusvaatimusten vaikutuksia pelkästään myönteisenä. Hän totesi puheenvuorossaan, että rakennusten energiatehokkuuden parantaminen on muodostunut nykyisessä rakentamisessa yhä haasteellisemmaksi, kun samanaikaisesti on pidettävä kiinni hyvästä sisäilman laadusta ja asumismukavuudesta. Kokonaisuuden hallinta monimutkaistuu, kun huomioon otettavien tekijöiden määrä kasvaa ja energiankulutuksen vähennys syntyy yhä pienemmistä osatekijöistä. Hän käsitteli esityksessään mm. rakenteiden kosteusteknistä toimintaa ja vikasietoisuuden heikkenemistä, vuoto- ja korvausilman mukanaan kuljettamia epäpuhtauksia, tilojen ylilämpenemistä sekä taloteknisten järjestelmien määrän kasvua, jolloin niiden energiatehokas hallinta tulee monimutkaisemmaksi.

Kiinteistöpäällikkö Sari Hildén Helsingin Kaupungilta näki ongelmana, että energiatehokkuusvaatimukset ovat viime vuosina muuttuneet niin usein ja paljon, ettei alan osaamistaso ole pysynyt perässä. Huoli koski niin suunnittelijoiden, rakennuttajien, rakentajien kuin kiinteistöjen ylläpitäjien kin tietotaitoa. Hän totesi, että vaikka rakennukset suunnitellaan vaatimukset täyttäviksi, rakennukset eivät käytännössä täytä niille asetettuja vaatimuksia.

Seminaari päättyi professori Peter Lundin katsaukseen tulevaisuuden energiatekniikasta ja -ratkaisuista. Hän painotti, että energiatehokkuuden parantaminen luo edelleen runsaasti uusia liiketoimintamahdollisuuksia. Seminaarin järjestivät Suomen LVI-liitto, VVS Föreningen i Finland ja Sisäilmayhdistys osana FINVACin toimintaa, professori Olli Seppäsen johdolla. Seminaarin yhteydessä oli johtavien rakennusten energia-alan yritysten tuotteiden ja palveluiden näyttely.

Facebooktwittergoogle_plusredditpinterestlinkedinmailFacebooktwittergoogle_plusredditpinterestlinkedinmail