Viimeisimmät julkaisut

Raatin stadion

Paljon uutta, jotain vanhaa

Pieni ja perinteinen Raatin uimahalli Oulussa laajeni täysimittaiseksi urheilukeskukseksi.

Raatin uimahallin ja stadionin peruskorjaus valmistuu kokonaisuudessaan tänä syksynä. Uimahalli peruskorjattiin kokonaan ja sinne rakennettiin lisää allastilaa, uusi kuntosali ja liikuntasali. Uusiksi meni myös koko talo- ja allastekniikka. Täysin uudestaan rakennetulla stadionilla on täysimittainen jalkapallokenttä, mondo-päällysteinen juoksurata ja yleisurheilun suorituspaikkoja. Uusituissa katsomoissa istumapaikkoja on yhteensä noin 4800. Uimahallin edessä oleva vanha hiekkapintainen pallokenttä rakennettiin uudestaan.

Oulun kaupunginarkkitehti Martti Heikuran 1956 suunnittelema Raatin uimahalli alkoi tulla käyttöikänsä päähän. Noin 2000-neliöisen rakennuksen talo- ja allastekniikka oli vanhentunut, ja altaat olivat huonossa kunnossa. Saneerauspäätöstä edelsi vilkas mielipiteiden vaihto, jossa toiset vaativat vanhan säilyttämistä ja toiset uuden rakentamista halvemmalla eri puolelle kaupunkia. Vanhan säilyttämiseen päädyttiin muun muassa kaupunkikuvallisten arvojen takia. Keskustelua seurasi päätöksen jälkeenkin, ja valituksia vietiin lopulta korkeimpaan hallinto-oikeuteen asti.

Hankkeen budjetti oli noin 21,5 miljoonaa euroa. Summassa on mukana myös irtaimisto- ja taidehankinnat. Kaikkiin rakennusvaiheisiin haettiin valtionavustusta, ja ainakin kahteen ensimmäiseen sitä myös saatiin.

 

Lisää liikuntatiloja

Urakka tehtiin kolmessa vaiheessa. Työt aloitettiin uimahalli- ja liikuntatiloista keväällä 2009. Ne avattiin yleisölle syksyllä 2010. Betoni- ja tiilirunkoinen vanha uimahallirakennus sai pohjois- että eteläpäätyynsä yhteensä noin 4000 kerrosneliömetrin laajennukset. Pohjoispäädyn laajennusosan ensimmäiseen kerrokseen sijoitettiin liikuntasali ja kuntosali. Niille rakennettiin omat pukuhuoneet, joiden kautta pääsee myös stadionille. Ensimmäisestä kerroksesta sai uuden paikan aiemmin kellarissa sijainnut uimahallin miesten pukuhuone.

Vanhasta hallista säilytettiin aula ja allashuone kokonaisuudessaan. Uimahalli sai lisää allastilaa eteläpäädyn laajennuksesta.

Toisessa kerroksessa on kahvila, pieni keittiö ja toimistotilaa Oulun kaupungin liikuntatoimelle. Toisessa kerroksessa ovat myös stadionin katsomon sisäänkäynnit ja myyntipisteet. Kolmannessa kerroksessa on invapaikat katsomoon, selostamo, kuuluttamo, kokoustiloja ja iv-konehuone. Eteläpäädyn kellarikerrokseen sijoitettiin väestönsuoja, henkilökunnan sosiaalitilat ja uimahallin teknisiä tiloja.

Maavaraisesti perustettujen teräsbetonirunkoisten laajennuksien ja vanhan osan yhdistäminen toi haasteita. Vanha teräsbetonirunko oli päässyt uimahalliolosuhteissa rapautumaan paikoin hyvinkin pahasti. Vanhoja pilareita mantteloitiin ja palkkeja vahvistettiin. Vanhan uimahallin kerroskorkeudet ovat todella matalat, mikä aiheutti miettimistä esimerkiksi reittien löytämisessä ja uuden pääkatsomon rakenneratkaisuissa.

 

Työmaa saaressa

Toisessa vaiheessa rakennettiin stadion ja parkkipaikat. Työt aloitettiin yhtä aikaa uimahallin rakentamisen kanssa, ja stadion otettiin käyttöön tänä kesänä. Täysin uusittu stadion täyttää jalkapallon liigatason ja yleisurheilun kansainvälisten kilpailujen vaatimukset. Uutta on kaukolämmön paluukierrolla toimiva kentän lämmitysjärjestelmä ja viereisestä Oulujoen suistosta vettä ottava kentän kastelujärjestelmä. Vanhoissa valaisinrungoissa loistaa nyt täysin uusittu valaistus.

– Stadionin rakennustöihin liittyi mittava maamassojen vaihto. Merikosken siltojen kantavuusrajoitusten takia täysiä kuormia ei voitu ajaa, kertoo hankkeen projektikonsulttina toimineen ISS Proko Oy:n Pohjois- ja Itä-Suomen aluejohtaja Petri Harju.

Raatti sijaitsee Raatinsaarella lähes Oulun keskustassa. Työmaalla oli Liikelaitos Oulun Tilakeskuksen projektipäällikkö Eero Keräsen mukaan tilaa toimia, mutta kuljetuksia oli hoidettava vilkasliikenteisten Merikosken siltojen yli pienissä erissä ja osin öisin. Työmaan logistiikkaan vaikutti myös se, että samaan aikaan Oulun kaupungin Tekninen keskus teki omana erillishankkeenaan Raatin katu- ja maisematöitä. Keskeneräisten väylien kautta oli saatava kulkemaan työmaan lisäksi myös läheisen Pikisaaren alueen asukkaiden ja palvelujen liikenne. Töitä soviteltiin siten, että aivan työmaa-alueen vieressä pidettävä Qstock-rockfestivaali päästiin järjestämään joka kesä.

Tänä syksynä valmistuu vielä kolmas vaihe eli uimahallin länsipuolella oleva kenttä. Vanha harjoituskenttä muuttuu 100 x 64 -metriseksi keinonurmipintaiseksi jalkapallokentäksi. Sinne tulee myös yleisurheilun ja heittolajien suorituspaikkoja ja huoltorakennus.

 

Katos kantavana teemana

Arkkitehtisuunnittelusta vastasi helsinkiläinen Siren Arkkitehdit Oy. Mukana olivat pääsuunnittelija Jukka Siren ja projektiarkkitehti Timo Helminen avustajinaan arkkitehdit Jarmo Pirinen, Liisa Tuohimaa ja Ulla Saijonmaa. Toimisto laati hankkeesta myös kattavan esiselvityksen.

Rakennuspaikka oli vaativa. Tontille oli sijoitettava huomattavan suuri rakennusmassa. Haasteita suunnitteluun toi myös vanhan osan säilyttäminen.

– Vanhan osan henki haluttiin saada säilymään mahdollisuuksien mukaan. Rakennuksesta säilytetty osa oli lopulta pieni, mutta sillä oli sitäkin suurempi vaikutus massojen sijoitteluun, kertoo Jukka Siren.

Keskeinen ja veden ympäröimä Raatti on kaupunkikuvallisesti merkittävä alue ja myös maisemallisesti haastava rakennuspaikka.

Stadionin vanhalla ja huonokuntoisella katsomolla ei ollut merkittävää arkkitehtonista arvoa, joten se päätettiin purkaa. Uusi suuri katos kehittyi Sirenin mukaan koko hankkeen kantavaksi teemaksi.

Liikuntarakennuksen suunnittelu on Sirenin mukaan aina vaativaa, erityisesti, jos mukana on uimahalli. Suunnittelutyön haasteena olivat hänen mielestään kustannukset. Budjetti oli tiukka, ja päänvaivaa riitti, kun tilaohjelmaa piti kustannusten noustessa karsia ja täyttää silti toiminnalliset vaatimukset. Rakennuttaja yritti hakea säästöä esimerkiksi ehdottamalla katsomon katoksen puisen alakatteen poistamista. Arkkitehdit taas pitivät valintansa puolta ja siinä myös onnistuivat.

– Alakatteen poistaminen ja teräsrakenteiden jättäminen näkyviin olisi ollut merkittävä kaupunkikuvallinen tekijä. Hyvä, että rakennuttaja neuvotteli säästökohteista. Muita ratkaisuja löydettiin lopulta, sanoo Siren.

Katos suunniteltiin alun perin korkeammaksi ja ilmavammaksi. Siitä päädyttiin ottamaan metri korkeutta pois, ja pilarit saatiin hoikemmiksi ja hinnaltaan edullisemmiksi. Samalla säästyi yhden vesikaton rakentaminen selostamokoppien kohdalle. Kenttää kavennettiin hieman ja hyppypaikat jouduttiin sen takia sijoittamaan lomittain. Maavallikatsomosta saatiin silti säilymään hyvä näkyvyys hyppypaikoille.

 

Älä koske saunaan!

Pääurakoitsija oli Oulun OKT Oy. Yritys on tehnyt vastaavan kokoisia ja suurempiakin urakoita, mutta Raatti oli toimitusjohtaja Petteri Rontin mukaan todella haasteellinen kohde. Haastetta toivat monimuotoinen rakennus ja uuden ja vanhan yhdistäminen.

– Vanhasta ei jäänyt jäljelle kuin runko ja pääportaat. Vanhan ja hapertuneen rungon vahvistaminen kestämään katsomon kohtuullisen raskaat elementit vaati tekijöiltä paljon, hän sanoo. Kohde oli työvaltainen: työmaan vahvuus oli rungon noustessa 80 100 henkeä. Omat kommervenkkinsa oli töiden yhteensovittamisessa ja tekniikan sovittamisessa vanhoihin rakenteisiin – vanhan hallin kerroskorkeus on tämän päivän tyyliin verrattuna todella matala. Suunnittelijat saavat Rontilta kiitokset: yhteistyö toimi ja töihin paneuduttiin tosissaan.

Rakennuttaja on lopputulokseen tyytyväinen.

– Odotettavissa olikin haastava ja pitkäkestoinen hanke. Suunnittelijat ovat onnistuneet työssään kaikin puolin, kertoo Eero Keränen.

Oulun liikuntatoimen isännöitsijä Jari Leviäkankaan mukaan uudistukset nostivat palvelutasoa ja siirsivät Raatin kertaheitolla 1970-luvulta 2000-luvulle.

Raatilla on Oulussa oma ja vankka kannattajakuntansa, ja mielipiteitä uudistuksista on singonnut laidasta laitaan. Leviäkankaan mukaan pääasiallisesti palaute on ollut positiivista. Oulun parhaimmat löylytkin saatiin säilymään.

– Ennen peruskorjausta papat kävivät puimassa nyrkkiä, että tee poika muuten hallille mitä haluat, mutta älä koske saunaan, sanoo Leviäkangas.

Ukaasi pidettiin mielessä. Kiukaissa on nyt kuulemma tehoa sen verran, että tarvittaessa nahka takuulla palaa.

Facebooktwittergoogle_plusredditpinterestlinkedinmailFacebooktwittergoogle_plusredditpinterestlinkedinmail