Viimeisimmät julkaisut

Pyynikin uimahalli Tampereella

Alkuperäisen puhutteleva henki

1950-luvun tunnelma, alkuperäiset yksityiskohdat, luonnonvalo ja värien pelkistys. Kulttuurihistoriallinen Pyynikin uimahalli avautui elokuussa perusparannuksen jälkeen.

3Eipä ihme, että uimahallin johtaja Mikko Heinonen on tyytyväinen. Allashallin luonnonvalo luo pehmeän tunnelman.

‑ Arkkitehti ja rakentajat onnistuivat erinomaisesti vanhan hengen modernisoinnissa. Täällä tuntuu yhä 1950-luvun alkuperäinen tunnelma, hän sanoo.

Kyllä vain. Perusparannuksen jälkeen Pyynikin uimahallissa voi tuntea myös alkuperäisten rakentajien työn jäljen, samaistua vuosikymmenien saatossa halliin saapuneitten ihmisten tuntemuksiin, käden kosketuksiin kaariportaiden kaiteessa tai nojailuun vanhaan pylvääseen, jonka alkuperäiset vihreät laatat ovat sympaattisesti hieman vinksin vonksin.

Perusparannuksen yhteydessä uimahallin vedenkäsittelyjärjestelmä nykyaikaistettiin. Tampereen kaupunki noudattaa Pyynikin uimahallissa samaa vedenkäsittelyn automaatiolinjausta kuin muissakin halleissaan. Keskusvalvomo on kaupungin suurimmassa, Kalevan uimahallissa.

Vedenkäsittely on erotettu muusta kiinteistöautomaatiosta itsenäiseksi järjestelmäkseen. Se luo käyttäjälle vaivattomuutta raja-arvojen seurannassa ja säädöissä. Päivystävä huoltomies voi nyt tarkkailla uimaveden pitoisuuksia vaikka kotisohvalta.

1‑ Esimerkiksi kloorin annostusta voi muuttaa etäkäyttönä, suunnittelija Pertti Keskitalo vedenkäsittelyjärjestelmän suunnittelusta vastanneesta Ramboll Finland Oy:stä sanoo.

‑ Perinteistä puhdistusjärjestelmää voi tulevaisuudessa niin haluttaessa täydentää kalvosuodatuksellakin.

Ihme kyllä, nykyaikaisen vedenkäsittelyjärjestelmän suunnittelu vanhaan hallikiinteistöön sujui mutkattomasti.

‑ Vanhasta kiinteistöstä löytyi yllättävän hyvä tila vedenkäsittelyn laitteille, sillä ison altaan alusta oli kokonaisuudessaan auki. Tekniikkatilan sijainti oli mitä keskeisin. Tasausaltaat ja suurin osa putkistakin saatiin asennettua altaiden alustilaan, mikä vähensi risteilyjä muiden tekniikoiden kanssa.

Yleensä uimahallien vesien ja allashallien lämpötilat ovat nousseet vuosikymmenien aikana ja vaikuttaneet muun muassa ulkovaipan tiiviyden ja liittymien vaatimuksiin. Kuinka Pyynikillä?

‑ Ikkunat ja ovet uusittiin, varsinaisesti ulkovaippaan ei tehty lisälämmöneristystä, mutta vesikaton lämmöneriste vaihdettiin 50 millimetrin korkkieristeestä 120 millimetrin SPU-levyyn, pääurakoitsija VRP Rakennuspalvelut Oy:n työpäällikkö Kauko Virkkunen sanoo.

Luonnonvalo ja värien pelkistys

22Perusparannuksessa Pyynikin uimahallin kaikki pesu- ja pukuhuonetilat uudistettiin. Arkkitehtisuunnitelma loi uusia huonejärjestyksiä, jotka aiheuttivat lähtöpasseja vanhoille seinille ja toivat tilalle uusia.

Jälkikäteen rakennettu ulkoporras purettiin. Korvaava porras tehtiin sisälle. Näin alkuperäisen rakenteen mukainen, sisääntuloaulasta allaskerrokseen vievä arkkitehtonisesti näyttävä kierreporras palasi paikalleen.

‑ Allaskerroksessakin pyrittiin säilyttämään vanha näkymä ja henki, vaikka laatoitukset jouduttiinkin uusimaan, Kauko Virkkunen sanoo.

‑ Säilytimme Museoviraston toiveiden mukaisesti vanhoja rakenneratkaisuja, kuten sisääntuloaulan lipunmyyntitiskin, aulan portaikon, hyppytornit sekä seinien taideteokset.

Nykyään erilaisissa liikuntatiloissa luonnonvalo-olosuhteiden huomioonottaminen kuuluu arkkitehtisuunnittelun keskeisiin haasteisiin.

‑ Allashuoneen päätyseinän alaosa purettiin. Näin tila sai luonnonvaloa molemmista päädyistä alkuperäisen suunnitelman mukaisesti, arkkitehtisuunnittelusta vastannut Paavo Karjalainen Arkkitehtuuritoimisto Arktes Oy:stä sanoo.

Muutosten jälkeen syntyi kolme liikuntatilaa puku- ja pesuhuoneineen. Allashallin uusia tiloja ovat pikkulasten allas, poreallas ja kylmäallas.

Opetusallas muutettiin nostopohja-altaaksi. Siinä voi järjestää uintiopetuksen lisäksi vesiliikuntaa erilaisille ryhmille.

Nykyaikaisen talotekniikan tilavaatimukset aiheuttivat päänvaivaa 1956 valmistuneessa rakennuksessa. Uimahallissa on paikoitellen niin matala kerroskorkeus, ettei kanavia voinut kuljettaa suoraviivaisesti tilasta toiseen.

‑ Jouduimme hakemaan kiertoreittejä ja jakamaan kanavia ja johdotuksia. Vedenkäsittelytilat saimme sopimaan lähes entisille paikoilleen kellarissa. Tilojen sijoittelussakin kuntosalien kohdalla ongelmana oli matala kerroskorkeus, Karjalainen sanoo.

5Perusparannuksessa sisääntuloaula ja itse allashuone oli tarkoitus kunnostaa entisöiden. Suunnittelijat pyrkivät noudattamaan materiaalivalinnoissaan pitkälle alkuperäistä henkeä.

‑ Kaikkea haluamaamme emme saaneet. Koska allashuoneen lattialaatan tyyppisiä laattoja ei löytynyt, jouduimme käyttämään pintakuvioltaan hieman poikkeavaa laattaa. Sisääntuloaulassa säilytetyn lipunmyyntikopin viereen suunnittelimme pelkistetyn tiskin.

Aula ja portaikko henkivät talon alkuperäisyyttä. 1950-luvun persoonalliset kaiteet saivat jäädä kunnostettuina paikoilleen.

Sisääntuloaulan hieno yhdeksänruutuinen kattoikkuna on vuosikymmenien aikana jostain päähänpistosta peitetty. Nyt sen antama luonnonvalo täydentää sisääntulon rauhallisen tunnelman.

Talon alkuperäisen värimaailman parhaimpia pelkistyksiä on vaalittu uusissa sovellutuksissakin.

Uudet tilat on tehty lähinnä harmaan, valkoisen ja mustan sävyisinä, poikkeuksena muutama kirkasvärinen seinä pesu- ja pukuhuonealueilla.

‑ Shakkiruudutuksella on tehty muutama tehosteseinä. Mustavalkovärimaailmasta ei ole poikettu, mutta näin pyrimme löytämään modernia ilmettä. Toistimme idean myös pukukaapeissa.

Tekniikan niukat tilat

Rakennesuunnittelusta vastanneen A-Insinöörien arkistosta löytyivät vuodelta 1955 täydelliset dokumentit uimahallin alkuperäisistä rakennesuunnitelmista, jotka oli tehnyt tamperelainen insinööritoimisto E. Luokola.

Rakennus on perustettu teräsbetonianturoille, jotka ulottuvat kovaan pohjaan asti. Alkuperäisestä perustuspiirustuksesta löytyy ohje: perustukset viedään karikkoon ja vähintään 180 cm maanpinnan alapuolelle.

Uudetkin kantavat rakenteet perustettiin kovaan pohjaan. Suunnitelmista vastasivat A-Insinöörit Suunnittelu Oy:n geosuunnittelijat.

Rakennuksen kantavat pystyrakenteet muodostuvat pääosin teräsbetonisista perusmuureista, seinistä ja pilareista. Allasosaston ja saunaosaston välillä on myös ensimmäisestä kolmanteen kerrokseen kantava massiivinen muurattu seinä.

12‑ Pyynikin uimahalli on rakennettu aikana, jolloin rakennusmateriaalit olivat kalliita, mutta työ edullista, rakennesuunnittelusta vastannut suunnittelujohtaja Jari Paavilainen A-Insinöörit Suunnittelu Oy:stä sanoo.

‑ Siksi rakenteet on suunniteltu tarkasti ja tapauskohtaisesti rakenteille tulevan kuormituksen kestäviksi. Toisin kuin nykyrakentamisessa, tuolloin ei ole ajateltu toistuvuudesta tai pitkistä sarjoista saatavaa etua. Esimerkiksi dimensioltaan tai raudoitukseltaan erilaisia pilareita uimahallirakennuksessa on yli kahdeksankymmentä.

Kantavina vaakarakenteina toimii kellarikerroksessa autohallin kohdalla kaksoislaattapalkisto kiinteällä ylälaatalla. Muualla kellarissa sekä muissa kerroksissa on ylälaattapalkisto.

‑ Palkkien suunnat ja dimensiot vaihtelevat sen mukaan, kuinka on saatu rakenteellisesti ja taloudellisesti edullisin rakenneratkaisu aikaan. Erilaisia palkkeja on satoja.

‑ Vanha säilytetty iso allas on tehty paikalla valettuna vesitiiviinä rakenteena, joka on tuettu perustuksistaan pilareilla.

Rakennuksen monimuotoinen kantava runkorakenne, varsinkin vaakarakenteen kantavat palkistot ja kerrosten matala vapaakorkeus aiheuttivat haasteita uuden vedenkäsittely- ja talotekniikan sovittamiseksi rakennukseen.

‑ Laadimme normaaliin tapaan reikäpiirustukset, mutta lisäksi pidimme paikalla valvojien, suunnittelijoiden ja urakoitsijoiden kesken useita risteily- ja reikäpalavereita. Niiden ansiosta kaikki suunniteltu tekniikka saatiin mahtumaan rakennukseen.

Näkymätön konehuone

Vanhoja rakenteita jouduttiin tekniikan asentamisen takia rei’ttämisen ja vahvistamisen lisäksi purkamaan ja korvaamaan uusilla rakenteilla.

Kellarikerrokseen ison altaan alle vanhan vedenkäsittelyaltaan viereen rakennettiin uusi vedenkäsittelyallas. Allasosaston uudet altaat tehtiin paikalla valaen vesitiiviinä teräsbetonirakenteina.

17Pore- ja kylmäaltaiden sijoittumisen vuoksi vanhoja runkorakenteita piti purkaa ja tehdä paikalla valettavia tukirakenteita. Uusi lasten kahluuallas tehtiin vanhan vahvistetun välipohjan päälle.

Rakennukseen tehtiin uusi teräsbetoninen paikalla valettu hissikuilu kellarista kolmanteen kerrokseen. Ullakolta purettiin vanha saunaosasto.

Rakennuksen kuparipeltiset vesikatot uusittiin ja yläpohjarakenteeseen lisättiin höyrynsulkukermi. Yläpohjan lämmöneristävyyttä parannettiin.

Uuden ilmastointikonehuoneen rakentaminen oli mielenkiintoinen ratkaisu. Teräsrakenteinen konehuone tehtiin puretun saunan tilalle ja osittain vanhan vesikaton päälle, mikä vaati vahvistuksia vanhaan runkoon.

‑ Toteutus on suunniteltu niin taitavasti, ettei konehuone erotu alhaalta katutasosta katsottuna rakennuksen silhuetista, rakennuttamispäällikkö Markku Kailanto Tampereen kaupungin tilakeskuksesta sanoo.

Ja totta puhuu, alhaalta näkee vain rakennuksen tyylipuhtaat linjat.

Suunnittelu toteutettiin mallintamalla. A-Insinöörit vastasi myös konepajapiirustuksista.

‑ Rakennesuunnittelijan näkökulmasta oleellista oli, että käytössämme olivat vanhat alkuperäiset rakennesuunnitelmat, ennen kaikkea palkkipiirustuksetkin, Jari Paavilainen sanoo.

‑ Pystyimme jo suunnittelun alkuvaiheessa piirtämään ja toimittamaan dwg-runkokaaviot muille suunnittelijoille lähtötiedoksi.

Pyynikin uimahallin kulttuurihistoriallinen arvo on taltioitunut jo tulevienkin insinöörien tietämykseen.

Kohteen erikoislaatuisuuden vuoksi Tampereen teknillisen yliopiston rakennustekniikan diplomi-insinööriopiskelijat tutustuivat korjausrakentamisen kurssillaan perusparannusprojektiin rakennesuunnittelijoiden ja työmaainsinöörin opastuksella.

Facebooktwittergoogle_plusredditpinterestlinkedinmailFacebooktwittergoogle_plusredditpinterestlinkedinmail