Viimeisimmät julkaisut

Puijon sairaala

Kuopion yliopistollinen sairaala kasvoi neljänneksellä

Maassamme on käynnissä sairaaloiden nykyaikaistamisen buumi. Tämä pohjautuu tarpeesiin, jotka vain sattuvat ajoittumaan lähes samanaikaisiksi. Oulun, Jyväskylän, Tampereen, Kuopion ja Kainuun
sairaalhankkeet ovat yhteensä noin puolentoista miljardin euron suuruusluokkaa. Niiden ajoitukset tuovat myös hieman helpotusta suunnittelijoiden ja rakentajien pahaan työllisuustilanteeseen.

Teksti ja kuvat: Pekka Agarth

Kuopion uusi sairaala on nimetty pohjamuotonsa mukaisesti Kaarisairaalaksi. Nimi on helppo ymmärtää ja muistaa. Se ohjaa asiakasta, sillä samalla pihapiirissä on muitakin yksiköitä. Nimi valittiin yli 1100 ehdotuksesta. Kaarisairaalan ansiosta avohoitopalvelut lisääntyvät ja toisiaan tukevat hoitoprosessit sijoittuvat lähekkäin.

– Projekti kännistyi jo vuonna 2008. Henkilökunta on ollut tiiviisti mukana toimintapojen suunnittelussa. Vihjeitä haettiin Hollannista, USA:sta, Saksasta ja Ruotsista: tavoitteena tulevaisuuden sairaala ja 20 vuoden käyttösoveltuvuus. Entisen, kolmella paikkakunnalla sijainneen, 5–6 leikkausyksikön työt yhdistetään yhteen paikkaan. Kaarisairaalassa on 26 monitoimileikkaussalia. Eli leikataan vaikka olkapäätä tai korvaa, operaatio tapahtuu siinä leikkaussalissa, jossa on tilaa. Näin nukutus-, leikkaus- ja heräämöhenkilökunnan työn tuottavuus paranee entisestä. Yksi nukutus- ja yksi heräämöhenkilöstö palvelee kaikkia leikkaussaleja. Sama henkilöstö pystyy käsittelemään enemmän potilaita ja alhaisemmin kustannuksin laadusta tinkimättä, kertoo projektipäällikkö, sydänkirurgi Juhani Kouri.

– Koko projektin lähtökohtana on toiminnan suunnittelu. Uudet leikkaussalit soveltuvat periaatteessa millaiseen leikkaukseen tahansa. Erikoislaitteet kulkevat tarvittessa pyörillä paikalle. Muuntojoustavuus paranee. Potilaan tai henkilökunnan terveys ei pysäytä toimintaa, kertoo kiinteistöjohtaja Mikko Hollmén.

50 000 polikliniikkakäyntiä vuodessa

Kaarisairaala on melkoinen ”tehdas”. Sen poliklinikoilla käy noin 50 000 potilasta vuodessa. Näistä äitiyspolikliniikan osuus on 18 000 ja kirurgian poliklinikan 17 000 käyntikertaa. Työn tuottavuus on ollut keskeista suunnittelussa. Automaatioon ja uusimpaan tekniikkaan on panostettu. Potilaat ilmoittautuvat itse automaateilla kuten lentoasemien lähtöselvityksessä. Dokumentteinä ovat kutsukirje ja henkilötunnus. Sairaalan aulaemäntä ohjaa ja opastaa potilaita automaatin käytössä alkuvaiheessa.

Leikkaussalien yhteydessä on varastotilat sekunti- ja minuuttitarvetta varten. Varastotilaukset tehdään kolme kertaa viikossa ja tarvikkeita toimitetaan tarvittaessa päivittäin leikkaussaleihin täyttöpalveluna. Lääkkeet saapuvat putkipostina reaaliajassa Kuopiossa kehitetyllä ja valmistetulla automaatilla. Järjestelmä dokumentoi samalla lääkkeiden käytön tilauksista potilaalle.

Älykaapit parantaavat lääkitysturvallisuutta

Kaarisairaalan leikkaussaleihin, heräämöön, teho-osastoille ja sektiosaleihin on jo asennettu 41 läpiantoperiaatteella toimivaa älylääkekaappia. Niiden avulla hallinnoidaan lääkkeet. Vastaavia
ei ole vielä käytössä muissa sairaaloissa Suomessa eikä ulkomaillakaan. Nämä älykaapit vähentävät inhimillisten virheiden mahdollisuutta, huolehtivat lääkekirjanpidosta ja nopeuttavat lääkkeiden
kiertoa.

Arkkitehdit ovat muuntaneet toiminnan tiloiksi

Arkkitehtisuunnittelusta on vastannut konsulttiyhtymä Arkkitehtitoimisto Lukkaroinen Oy ja Partanen & Lamusuo Oy. Heidät valittiin vuoden kuluttua toiminnan suunnittelun aloittamisesta
vuonna 2009. He ovat suunnitelleet sairaalan henkilöstön suunnittelemat toiminnot tiloiksi. Keskeistä on ylläpitokustannusten minimointi, koska elinkaaren aikana toimintakulut ovat vähintään
nelinkertaiset alkuinvestointiin verrattuna.

Pääsuunnittelijana on toiminut Pekka Lukkaroinen. Hänen toimistonsa vastuualuetta ovat olleet kaikki toiminnalliset tilat eli hoito- ja vastaanottotilat, toimistot, logistiikka- ja tekniset tilat sekä pääosin ulkoarkkitehtuuri.

Partanen & Lamusuo Oy:n vastuualueena ovat olleet rakennuksen odotus- ja aulatilat sekä keittiö- ja ravintolatilat, piha- alueet katoksineen sekä lasijulkisivun koko rakennuksen mittainen Evoluutio-taideteos.

Suunnittelun merkitystä kuvaa myös projektin aikataulu. Toiminnan ja rakennuksen suunnitteluun käytettiin viisi ja itse rakentamiseen kaksi vuotta. Suunnittelussa on käytetty tietomallia. Se on
viety syvemmälle 3D-suunnittelusta. Osa tulostetuista piirustuksista on voitu korvata tablettitietokoneella, jolta on saatu kerralla kaikki suunnitelmat läpivienteineen, kiinnityksineen. Sairaalatekniikka vie noin kolmasosan noin 96 miljoonan euron budjetista. Talotekniikka, tietoliikenne, lääkeautomatiikka ja turvallisuus saadaan tietomallien avulla suunniteltua ja toteutettua täsmällisemmin.

Tonttia rajoitti pohjoisreunalla jyrkkä kallio ja kokeussuunnassa pelastushelikopterin lentoradat. Yhdyssilta ja tunnelit liittävät uuden rakennuksen ympärillä oleviin rakennuksiin.

Kaarisairaala on ”kuuma sairaala”. Se toimii ympäri vuorokauden. Siellä synnytetään, annetaan teho- ja dialyysihoitoja ja tehdään leikkauksia. Toimintoja täydentävät poliklinikoiden vastaanotot ja tukipalvelut.

Toisiaan tukevat hoitoprosessit on sijoitettu uudessa sairaalassa lähekkäin, ja siten tilankäyttöä ja toimintaa on tehostettu. Uuden sairaalan vaikuttavuudesta kertoo muun muassa 26 leikkaussalin
kokonaisuus, joka on yksi Euroopan suurimmista.

Tehokkaassa sairaalarakennuksessa korostuu toiminnallisuus ja logistiikka. Välineet, hoitotarvikkeet ja tieto kulkevat selkeitä reittejä, potilasliikenteestä erillään.

Automaattijärjestelmät sujuvoittavat työvaatteiden kiertoa, jätteiden käsittelyä ja tavaran kuljetusta. Henkilökunta siirtyy sujuvasti tilasta toiseen taustakäytäviä pitkin. Toimintaa ja myöhempää muunneltavuutta on helpotettu standardiratkaisuilla; esimerkiksi vastaanottohuoneiden koot on vakioitu ja leikkaus- ja toimenpidehuoneet on suunniteltu monikäyttöisiksi.

Talotekniikan osuus peräti 25 miljoonaa euroa

Talotekniikan ja kiinteiden sairaalalaitteiden suunnittelusta vastasi Granlund Oy. Sairaalalaitteiden suunnittelun on hoitanut Helsingin ja muun suunnittelun Kuopion yksikkö.

– Lukuisten teknisten järjestelmien sovittaminen toistensa lomaan ja eri järjestelmien integroiminen yhteen niin, että koko sairaala toimii mahdollisimman energiatehokkaasti, on haastavaa. Energiatehokkuus edellytti kokonaisuuden hallintaa, kertoo rakennuspäällikkö Mikko Hollmén.

– Tilojen toimivuus varmistettiin rakentamalla tyhjään teollisuushalliin oikeankokoinen leikkaussali, vastasyntyneiden teho-osaston perhehoitohuone ja aikuisten teho-osaston hoitopaikka.
Mallitiloissa voitiin testata myös kiinteitä sairaalalaitteita ja vertailla eri laitetoimittajien ratkaisujen toimivuutta, kertoo Granlund Kuopio Oy:n toimitusjohtaja Jukka Vasara sanoo.

– Talotekniikan suunnittelun haastavuutta lisäsivät katkoton sähköverkko, energiatehokkuusluokka C ja korkeat olosuhde- ja sisäilmavaatimukset muun muassa lämpötilalle, ilmamäärille, ilman
puhtaudelle ja hygieenisyydelle. Koko sairaala kuuluu vähintään sisäilman vaativuusluokituksen S2-tasoon, ja leikkaussaleille oli asetettu S1-luokan lisäksi vielä korkeampia erityisvaatimuksia, Vasara sanoo.

Hankkeen urakkalaskennassa hyödynnettiin tietomallista saatuja massaluetteloita. Tämän kokoluokan hankkeessa se on poikkeuksellista. Urakkalaskijoiden työtä ja laskenta-aikaa se säästi merkittävästi.

Tilaajaan sopimussuhteessa 30 urakoitsijaa

– Kuoret ovat rutiinia, jos toiminnot on suunniteltu huolellisesti, tiivistää projekti-insinööri Reino Pyy sairaalan suunnittelun. Hän toimi kiinteistöjohtaja Mikko Hollménin alaisuudessa.

– Haasteelliseksi sairaalarakentamisen tekee se, että uudisrakentaminen tulee toteuttaa suhteellisen kireässä aikataulussa häiritsemättä paljoakaan ympärillä normaalisti toimivaa sairaalaa. Sen hygienian, lämpötilan ja ilmanpaineiden tulee olla koko rakentamisen ajan hallittuja. Liikennevirrat on suunniteltava huolellisesti, jotta asiakkaat pääsevät viereisiin sairaalarakennuksiin ja tavaravirrat työmaille, jatkaa Reino Pyy.

Rakennustekniset työt oli jaettu osiin. Rungon toimitti Lujabetoni ja heidän työnsä saattoi valmiiksi projektijohtourakoitsija Skanska Talonrakennus Oy. Työpäällikkönä toimi Taneli Korhonen ja työmaapäällikkönä Jukka Lintunen.

Seuraavana haasteena on vanhojen osien peruskorjaaminen. Sen Reino Pyy olettaa olevan vaikeampaa kuin uudisrakentamisen.

Facebooktwittergoogle_plusredditpinterestlinkedinmailFacebooktwittergoogle_plusredditpinterestlinkedinmail