Viimeisimmät julkaisut

Porvoon Campus

Toiminta ja tilat yhtenevät

Haaga-Helian ja Laurea-ammattikorkeakoulun Porvoon yksiköt viihtyvät uudella Campuksella, jonka tilat on räätälöity oppimista varten.

Teksti: Kaisu Ravantti Kuvat : Mikael Lindén

KOY Porvoo Campus suunniteltiin kokoamaan alueensa korkeakouluopetus yhden katon alle. Osana rakentuvaa Länsirantaa Siren Arkkitehdit Oy:n suunnittelema kohde valmistui syksyllä 2010 Taidetehtaan viereen.

Porvoon kaupunginvaltuuston kolme vuotta sitten tekemä päätös oppilaitoskeskittymän toteuttamisesta turvasi Itä-Uudenmaan korkeakoulutuksen, ja osaltaan koko alueen kehitystä.

Arkkitehtuuri

Porvoon CampusKOy Porvoo Campuksen pääsuunnittelijana toimi arkkitehtiJukka Siren ja projektiarkkitehtina Maria-Riitta ElomaaSiren Arkkitehdit Oy:stä.

Rakennuksessa on kolme, ja osin neljä maanpäällistä kerrosta: vesikatolle on sijoitettu kaksi IV-konehuonetta, jotka on sulautettu rakennuksen massaan. Rakennuksen julkisivuja rytmittävät nauhaikkunat ja kerrosten välissä tumman punamullan väriset lautapaneelit. Pystyosuudet ovat valkoista rappausta tai lasia.

Taidetehtaankadun puoleiseen julkisivuun on istutettu kahden kerroksen korkuinen uloke, jonka kohdalla sisätiloissa on avoin valopiha. Talon sisäänkäynti sijoittuu suojaisaan sisäkulmaan, joka on suunniteltu lasiseksi kaikkien kolmen kerroksen korkeudelta.

Campuksen sisätilojen keskiössä on ylös saakka avoin aulatila, jonka kolmelle sivulle kulkusiltojen ääreen toimintatilat ryhmittyvät. Sisätilojen parvimaisia käytäviä rajaa lasikaide, ja suurin osa oppimistiloista niiden varrella on varustettu lasiseinin ja -ovin avaruuden ja avoimuuden aikaansaamiseksi.

Sisääntuloaulan etelänpuoleisella sivulla on korkea lasiseinä, ja käynti suojaisalle terassille rakennuksen siipien välissä.

Rakennuksen käyttäjämäärä on noin 1 400 henkilöä, joista henkilökuntaa on noin sata. Campuksella toimivasta Haaga-Helian liiketalouden ja matkailun koulutusohjelmasta valmistuu restonomeja ja tradenomeja. Opiskelijoita on noin tuhat.

Laurean hoitotyön koulutusohjelmasta valmistuu sairaan- ja terveydenhoitajia. Opiskelijoita on noin 300. Talossa tullaan järjestämään toimintaa myös kaupungin muille asukkaille.

 

Porvoon kaupunki mukana

Porvoon CampusKaupunginjohtaja Jukka-Pekka Ujula kertoo, että Porvoo vuokrasi tontin kampusta varten perustettavalle kiinteistöyhtiölle 30 vuodeksi.

– Kaupunki halusi olla mukana rakentamassa uutta konseptia, ja turvaamassa ammattikorkeakoulutuksen vaikuttavuutta alueella. Koulujen oma halu sitoutua Porvooseen oli kannaltamme ensiarvoista.

Porvoon kaupungin taloudellinen panos on merkittävä myös vuotuisen tuen muodossa.

– Porvoon elinkeinoelämä tarvitsee koulutettua työvoimaa. Ilman alueelle sijoittuvaa koulutusta nuorille ei voida tarjota riittävästi vaihtoehtoja, ja signaloida kaupungin tulevaisuudesta sekä kyvystä kehittyä, hahmottelee Ujula.

Uuteen rakennukseen siirtyi lisäksi osa Porvoon kaupungin sivistystoimen hallintoa. Kaupungin toivomaa nykyistä suurempaa paikoituskapasiteettia pyritään ratkaisemaan Länsirannan jatkosuunnittelussa.

 

Kustannukset alittuvat

KOY Porvoon Campuksen toimitusjohtaja Anneli Heikkinen toimi hankkeessa rakennuttajan edustajana, huolehtimassa aikataulujen, budjetin ja toiveiden toteutumisesta.

– Kiinteistö Oy Porvoon Campus perustettiin vuonna 2008. Rakennuksen suunnittelussa käyttäjien esitykset ja tarpeet pystyttiin ottamaan monipuolisesti huomioon. Hanke valmistui suunnitelmien mukaisessa aikataulussa, ja kustannusarvio alitettiin noin 13 %:lla.

– Lopputulos on innovatiivinen, avara, avoin ja toimiva oppimisympäristö. Se on samalla kiinteistöteknisesti tehokas, sekä taloudellinen ja ympäristöystävällinen, toteaa Heikkinen tyytyväisenä.

Uudessa rakennuksessa sattui joulukuussa 2010 vesivuoto palopostin rikkouduttua. Vuoto ei kuitenkaan viivästyttänyt rakennuksen käyttöönottoa, vaan opetustoiminta alkoi suunnitellusti tammikuussa 2011.

 

Opetuksen uudet tuulet

Porvoon CampusHaaga-Helian ammattikorkeakoulun Porvoon yksikön johtaja Lis-Marie Enroth-Niemi kertoo, että ammattikorkeakoulussa oli samanaikaisesti rakennussuunnitelmien kanssa alkamassa voimakas opetussuunnitelmien uudistus.

– Saatoimme miettiä asiantuntijoiden tuella, miten fyysiset tilat tukevat oppimista, ja mitä oppiminen tulevaisuudessa on. Uusissa opetussuunnitelmissa korostuu tutkiva ja kehittävä oppimisprosessi työelämän kanssa: opiskelija on valmistuttuaan kokenut kaikki projekteissa olevat roolit.

– Yhteisten tilojen osalta päädyimme aulassa toteutuvaan 120 hengelle tarkoitettuun yhteistilaan: auditoriota emme tarvitse. Oppimistilat ovat erikokoisia ja vaihtelevasti kalustettuja kohtaamistiloja, joiden AV- ja ICT-tekniikka on viimeistä huutoa.

Ainoastaan hallintohenkilökunnalla on omat työpisteet: muutoin työntekijät hakeutuvat tehtävää tukevaan työpisteeseen yhteisessä, vyöhykkeisiin jaetussa henkilöstötilassa.

– Onnistumisen ydin oli henkilökunnan sitoutumisessa muutoksiin: saimme ainutlaatuisen mahdollisuuden kehittää toimintaa samanaikaisesti fyysisten tilojen kanssa! iloitsee Enroth-Niemi.

– Uutta syntyy silloin, kun työelämä, ohjaaja ja opiskelija kohtaavat aidosti. Campus ei voi olla pelkkä oppilaitos, vaan sen on integroiduttava yhteiskuntaan, paikallisyksikön johtaja Iris WiitakorpiLaureasta vahvistaa.

 

Edelläkävijän asennetta

Laurean ammattikorkeakoulun Porvoon toiminnan tultua mukaan päätettiin jakaa perustettavan kiinteistöosakeyhtiön osakkeet 75-prosenttisesti Haaga-Helialle, ja neljännes Laurealle.

Haaga-Helian toimitusjohtajan Ritva Laakso-Mannisen mukaan valmistuneet tilat ilmaisevat haaga-helialaista henkeä: avoimuutta, yhteistyökykyä ja business-henkisyyttä.

– Pitkissä, yhteisissä keskusteluissa hiottiin osapuolten kesken kuvaa uusista opetus- ja toimintamuodoista, ja niiden edellyttämistä tiloista. Haaga-Helia on edelläkävijä työelämälähtöisen ja tutkivan oppimisen kehittämisessä, siksi myös toimitilojen tulee heijastaa tätä asennetta.

– Tulevaisuudessa Campus tulee olemaan alueen liiketoiminnan kehittämiskeskus ja haluttu opiskelupaikka, jota leimaa tiivis yhteistyö opiskelijoiden, henkilöstön ja yrityksien välillä, Laakso-Manninen visioi.

Ammattimaista päätöksentekoa

Porvoon CampusKOY Porvoon Campuksen rakennuttamis- ja valvontatehtävistä huolehti Devecon Projektinjohto Oy. Rakennuttajakonsultin projektipäällikön Stig Helmisen mukaan projektin suurimpia haasteita oli melko lyhyt suunnitteluvaihe.

– Toteutusmallina olivat kiinteähintaiset urakat. Maanrakennus- ja perustusurakka teetettiin erillisenä urakkana, jotta saatiin hieman lisäaikaa rakennus- ja tate-urakoiden aineiston laatimiseen.

Maanrakennusvaiheessa tontilta löytyi yllättäen vanhoja betonirakenteita, mutta ne saatiin poistettua ilman suurempaa viivytystä projektille.

KOY Porvoon Campuksen hallitus sekä kohteen pääsuunnittelija saavat rakennuttajakonsultin erityiskiitokset.

– Kiinteistöosakeyhtiön hallitus teki viivyttelemättä tarvittavat ratkaisut, ja arkkitehti Jukka Siren vastasi ansiokkaasti kohteen suunnittelusta.

Projektipäällikkö Helmisen lisäksi Devecon Oy:ssä LVIA-suunnittelua ohjasi Kaija Tarvainen, sähkösuunnittelun ohjaajana ja sähkötöiden valvojana toimi Rainer Appelgren, LVIA-valvojanaPekka Vilkki, sekä rakennusvalvonnasta vastasi Jorma Helander.

 

Koeteltuja ratkaisuja

Myös rakennesuunnittelijana toiminut diplomi-insinööri Eero Pekkari Insinööritoimisto Mangnus Malmberg Oy:stä koki poikkeuksellisen antoisaksi sekä suunnittelutiimin että työmaan yhteistyön.

– Porvoon Campus toteutettiin varmoiksi koettujen menetelmien mukaan: runko muodostuu liittopilareista ja WQ-palkeista, sekä runkoa jäykistävistä elementtirakenteisista porrashuoneista. Kohde toteutettiin kokonaisuudessa 3D-suunnitteluna, mikä varmisti osaltaan onnistuneen runkotyön.

Rakennus perustettiin 300 x 300 mm:n teräsbetonipaaluilla. Julkisivut ovat kevytrakenteisia lämpörankaseiniä, verhous on pääosin lämpörapattua, ja osin massiivipuupaneelia.

Yllätyksiltä ei kuitenkaan täysin vältytty.

– Urakoitsija hankki välipohjien ontelolaatat suunnitelmineen Virosta. Lupauduimme tarkastamaan laskelmat, mutta tarkastus osoittautui työlääksi laskentamenetelmien ja kulttuurien erojen takia, kertoo Pekkari.

 

Tilaa työmaalla

Työpäällikkö Esa Nyrhinen YIT Rakennus Oy:stä muistelee Porvoon Campuksen urakoinnin haasteita.

– Rakennuksen runkotyöt ajoittuivat lumikelille ja koville pakkasille. Vastaavasti julkisivun rappaustöitä tehtiin heinäkuun poikkeuksellisissa helteissä.

Rakennustöiden aikana talotekniikan asennusjärjestystä jouduttiin pohtimaan uudelleen, jotta tekniikka saatiin sovitettua suunniteltuihin alakattoihin.

Rakennuspaikka oli käytännössä keskellä peltoa, joten logistiikka sujui vaivattomasti ja varastoaluetta oli riittävästi työmaan käytössä. Yhteensovittamista tuotti kuitenkin jonkin verran Taidetehtaankadun yhtäaikainen rakenteilla olo.

Facebooktwittergoogle_plusredditpinterestlinkedinmailFacebooktwittergoogle_plusredditpinterestlinkedinmail