Viimeisimmät julkaisut

Plaza Pilke

Plaza Pilke on uusin Business Park -rakennus

NCC:n runsaat 20 vuoden ajan kehittämä Business Park –kiinteistöjen verkosto täydentyi alkuvuodesta, kun K Oy Plaza Pilke –toimistorakennus valmistui Vantaan Veromieheen. Aiemmista Business Parkeista Pilke poikkeaa siinä, että se on energiapihi ja sisustusarkkitehtuuriltaan korkealaatuinen.

Business Park -toimistorakennusten suomalainen historia käynnistyi 1990-luvun alun laman kynnyksellä. Aikojen ankeudesta huolimatta konsepti menestyi heti; pääkonttorimaisille tiloille ja kohtuuhintaisille konttoripalveluille oli kysyntää pk-yritysten keskuudessa.

Viimeisten kymmenen vuoden aikana konsepti on jalostunut niin, että myös tilojen viihtyisyys ja sisustusarkkitehtuuri kaiken kaikkiaan on saanut aiempaa suuremman huomion.

– Ennen Business Parkit olivat näyttävän näköisiä ulkoa. Nyt pidämme tärkeänä, että myös sisällä on tyylikästä – viihtyisyyttä ja käytännöllisyyttä unohtamatta, sanoo projektipäällikkö Ville Kero NCC Property Development Oy:stä.

Kero kertoo tätä linjausta noudatetun jo kolme vuotta sitten valmistuneessa Plaza Vivace–toimistorakennuksessa. Kokemukset sisustukseen satsaamisesta ja sisustuksen ideoineesta sisustusarkkitehdista olivat siinä määrin hyvät, että samaa toimintamallia päätettiin jatkaa.

– Keskustelimme viiden eri sisustusarkkitehtitoimiston kanssa. Parhaiten kehittämisnäkemykset kävivät yksiin Studio Arcibellan kanssa. Sama toimistohan oli jo suunnitellut meille aiemmin, Kero toteaa.

 

Aulaan elämyksellisyyttä

Pilkkeen sisustussuunnittelusta vastannut sisustusarkkitehti Kristiina Michelsson kertoo, että suunnittelun tärkein lähtökohta oli elämyksellisyys ja materiaalien kestävyys.

– Haimme tilaajan toivomuksesta uutta ilmettä erityisesti aulatiloihin. Pyrimme rauhoittavaan tunnelmaan sopivalla valaistuksella ja tammea materiaalina käyttäen. Samalla pidimme mielessä ympäristötavoitteet: valitsimme energiaa säästävät led-valaisimet ja kaikki materiaalit mahdollisimman aikaa kestäviksi, Michelsson perustelee.

Materiaaliratkaisuissa otettiin myös akustiikka huomioon. Tavallista korkeampi valoaula suunniteltiin yläosastaan sopivasti kääntyväksi, ja tammiritilät ulotettiin ylös asti. Yhden kerroksen verran tähänastisia Business Park –rakennuksia korkeampi Pilke oli siksi tavallista suurempi haaste myös rakennesuunnittelijalle.

– Rakenteiltaan Pilke on normaali toimistorakennus, joka on perustettu teräsbetonisilla tukipaaluilla kovaan pohjaan. Runko on pääosin teräsbetoninen ja pilari-palkki –rakenteinen; osalla keskialuetta käytettiin delta-palkkeja. Rakennus on jäykistetty porras- ja hissikuiluilla sekä ulkoseinien kantavilla sisäkuorilla, kertoo kohteen rakennesuunnittelija Kimmo Kryssi Optiplan Oy:stä.

Sekin on Pilkkeessä uutta, että aulaan on sijoitettu ravintola. Se täyttyy työpaikkaruokailijoista, mutta lisäksi – muun muassa rakennuksen hyvien WLAN-lähiverkkoyhteyksien ansiosta – se toimii hyvin varustettuna neuvottelutilana. Tarvittaessa aularavintolan saa muunnetuksi vaikkapa miniauditorioksi.

 

Muunneltavuutta ja energiatehokkuutta

Asiakaslähtöisyys on ohjannut Pilkkeen suunnittelua muutoinkin kuin tilojen viihtyisyyttä kohennettaessa. Jos vuokralle tullut yritys haluaa laajentua vuosien myötä, alun perin vuokratut neliöt käyvät luonnollisesti riittämättömiksi. Aiemmissa Business Parkeissa tämä johti usein vuokrasopimuksen päättymiseen. Pilkkeessä toteutetun idean mukaisesti laajentuminen on hoidettavissa samassa rakennuskompleksissa.

– Tämän mahdollistaa se, että Pilke ja sen jälkeen vuosittain samalle tontille valmistuvat muut Business Park –rakennukset tulevat suoraan edellisen rakennuksen jatkeeksi – kerros kerrokselta joko niin, että olemassa oleva päätyseinä puretaan tai niin, että seinään tehdään tarvittavat aukot, kertoo arkkitehti Leila Tuominen Arkkitehtitoimisto Forma-Futura Oy:stä.

Pilkkeen ’naapurit’ Hehku, Loiste, Tuike ja Halo valmistuvat rakennus per vuosi –tahtiin vuoteen 2014 mennessä. Kaikissa neljässä suunnittelun tärkeimpiä lähtökohtia on A-energialuokituksen ja brittiläisen BREEAM-ympäristölaatutason saavuttaminen. Energiakulutusluvulla ilmaistuna tämä merkitsee, että kulutuksen on oltava vähintään 40 prosenttia alhaisempi kuin toimistotaloissa yleensä. Tähän tarvitaan sekä talo- että rakenneteknisiä keinoja.

Optiplan Oy:n energia-asiantuntija Kimmo Liljeström kertoo, että kaikki talotekniikka on tässä kohteessa erityisesti kulutusominaisuuksiltaan markkinoiden parasta.

– Lämmöntalteenottolaitteiden vuosihyötysuhteissa päästään päälle 70 prosentin. Toinen merkittävä energiaa säästävä ratkaisu on läsnäolotunnistuksen mukaan säätyvä valaistus.

Rakenneteknisinä ja arkkitehtonisina energiataloutta parantavina keinoina Liljeström mainitsee rakennuksen lähes neliömäisen muodon, ikkunoiden kokonaispinta-alan julkisivujen pinta-alan optimaalisen suhteen sekä ainoan hyvin laajan ikkunapinnan sijoittamisen pohjoisen puolelle.

 

Muottilautojen alkuperäkin tarkistettiin

Päästäkseen BREEAM-luokituksessa ’very good’ –luokkaan rakennuksen tulee täyttää muitakin ympäristövaatimuksia kuin energiankulutukseen liittyvät. Esimerkiksi puutavara ei saa olla peräisin mistä tahansa; kotimaisuus piti tässä tapauksessa osoittaa.

– Ainakaan ei tuhota sademetsiä. Materiaalien hankintapaikat piti muutenkin osoittaa tavallista tarkemmin. Aluksi tämä tuntui työllistävän vähän liikaakin, mutta ei enää sen jälkeen, kun sai vaatimukset selkokielellä luettavaksi, kertoo Pilkkeen vastaava mestari Antti Virtanen NCC Rakennus Oy:stä.

Myös työnaikaiset kulkureitit esimerkiksi pyörätuolilla liikkuvaa vierailijaa varten olivat Virtasen mukaan tavallista vaativammat toteuttaa.

– Poistumisreitit rakennuksesta tuli olla merkittyinä jo työmaa-aikana. Lisäksi työmaalla piti järjestää poistumisharjoitus. Tiedotus ja viestintä naapureille oli jatkuvaa työmaan edistymisen mukaan.

BREEAM valittiin NCC:ssä ympäristökriteerien mittariksi Ville Keron mukaan siksi, että BREEAM ottaa hyvin huomioon myös maakohtaiset erot.

– Esimerkiksi ilmastonmuutokseen varautumisen yksityiskohdat voivat vaihdella maittain. Meillä Suomessa luonnollisesti korostuvat lämmöneristyskysymykset, hän toteaa.

Talotekniikan rooli on silti yhä merkittävämpi. Nykyajan toimistotyöläinen ei pidä esimerkiksi siitä, jos jäähdytys puuttuu. Tarvitaan siis tehokkaita, mutta samalla mahdollisimman energiatehokkaita koneita.

– Itse laitteiden tehoa ei tarvitse kasvattaa, mittoja kylläkin. Kyse on siitä, kuinka saada mahdollisimman suuri ilmamäärä kiertämään mahdollisimman pienellä sähkönkulutuksella. Tässä hankkeessa laiteratkaisut on tehty tältä pohjalta, kertoo LVI-suunnittelusta vastannut Pekka Pessi Optiplan Oy:stä.

Facebooktwittergoogle_plusredditpinterestlinkedinmailFacebooktwittergoogle_plusredditpinterestlinkedinmail