Viimeisimmät julkaisut

Seinäjoen virastotalon muutos ja korjaus

Parempaa sisäilmaa virastotaloon

Maaseutuvirastoa vastapäätä sijaitsevassa virastotalossa toteutettiin vuoden 2010 aikana laajat sisätilojen korjaus- ja muutostyöt. Talossa ilmenneet sisätilaongelmat olivat suurin syy korjaustöihin, mutta samalla rakennuksen tilankäyttöä tehostettiin jakamalla työtiloja pienemmiksi yksiköiksi. Talossa oli ennen noin 120 työhuonetta, muutosten jälkeen niitä on noin 200.

Teksti: Anne Kytölä  Kuvat: Ann-Sofi Berg

Maaseutuvirastoa vastapäätä sijaitsevassa virastotalossa toteutettiin vuoden 2010 aikana laajat sisätilojen korjaus- ja muutostyöt. Talossa ilmenneet sisätilaongelmat olivat suurin syy korjaustöihin, mutta samalla rakennuksen tilankäyttöä tehostettiin jakamalla työtiloja pienemmiksi yksiköiksi. Talossa oli ennen noin 120 työhuonetta, muutosten jälkeen niitä on noin 200.

Senaatti-kiinteistöjen rakennuttajapäällikkö Harri Raulo kertoo, että muutos- ja korjaustöiden tavoitteeksi asetettiin laadukas sisäilma. Talon aikaisempien käyttäjien oireiden perusteella aluksi epäiltiin homeongelmia.

– Laajat sisäilmatutkimukset osoittivat, että talossa ei ollut mikrobiperäistä sisäilmaongelmaa, toimialajohtaja Tommi Vehviläinen sisäilmaryhmän vetäjänä toimineesta ISS Proko Oy:stä sanoo.

Ongelmien aiheuttajiksi paljastuivat väliseinä- ja lattiamateriaalinen kemialliset epäpuhtaudet, joita syntyi pinnoitemateriaalien kemiallisissa hajoamisreaktioissa, muun muassa pinnoitemateriaalin ja liima-aineiden sekä betonin alkalisen kosteuden vaikutuksesta.

Muutos- ja korjaustyöt tehtiin kolmessa vaiheessa. Ensimmäisessä vaiheessa parannettiin alapohjan eristystä, luovuttiin lämpimän korvausilman käytöstä sekä parannettiin alapohjatilojen kosteuden, tuulettuvuuden ja painesuhteiden hallintaa. Toisessa vaiheessa suoritettiin purkutyöt, ja kolmannessa vaiheessa toteutettiin tilamuutokset ja uusittiin sisäpintamateriaaleja.

 

Käyttäjä vaihtui kesken töiden

Suunnitteluun ja rakentamiseen toi oman lisänsä se, että aluksi taloa korjattiin Etelä-Pohjanmaan verotoimistolle, mutta suunnitelmat muuttuivat kesken kaiken, ja taloon muutti lopulta Etelä-Pohjanmaan ELY-keskus. Rakennus on osaksi myös Länsi- ja Sisä-Suomen AVIn käytössä.

– Muutosten taustalla on tilojen järkevä käyttö. Nämä tilat olisivat olleet muutosten jälkeen liian suuret verotoimistolle. Nyt saimme heille järkevämmät tilat Pehtoorista, Raulo selittää.

 

Työntekijöillä omat huoneet

ELY-keskuksen asiakkaat otetaan vastaan ensimmäisen kerroksen aulassa. Ylempiin kerroksiin asiakkaat pääsevät vain ELY:n työntekijöiden seurassa. Ensimmäisessä kerroksessa on kokoushuoneita ja henkilökunnan taukokahvio.

Väreinä on käytetty harmaan eri sävyjä, pyökkikalusteita ja tehostevärinä sinisen ja vihreän sävyjä.

Työntekijöiden työtilat ovat pääosin yhden hengen huoneita, mutta rakennuksessa on muutama huone myös isommalle ryhmälle.

– Osa työntekijöistämme haluaa työskennellä ryhmissä, ja tilat on toteutettu toivomustemme mukaan, ELY-keskuksen kehittämispäällikkö ja virastopalvelupäällikkö Mauno Haapala sanoo. Hänen mukaansa käyttäjien toiveet on otettu hyvin huomioon.

 

Puhtauskonsultti mukana

Kaikki tilat kuivattiin huonekohtaisin kuivaimin siten, että suhteellinen kosteus saatiin 60–70 prosenttiin. Rakennuksen väliseinät ja lattiapäällysteet uusittiin. Muovimatot vaihdettiin uusiin, vinyylitapettipintaiset väliseinät poistettiin. Uusissa seinissä on maalipinta. Kaikki materiaalit ovat M1-luokiteltuja eli vähäpäästöisiä.

Materiaalit, joita ei vaihdettu, desinfioitiin huolellisesti. Näin tehtiin esimerkiksi käytävien lasi-ikkunaseinille. Sisäilma desinfioitiin kuivasavumenetelmällä, ilmastointiputket desinfioitiin ja kaikki tiloihin tuodut kalusteet ja muut varusteet – jokaista yksittäistä paperia myöten – otsonoitiin.

– Halusimme varmistua, ettei näin laajojen korjaustöiden jälkeen käyttäjien tavaroiden mukana taloon tule mitään sisäilmaa huonontavia tekijöitä, Raulo sanoo.

Rakentamisessa ja työmaan siisteydessä noudatettiin vaativinta P1-puhtausluokitusta. Projektiin osallistui sairaaloiden, laboratorioiden ja ruoanvalmistustilojen puhtauteen erikoistunut puhtauskonsultti, joka otti työmaalta näytteitä parin viikon välein.

– Seuraamme sisäilman laatua vielä parin vuoden ajan säännöllisillä, neljännesvuosittain toistuvilla mittauksilla, Raulo kertoo.

 

Useita infotilaisuuksia

Virastotalon muutostöiden aikana pidettiin säännöllisesti tiedotustilaisuuksia tuleville käyttäjille. Työntekijät olivat huolissaan, koska virastotalosta oli puhuttu kylillä ja mediassakin virheellisesti hometalona. ELY-keskuksen väki oli itse joutunut hajaantumaan eri puolille Seinäjokea edellisessä toimitilassa ilmenneiden homeongelmien takia.

– Panostimme tiedonjakamiseen. Työntekijät saivat kaikissa eri vaiheissa tietoa siitä, mitä tutkimuksissa oli löydetty ja mitä rakennuksessa aiotaan tehdä, Tommi Vehviläinen sanoo.

Tiedonjakaminen rauhoitti. Työntekijät pääsivät myös katsomaan tiloja remontin eri vaiheissa.

– Työteho kärsi viime vuonna, kun meillä ei ollut kunnon tiloja. Ihmiset ovat olleet nyt tyytyväisiä, ja voimme taas keskittyä rauhassa työn tekemiseen, Mauno Haapala kertoo.

Korjaustyöt saatiin valmiiksi joulukuun loppuun mennessä, mutta ELY-keskus muutti taloon vasta helmikuun alussa. Tammikuu pidettiin varmuuden vuoksi ”tuuletuskuukautena”, jonka aikana tehtiin loppusiivoukset, testattiin ilmastointikoneiden toimivuutta ja viimeisteltiin säätöjä.

Facebooktwittergoogle_plusredditpinterestlinkedinmailFacebooktwittergoogle_plusredditpinterestlinkedinmail