Kuvassa: Koonta-asema 1. Kuva Timo Kiukkola

Paras betonijulkisivu: Kruunuvuorenrannan koonta-asema

Kuvassa: Koonta-asema 1. Kuva Timo Kiukkola

 

Voittaneessa työssä yhdistyvät merkittävällä tavalla arkkitehtisuunnittelu sekä innovatiivinen kolmiulotteinen julkisivuratkaisu. Tuomaristo haluaa palkita arkkitehtonisesti taidokkaan rakennuskokonaisuuden, jossa massoittelu ja ilmeikkäät julkisivut mittakaavaltaan ja detaljeineen liittävät arkisen ja teknisen rakennuksen osaksi uutta asuinaluetta ja ympäröivää luonnonmaisemaa. Voittanut ehdotus on oivallinen esimerkki betonin käytöstä, jossa julkisivujen veistoksellisuus ja vivahteikas värimaailma korostavat rakennusmateriaalin tarjoamia mahdollisuuksia.

Helsingin Kruunuvuorenrannan uuden asuinalueen jätteenkeräys suoritetaan putkikeräysjärjestelmällä, jossa kiinteistöjen jätteet siirtyvät yhteiselle koonta-asemalle maanalaisia imuputkia pitkin. Viime vuonna valmistunut koonta-asemarakennus sijaitsee jyrkkää louhittua kallioseinämää vasten, jota rakennussuunnitelmalla on onnistuttu eheyttämään. Koonta-aseman muotoilulla on piilotettu myös jätteenkäsittelyyn liittyvät toiminnot ilman erillisiä näkösuojia. Itsenäinen rakennus viherkattoineen täydentää ympäröivää kallioista luonnon maisemaa ja luo kiinnostavan näkymän myös vastapäiseen asuntoalueeseen.

Kruunuvuorenrannan koonta-aseman julkisivut ovat esimerkillinen kohde arkkitehtonisesta kunnianhimosta ja taidosta. Julkisivun reliefimäinen pintakuvio on saanut idean rouheisen kallion alati muuttuvasta jäkäläkasvustosta. 3D-mallintamalla on löydetty keino toteuttaa uutta muottitekniikkaa, jolla on kustannustehokkaasti voitu toteuttaa teollisesti valmistetut betonielementit. Moni-ilmeinen julkisivu koostuu vain neljästä erilaisesta nelikulmiosta, joita eri asentoihin sijoittamalla syntyy vaikutelma monimutkaisesta kokonaiskuviosta. Monoliittiseen rakennusmassoitteluun on luotu herkkyyttä ja rytmikkyyttä mittakaavallisesti hallitulla julkisivupinnan yli ulottuvalla reliefimäisellä kuviolla, jossa elementtien vinot saumat mukailevat kuvion viistoja muotoja ja ovat luonteva osa kokonaiskuviota.

Kuvassa: Koonta-asema 2. Kuva Timo Kiukkola

 

Ruosteensävyyn patinoidut julkisivut ja innovatiivinen arkkitehtuuri liittävät rakennuksen rouheisen kallioleikkauksen ja metsämaiseman sävyihin. Arkkitehtien oivallus värjätä harmaa arkinen betonipinta auringonvalossa välkehtivään ruskean sävyyn korostaa rakennuksen julkisivuja, mutta on samalla kustannustehokas tapa toteuttaa ilmeikäs kokonaisuus tiukoissa kustannusraameissa.

Rakennuksen harmaat sandwich-elementit on patinoitu Betonipallas Oy Pertti Kukkosen Umbra-patinavärjäysmenetelmällä. Kemiallisessa reaktiossa vesiliukoiset rautayhdisteet reagoivat betonin pinnassa sementin (sementtihydrataatiotuotteiden) kanssa ja väri muuttuu ruosteen ruskean sävyiseksi. Käsittely tehdään isoina pintoina elementtisaumojen yli ja tarvittaessa se myös tasaa mahdollisia elementtien sävyeroja.

Betonijulkisivu-arkkitehtuuripalkinnon voittajatoimisto toteuttaa hyvin kilpailun tavoitetta: kehittää laadukasta betonijulkisivuarkkitehtuuria ja kokeilee uusia ratkaisuja. Arkkitehtuuritoimisto B&M on vuosien ajan useissa suunnittelukohteissaan käyttänyt betonin ominaisuuksia laadukkaasti hyödyksi. Toimiston suunnittelutöissä on arkkitehtoninen kokonaisuus hallittua, yksityiskohtien suunnitteluun on paneuduttu huolella ja myös innovatiivisesti onnistuttu kehittämään jotain uutta.

Betoniteollisuus ry:n kuudennen kerran järjestämän arkkitehtuuripalkintokilpailun tarkoituksena on tuoda esiin toteutettuja onnistuneita betonijulkisivukohteita ja niiden suunnittelijoita. Kilpailu järjestetään joka toinen vuosi. Kilpailussa palkitaan voittanut julkisivun suunnitellut arkkitehtuuritoimisto 5 000 eurolla.

Palkinnon tärkeimpinä arvosteluperusteina ovat julkisivun arkkitehtoninen kokonaisuus, yksityiskohtien suunnittelu, betonin ominaisuuksien laadukas hyödyntäminen, uuden kehittäminen ja kohteen soveltuminen ympäristöön.

Vuoden Betonirakenne 2017 -kilpailun tuomariston puheenjohtajana toimi arkkitehti SAFA Markku Puumala ja jäseninä arkkitehti SAFA Henna Helander sekä arkkitehti SAFA, päätoimittaja Maritta Koivisto. Tuomariston sihteerinä toimi jaospäällikkö Tuomo Haara Betoniteollisuus ry:stä.

 

Kilpailussa mukana olleita kohteita, arkkitehtitoimistoja ja suunnittelijoita: 

  • Sosiaali- ja terveysviraston terveydenhoidon keskusarkisto TERKE, Helsinki / PES-Arkkitehdit Oy
  • Tapiolan Ainoa – Kauppakeskus, Helsinki / Arkkitehtitoimisto SARC Oy
  • Helsingin Asumisoikeus Oy Pihlajanmarja, Helsinki / Kirsti Sivèn ja Asko Takala Arkkitehdit Oy
  • Imatran teatteri, Imatra / Arkkitehtuuritoimisto Im-Ark Oy
  • Asunto Oy Helsingin Viuhka, Helsinki / Arkkitehtitoimisto Konkret Oy
  • Kruunuvuorenrannan koonta-asema, Helsinki / Arkkitehtitoimisto B & M Oy
  • Asunto Oy Helsingin Karavaanikuja, Helsinki / Arkkitehtitoimisto Konkret Oy
  • Niittykummun keskus, Espoo / Arkkitehtitoimisto SARC Oy
  • Palvelutalo Vaahterakoti, Järvenpää / ARK-House Arkkitehdit Oy
  • Hanasaaren Kulttuurikeskus, Helsinki / Arkkitehdit Kirsi Korhonen ja Mika Penttinen Oy

Betoniteollisuus ry vastaa Rakennustuoteteollisuus RTT:n betonijaoston toiminnasta. Sen tehtävänä on edistää betoniteollisuuden teknisiä ja taloudellisia toimintaedellytyksiä Suomessa. Betoniteollisuus ry:n jäsenkunnan muodostavat 47 betonituotteita valmistavaa yritystä sekä 27 betonialalla toimivaa kannatusjäsentä. Jäsenyritysten yhteenlaskettu liikevaihto on noin 1 miljardi euroa.