Viimeisimmät julkaisut

Aurinkoinen Elsie on Sipoon uusi palvelutalo

Nikkilän keskustassa sijaitsevassa kolmikerroksisessa palvelutalossa asutaan ryhmäkodeissa, kimppakämpissä ja vuokra-asunnoissa. Kesällä talon asukkaat saavat nauttia pihalla olevasta suihkulähteestä ja omasta ryytimaasta.

Palvelutalo Elsie sijaitsee keskeisellä paikalla Nikkilän kylässä, vanhan kunnantalon ja terveysaseman välittömässä läheisyydessä. Samaan pihapiiriin kuuluu myös vanhainkoti, jota parhaillaan remontoidaan.

Lämpimän keltainen, Y-kirjaimen muotoinen rakennus on istutettu luontevasti kapeahkolle, 7 500 neliömetrin suuruiselle rinnetontille. Nikkiläntieltä katsottaessa rakennus nousee rauhallisesti esiin vasten talvista mäkimaisemaa. Asuntojen parvekkeet katsovat länteen ja itään, ja ruokalasalin yhteydessä olevalta terassilta avautuu laaja näkymä pitkälle yli etelärinteen.

ElsiePitkään odotettu talo

Kaksikielisessä Sipoossa on noin 18 000 asukasta, joista 4 000 asuu kunnan keskuksessa Nikkilässä. Söderkullassa, Etelä-Sipoon paikalliskeskuksessa, asuu 2 000 asukasta.

Sipoon Palvelutalosäätiön rakennuttama Elsie on säätiön toinen palvelutalohanke. Ensimmäinen talo, Söderkullassa sijaitseva Linda, valmistui vuonna 1994. Muutaman vuoden kuluttua Lindaa jo laajennettiin, ja tarve omalla palvelutalolle Pohjois-Sipooseen alkoi käydä ilmeiseksi.

– Aloite uuden palvelutalon rakentamisesta tuli kunnalta. Säätiömme on aktiivisesti ollut mukana rakennusvaiheen ja toimintojen suunnittelussa, kertoo säätiön toiminnanjohtaja Asta Stenvall.

Uutta palvelutaloa onkin odotettu pitkään ja hartaasti. Alun perin yhteistyökumppanina ollut Sato Oy vetäytyi matkan varrella hankkeesta, kun kustannukset nousivat liian korkeiksi. Myös alkuperäisestä ideasta rakentaa omistusasuntoja oli luovuttava kustannussyistä. Monien vaiheiden jälkeen projektiin saatiin avustusta valtion Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskukselta ARAlta, ja rakentaminen voitiin aloittaa vuonna 2009.

Hankkeen rakennuttajakonsulttina on toiminut porvoolainen Tuomo Saari. Pääsuunnittelijaksi valittiin Arkkitehtitoimisto Sollamo Oy. Pääurakoinnista vastasi Quattrogroupiin kuuluva Rakennusgemini Oy ja rakennesuunnittelusta EJT-Rakennusinsinöörit Oy Vantaalta.

Urakan kokonaiskustannukset olivat 9 miljoonaa euroa. Sipoon palvelutalosäätiö omistaa Kiinteistö Oy Elsiestä 87,5 prosenttia, loput 12,5 prosenttia omistaa Sipoon kunta.

ElsieHenkireikiä

Arkkitehtipariskunta Alicja ja Paavo Sollamo ovat pitkän uransa aikana suunnitelleet toistakymmentä palvelutaloa. Ensimmäinen, Helsingin Pitäjänmäessä sijaitseva palvelukeskus Kotikallio, valmistui vuonna 1986.

Sollamoiden käsialaa on myös Söderkullassa sijaitseva palvelutalo Linda. Koska sipoolaiset ovat olleet toimivaan taloon tyytyväisiä, oli Asta Stenvallin mukaan luonnollista kääntyä tutun yhteistyökumppanin puoleen

Sollamot ottivat mielihyvin vastaan tehtävän, jonka takana on kunta ja useaa eri yhdistystä edustava Sipoon Palvelutalosäätiö. Säätiön perustajajäseniin kuuluvat muun muassa Sipoon Sotaveteraanit, Eläkeyhdistykset, Sibbo Marthaföreningen, Sipoon kunta ja Sipoon seurakuntayhtymä.

– Palvelutalon rakentaminen näistä lähtökohdista käsin on arvokasta työtä, Sollamot toteavat.

Haasteita suunnitteluun loi kapea tontti, jossa oli suuri putoama. Tämän vuoksi tontti suunniteltiin erittäin tarkasti kymmenen senttimetrin korkeuskäyrin. Lisäksi tontti sijaitsi keskeisellä paikalla Nikkilän keskustassa, mikä asetti vaatimuksia, mutta toi samalla ryhtiä suunnitteluun.

– Tärkein ominaisuus palvelutalolle on kuitenkin esteettömyys: asukkaiden on päästävä kulkemaan paikasta toiseen vaivattomasti ja helposti – liikkuivat he sitten jalan, rollaattorin avulla tai pyörätuolilla. Käytävien on oltava tarpeeksi leveät, jotta kaksi pyörätuolia mahtuu ohittamaan toisensa, Paavo Sollamo sanoo.

– Myös parvekkeelle on päästävä kätevästi: sinne ei saa olla kynnystä, ja parvekkeen oven on auettava oikeaan suuntaan.

Parvekkeet ovatkin Sollamoiden suunnittelussa keskeisellä sijalla. Ne ovat henkireikiä, jotka antavat vaikeasti liikkuvalle ja ikäihmiselle tilaisuuden katsella lähelle ja kauas ja kokea samalla olevansa osa ympärillä olevaa maailmaa.

ElsieElinvoimaa

Henkireikiä ovat myös ruokasalin terassi avarine näkymineen sekä pihalla kesällä soliseva suihkulähde. Pihalle on suunniteltu myös kuntopolku laitteineen sekä kasvimaa, johon tulee asukkaille omia viljelypalstoja. Palstat ovat korotettuja, jolloin niitä voi hoitaa seisaaltaankin.

Keltainen väri talon rapatussa ulkopinnassa on suunnittelijoiden mukaan auringon ja elämän väri.

– Keltainen kuvastaa elinvoimaa. Keltainen oli ennen vanhaan myös tärkeiden rakennusten, tilojen päärakennusten ja herrasväen talojen väri, Alicja Sollamo täsmentää.

Seinäpintoja elävöittämään on käytetty paikoin rappaustiiltä ilman rappausta.

Myös talon sisäpuolinen väritys on arkkitehtien käsialaa. Oleskelutilojen seinissä on maanläheistä oranssia ja keltaista. Saunaosaston pukuhuonetta piristävät punaiseksi petsatut penkit ja tukipuut.

Kolmen toimijan talo

Toiminnanjohtaja Asta Stenvall on tyytyväinen talon rauhallisiin väreihin, joita suunniteltiin yhteistyössä arkkitehtien kanssa. Erityisesti muistisairaat tarvitsevat ympärilleen heille suunnitellun värimaailman.

Dementiapotilaille tarkoitettu ryhmäkoti sijaitsee palvelukodin ensimmäisessä kerroksessa. Muistisairaille vanhuksille on täällä kaksi ryhmäkotia, joissa on yhteensä 22 paikkaa. Yhteisten oleskelutilojen lisäksi kodissa on jokaiselle potilaalle oma huone ja kylpyhuone.

– Ensimmäisen kerroksen ryhmäasunnot ovat kaikki palvelutalosäätiön käytössä. Lisäksi säätiöllä on asuntoja toisessa ja kolmannessa kerroksessa. Toisen kerroksen asunnot on vuokrattu Kårkulla-kuntayhtymälle, joka tarjoaa monipuolisia palveluita kehitysvammaisille ruotsinkielisillä alueilla, Stenvall kertoo.

Toisessa kerroksessa on 18 ryhmäkotipaikkaa ja viisi itsenäiseen asumiseen tarkoitettua asuntoa, myös kaveriasuntoja.

Säätiön ja Kårkullan rinnalla talon kolmas käyttäjä on Sipoon kunta, joka omistaa tiloja ensimmäisessä kerroksessa. Tiloissa toimii kunnan päivätoimintakeskus, jossa yksinäisille, omissa kodeissaan asuville vanhuksille tarjotaan mahdollisuus toisten tapaamiseen ja yhdessä tekemiseen. Päivän ohjelmassa voi olla leivontaa, saunomista ja vaikka karaoke-laulua!

Ensimmäisessä kerroksessa, talon matalassa yksikerroksisessa osassa, sijaitsee päiväkeskuksen lisäksi ruokasali, keittiö, tilat parturi-kampaajalle sekä toimisto- ja ryhmätiloja. Ruokasalissa pidetään myös harrastus- ja virkistystapahtumia.

Rakennesuunnittelussa paljon yksityiskohtia

Rakennesuunnittelijan näkökulmasta Nikkilän palvelutalon erityispiirteitä olivat kohteen muoto tasoeroineen. Erilaisten rakenteiden liitokset ja tasoerot vaativat runsaasti yksityiskohtaista suunnittelua, kertoo projektipäällikkönä toiminut Arto Pulkkinen EJT-Rakennusinsinöörit Oy:stä.

Liitoskohtia oli harkittava muun muassa vesikaton rakentamisen yhteydessä, sillä konesaumatun peltikaton lisäksi rakennuksessa on matalan osan vesikattona kevytsorakatto ja IV-konehuoneen kohdalla villakatto.

Palvelutalossa on kellarikerros ja kolme asuinkerrosta. Kellarikerros on osittain maanpäällinen, osittain maanalainen. Rakennus on perustettu pääosin maanvaraisille anturoille, rakennuksen eteläpää on perustettu teräsbetonipaalujen varaan.

Rungon muodostavat kantavat betonielementtiseinät, ontelolaatat sekä teräsputkilla ja vetotangoilla rungosta tuetut parvekelaattaelementit. Kantavassa rungossa on lisäksi käytetty teräsbetonipilareita ja -palkkeja sekä teräksisiä Deltapalkkeja.

– Rakenteissa oli otettava huomioon muun muassa matalan osan katolla olevaan LVI-konehuoneeseen menevät suuret kanavat”, Pulkkinen toteaa.

Ulkoseinät ovat pääsääntöisesti sisäkuorielementtejä, ja pintarakenteena on villan päälle tehty 3-kerrosrappaus. Sokkelit ja osa alimpien kerrosten ulkoseinistä ovat sandwich-elementtejä. Kantavat väliseinät ovat teräsbetonielementtejä.

ElsieRunsaasti tekniikkaa

Rakennusgemini Oy solmi urakkasopimuksen Nikkilän palvelutalon rakentamisesta lokakuussa 2009. Talo valmistui helmikuussa 2011, jopa hieman aikataulustaan edellä. Siitäkin huolimatta, että väliin mahtui kaksi kovaa talvea.

– Tavoitteenamme oli saada talo ajoissa valmiiksi siten, ettei meidän tarvitse jatkaa töitä enää sen jälkeen, kun asukkaat ovat muuttaneet sisään. Tämä on erityisen tärkeää, kun kyseessä on erityisryhmille suunnattu palvelutalo, sanoo urakan projektipäällikkö Petri Salonen Rakennusgeministä.

Pääurakoitsijan oli aikataulutuksessa otettava huomioon monia yksityiskohtia, joita palvelutaloon sisältyy paljon enemmän kuin asuintalon rakentamiseen. Invavarustelun lisäksi tarvittiin runsaasti tekniikkaa turvallisuutta ylläpitämään. Palvelutaloon rakennettiin muun muassa kaksi hissiä siltä varalta, että toinen menisi epäkuntoon.

Yleisiin tiloihin asennettiin tunnistinvalot ja automaattisesti toimivat ovet. Kaikissa asunnoissa on automaattinen paloilmoitinjärjestelmä, vesisumusammutusjärjestelmä ja turvahälytysjärjestelmä. Keittiöissä on Safera-turvatekniikalla varustetut liesituulettimet.

Tyytyväinen asukas

Talon kolmannesta kerroksesta löytyy 15 vuokra-asuntoa vanhuksille. Asukkaiden joukossa on sekä pariskuntia että yksin asuvia. Asukkailla on mahdollisuus ostaa kotipalveluita kunnalta sekä talon ryhmäkodeista.

– Säätiön vuokraamiin asuntoihin tuli kaiken kaikkiaan 55 hakemusta, joten tarvetta niille on ollut, Asta Stenvall kertoo.

Sipoolainen Jorma Immonen muutti taloon heti sen valmistuttua maaliskuun alussa. Vanha koti näkyy asunnon tilavalta parvekkeelta. Sieltä on tuotu uutuutta hohtavaan yksiöön muun muassa oma ruokapöytä.

40 neliön suuruisessa asunnossa on täysi keittiövarustus, mutta Immonen odottaa jo malttamattomana ruokalan avautumista. Hän aikoo käyttää myös parturin palveluja ja on jo käynyt tutustumassa alakerran pesulaan ja saunaan.

– Tämä on hyvä paikka asua, YIT:llä aikoinaan isännöitsijänä työskennellyt Jorma Immonen kommentoi.

Facebooktwittergoogle_plusredditpinterestlinkedinmailFacebooktwittergoogle_plusredditpinterestlinkedinmail