Viimeisimmät julkaisut

Palvelukeskus Onnelanpolku

- vanhusten asumisen ja energiatehokkuuden edelläkävijä

Lahdessa avattu palvelukeskus Onnelanpolku näyttää valtakunnallisesti suuntaa ikäihmisten asumiselle. Esteettömyys ja monet palvelut tukevat ikäihmisten kotona asumista. Lisäksi rakennus on vuosia aikaansa edellä lähes nollaenergiatalona. Kyseessä on ensimmäinen palvelutalo, joka käyttää merkittävästi aurinkosähköä ja -lämpöä. Uusiutuvan energian käyttö ei kuitenkaan riitä, vaan energiatehokkuus on lukemattomien osatekijöiden summa.

Teksti: Leena Huovila Kuvat: Voitto Niemelä

Palvelukeskus Onnelanpolku kohoaa upeana kokonaisuutena Paavolan kaupunginosassa, runsaan kilometrin päässä Lahden torilta. Ohikulkijan huomio ei voi olla kiinnittymättä lasikattoiseen ja -seinäiseen atriumpihaan, monivärisiin seiniin ja vaihteleviin kerrosmääriin suuren kokonaisuuden eri siivissä.

Onnelanpolku on rakennuttajansa eli tänä vuonna 50-vuotiaan Lahden vanhusten asuntosäätiön mittava hanke, jonka kunnianhimoiseen suunnitteluun ja toteutukseen on panostettu rohkeasti, paljon ja pitkään.

– Meillä oli tällä paikalla kolme kerrostaloa. Ne oli rakennettu vuosina 1977, 1979 ja 1982. Vaikka ne eivät olleet sen vanhempia, ne olivat elinkaarensa päässä. Niiden korjaaminen olisi laskelmien mukaan ollut taloudellisesti kannattamatonta, Lahden vanhusten asuntosäätiön kiinteistöjohtaja Markku Tyrväinen kertoo.

Vanhat talot purettiin, ja Lahden kaupungin omistamalle tontille kaavoitettiin yli kaksinkertainen määrä rakennusoikeutta. Kaupunkirakenne tiivistyi merkittävästi.

Tavallista ja tehostettua asumista elämänkaaritalossa

Uusi palvelukeskus Onnelanpolku käsittää 224 ikäihmisille suunnattua asuntoa. Niistä 94 on Lahden kaupungin tuottaman tehostetun palveluasumisen kotia lähinnä muistisairaille. Niissä elämistä turvaa henkilökunnan ympärivuorokautinen läsnäolo. Loput 130 asuntoa ovat kenelle tahansa ikäihmiselle sopivia vuokra-asuntoja. Huoneistot ovat kooltaan 24 neliöstä 73,5 neliöön. Neliövuokra on 13,50 euroa.

Asuntojen lisäksi talossa on yhteisiä tiloja ja palveluita, kuten lounasta ja kahvia tarjoileva keittiö ruokasaleineen, hammashoito- ja kuntoutuspalveluita ja liikuntatiloja niin ulkona kuin sisällä sekä kerhohuone. Kokonaisuuteen kuuluu myös erillinen 103 autopaikan pysäköintilaitos.

– Palvelukeskus Onnelanpolku on elämänkaaritalo, joka tarjoaa hoivaa tarpeen mukaan. Tavallista ja tehostettua asumista tarjotaan samassa ympäristössä. Taloon voi muuttaa aktiivisena seniorina. Toimintakyvyn heikentyessä kotoaan ei tarvitse muuttaa pois, vaan voi talon palveluiden turvin jatkaa asumista elämänsä loppuun asti, Markku Tyrväinen kuvailee.

Raklin hankintaklinikalta vauhtia

Lahden vanhusten asuntosäätiö sai kumppaneikseen muun muassa Teknologian tutkimuskeskus VTT:n, Sitran Energiaohjelman ja Rakli ry:n.

Palvelukeskuksen keskeisiä tavoitteita työstettiin Raklin hankintaklinikalla vuosina 2011–2012. Hankintaklinikka tarjoaa kiinteistö- ja rakennusalalle uudentyyppisen kehitysalustan. Toiminnan tavoitteena on hankintamenettelyjen kehittäminen, parhaiden hankintaratkaisujen etsiminen ja hankintainnovaatioiden luominen. Prosessiin osallistuvat tilaaja, urakoitsijaehdokkaat ja tekniset asiantuntijat.

Hankintaklinikassa Onnelanpolun tavoitteiksi kiteytyivät esteetön elämänkaariasuminen ja energiatehokkuus.

Onnelanpolusta kiinnostui myös Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskus Ara, jolle se on ollut vuokra-asumisen kärkihankkeita. Aran mielenkiinto kohdistui nimenomaan vanhojen talojen purkamiseen uudisrakentamisen tieltä, elämänkaariasumiseen ja energiatehokkuuteen. EU edellyttää, että uudisrakentamisessa siirrytään lähes nollaenergiatasoon vuonna 2021. Onnelanpolku on tällä tasolla jo nyt. Kehittämistyön tuloksia hyödynnetään Aran tulevissa hankkeissa.

Hankkeen kokonaisarvo on 36 miljoonaa euroa. Ara myönsi hankkeelle 11,6 miljoonan euron investointiavustuksen ja valtion takauksen 24 miljoonan euron korkotukilainaan, joka otettiin Kuntarahoitukselta.

Hankkeen KVR-urakoitsijana toimi YIT Rakennus Oy Talonrakennus Kaakkois-Suomi. Suunnittelussa ja urakoinnissa oli laajasti mukana myös YIT Kiinteistötekniikka, joka irtautui kesäkuussa 2013 YIT-konsernista ja jatkoi Caverionin nimellä. Caverion Suomi Oy on toiminut hankkeessa automaatio-, I- ja LV- ja sähköurakoitsijana sekä automaatio- ja sprinklerisuunnittelijana. Hankkeen keskeiseen tehtävään, energiasuunnitteluun, YIT valitsi Suunnittelutieto-Team Oy:n.

Esteettömästi rollaattorilenkillä

Pääsuunnittelijana toimi arkkitehti Kari Lindström Arkkitehtityö Boman, Lindström, Vesanen Virtanen Oy:stä. Lindström korostaa Onnelanpolun hyvää sijaintia: Lahden keskusta palveluineen on helposti saavutettavissa vaikkapa suoraan keskustaan vieviä kevyen liikenteen väyliä pitkin.

Rakennuskokonaisuuden sisäänkäynti on idässä, atriumpiha – pääjulkisivu – on länteen Iso-Paavolankadulle, huoltoliikenne toimii Harjulankadulta pohjoisesta ja etelässä on harjunäkymä. Rakennusmassassa kerrosmäärä vaihtelee: osat ovat viisi-, kuusi ja kahdeksankerroksisia.

Ulkoseinissä on rappausta ja peltiä – sekä atriumpihassa lasia. Julkisivut jäsentyvät värien avulla: vaaleanharmaata, tiilenpunaista, keltaista, tummanharmaata ja valkeaa. Myös lasitetut parvekkeet ja ranskalaiset parvekkeet rytmittävät julkisivuja.

 – Tilat ovat kauttaaltaan esteettömät. Puretut rakennuksethan eivät olleet esteettömiä, Lindström korostaa.

Varusteluun kuuluvat muun muassa automaattiovet yleisissä tiloissa sekä valmiit tukikahvat ja -kaiteet käytävillä ja asuntojen kylpyhuoneissa ja keittiöissä. Ulko-ovi ja hissi toimivat tunnisteavaimenperällä: hissi vie asukkaan oikeaan kerrokseen.

Valaistus on hoidettu sähköä säästävin ledvalaisimin – myös asunnoissa. Käytävillä valaistusta ohjataan läsnäolotunnistimilla: valo syttyy ja sammuu tarpeen mukaan.

– Muistisairaiden tehostettu palveluasuminen sijoittuu kakkos- ja kolmoskerroksiin. Kerroksissa kahdesta viiteen on niin sanottu rollaattorilenkki: asukas pääsee kulkemaan ympäri rakennuksen julkisiin tiloihin ja tapaamaan muita eikä missään vaiheessa törmää umpikujaan. Värit auttavat tunnistamaan, missä on, Lindström kuvailee.

Energiatavoitteet vaativat Lindströmin mukaan suunnittelijoilta paljon työtä ja yhteistyötä.  Rakenteissa ei ole ylilyöntejä, esimerkiksi tavallisuudesta poikkeavia eristyspaksuuksia. Atriumpiha toimii rakennuksen energia-akkuna ja vähentää kylmän seinäpinta-alan osuutta. Asukkaille atriumpiha on miellyttävä ulkoiluun. Siellä on myös petanquekenttä ja mahdollisuus laatikkoviljelyyn.

Poikkeuksellista merkittävyyttä

Tuotepäällikkö Tero Karislahti KVR-urakoinnin hoitaneesta YIT:stä luonnehtii hanketta poikkeuksellisen merkittäväksi: tällaista asuntohanketta ei ollut ennen toteutettu. Suuri koko vielä lisäsi haasteita.

– Jos yleensä KVR-urakoitsijalla on pääsuunnittelija ja neljä muta suunnittelijaa apunaan, tässä niitä oli kaikkiaan yhdeksän.

Energiatehokkuutta haettiin tiiviillä ulkovaipalla, tehokkailla LVI- ja sähkölaitteilla ja uusiutuvan energian eli aurinkolämmön ja -sähkön käytöllä. Oli paljon sellaisia teknisiä ratkaisuja, joita tavallisessa asuntorakentamisessa ja tässä mittakaavassa ei ole käytetty. Kun rakentamisen totuttua tapaa muutettiin yhdestä kohtaa, muutos heijastui lukuisiin muihin yksityiskohtiin välillisesti.

– Asuntoihin esimerkiksi piti tulla laminaattilattiat. Lämmöntulo hoidetaan kuitenkin erittäin tehokkaalla matalalämpötekniikalla, ja lattialämmitysputkia ei ole kuin huoneen ikkunaseinän lähellä. Tämä aiheutti sen, että laminaattitoimittaja ei voinut antaa takuuta lattialle, koska se vaatii kauttaaltaan tasaisen lämmön. Niinpä lattiamateriaali piti vaihtaa muovimatoksi, Karislahti kertoo.

– Hankkeessa asuntorakentaminen tavallaan meni päälaelleen, ja suunnittelu toteutettiin ikään kuin käsityönä, yksityiskohta yksityiskohdalta, kun valmiita malleja ei ollut. Perinteisesti pilottikohteissa loppusuunnittelu tehdään työmaalla, mutta tämän mittakaavan kohteessa se ei olisi ollut mahdollista.

Karislahti ei muuttaisi kokonaiskonseptista mitään. Nyt tehtävänä on hienosäädön avulla ajaa talo lopulliseen käyttökuntoon.

Energiatehokkuus satojen detaljien summana

Energiasuunnittelusta ja sen toteutuksen valvonnasta vastasi toimitusjohtaja Risto Pääjärvi Suunnittelutieto-Team Oy:stä. Rakennuksen piti olla lähes nollaenergiatalo. Energian kulutuksen tavoitetasoksi oli hankintaklinikassa asetettu, että primaarienergian tarpeen on oltava alle 60 kWh bruttoneliötä kohti vuodessa.

Pääjärvi pyrki kokonaisuuteen, joka hyödyntää tunnettuja ja tai tutkittuja menetelmiä: sellaisia menetelmiä ei haluttu, joista ei ole kokemuksia. Pääjärvi teki useita vertailulaskelmia eri vaihtoehdoilla. Tavoitteena oli löytää kokonaisuus, joka on paitsi energiatehokas, myös kustannustehokas – ja helposti hallittavissa.

Pääjärvi korostaa, että yhden tai kahden asian osaamisella ei energiatehokkuutta saavuteta. Pitää hallita laaja kokonaisuus, joka tässäkin tapauksessa on hänen mukaansa kahdensadan asian summa. Jos yksi tai kaksi detaljeista pettää, tavoitetta ei voi saavuttaa.

– Tässä on alalla paljon oppimista. Onnelanpolussa onnistuimme saavuttamaan tavoitteellisen yhteishengen, joka vei hyvään lopputulokseen. Helppoa se ei ollut, mutta viimein onnistuimme kohtuullisesti.

Tiivis ja energiapihi ulkovaippa, atriumpiha energia-akkuna

Pääjärven mukaan energiatehokkuuden lähtökohtana on ulkovaipan tiiviys ja lämmöneristysominaisuudet: seinien, lattioiden, katon, ikkunoiden ja ovien rakenteen täytyy olla kahteen suuntaan optimaalinen, jotta kylmä ja ylilämpö eivät pääse sisään eikä lämpö ulos.

Esimerkiksi ikkunoissa on parhaat lämmöneristysarvot, ja jokaisen lasin lämmöneristys on valittu tilakohtaisen tarkastelun perusteella. Ikkunoiden ulkopuolella on lisäksi etelän ja lännen suuntaan varjostavia aurinkosuojasäleitä.

– Lämmönjaossa päädyttiin energiatehokkaaseen matalalämpötekniikkaan, mikä mahdollistaa aurinkolämmön ja -sähkön käytön kaukolämmön rinnalla. Rakennuksen katolla on toistasataa aurinkolämpö- ja -sähkökeräintä. Noin viidennes kokonaisenergiantarpeesta katetaan aurinkoenergialla, Pääjärvi kertoo.

– Aurinkolämpö ei sinänsä ole kovin energiatehokasta, mutta tehokkuuden lisäämiseksi kehitettiin talteenottojärjestelmä: aurinkolämpöä varastoidaan lämpökeskukseen sijoitettuihin kolmeen aurinkolämpöakkuun, jotka ovat isoja lämminvesivarastoja.

Ilmavaihtokoneiden poistoilmasta lämpö otetaan tehokkaasti talteen. Se tapahtuu pyörivien kennojen avulla. Onnelanpolku on ensimmäisiä asuinkerrostaloja, jossa pyöriviä kennoja on käytetty. Pyörivien lämmöntalteenottojen yhteyteen asennettiin myös erikoissuodattimet, joilla poistetaan mahdolliset tuoksuhaitat ilmanvaihdon tuloilmaan. Näitä varten tarvittiin poikkeuslupa, Pääjärvi kertoo.

Suuren lasikatteisen ja -seinäisen atriumpihan ansiosta suhteellinen ulkoseinän pinta-ala on vain noin 60 prosenttia verrattuna tyypilliseen asuinkerrostaloon. Atriumpiha toimii rakennuksen energia-akkuna, jossa lämpötila pysyy läpi vuoden sopivan lämpöisenä. Atriumpihaa hyödynnetään ilmanvaihdon ulkoilman esilämmittämisessä.

Laatua ja viihtyisyyttä

– Sisätilojen ylilämmön syntymistä vältetään. Jos ylilämpöä syntyy, ilmanvaihtoa tehostetaan. Jos se ei riitä, ilmaa viilennetään koneellisesti hieman viileämmäksi kuin ulkoilma, Pääjärvi kertoo.

Suunnittelulla on tähdätty miellyttävään sisäilmaan, jossa asukkaat eivät missään tilanteessa tunne vetoa eivätkä liiallista kuumuuttakaan. Ylipäätään Pääjärven mukaan energia- ja kustannustehokkailla järjestelmillä ei asumisen laadusta ja viihtyisyydestä tingitä vaan pikemminkin niitä lisätään.

– Esimerkkinä voi mainita käyttövedenpaineen. Tällaisessa kohteessa käytetään paljon vettä. Leppoisalla vedentulolla tarvittava vesimäärä on lähes puolitettu. Tutkimusten mukaan suihkun käyttäjä kokee leppoisan vedentulon pelkästään miellyttäväksi.

Seurantaryhmä tarkkailee Onnelanpolun taloteknisiä järjestelmiä vielä kaksi vuotta, jotta varmistetaan, että kaikki toimii niin kuin pitää. Tietoa kerätään myös tutkimus- ja kehityskäyttöön.

Palvelukeskus Onnelanpolku  Harjulankatu 1, Lahti
Bruttoala 16 335 m2
Tilavuus 54 900 m3
Rakennusaika 4/2012 – 6/2014
Rakennuskustannukset 36 milj. euroa

Rakennuttaja Lahden vanhusten asunsäätiö
Arkkitehti     Arkkitehtityö Boman, Lindström, Vesanen, Virtanen Oy
KVR-urakoitsija                 YIT Rakennus Oy Talonrakennus Kaakkois-Suomi
Rakennesuunnittelija          Wise Group  Finland Oy
Energiasuunnittelu              Suunnittelutieto-Team Oy
Auromaatiosuunnittelu ja –urakointi        Caverion Suomi Oy

 

Facebooktwittergoogle_plusredditpinterestlinkedinmailFacebooktwittergoogle_plusredditpinterestlinkedinmail