Viimeisimmät julkaisut

Palokan koulukeskus Jyväskylässä

Monen toimen talo tehtiin kovaan käyttöön

Palokan koulukeskus houkuttelee todella laajan käyttäjäkunnan koululaisista kirjaston kävijöihin. Kansalaisopisto ja täysimittainen liikuntahalli lisäävät tilojen iltakäyttöä. Koulukeskuksen suunnittelun lähtökohtia ohjasivat rinnetontti ja komea järvimaisema.

_DSC8082Remontoidako vanhaa vai rakentaako kokonaan uusi? Jyväskylässä päädyttiin Palokan koulukeskuksen uudistamisessa jälkimmäiseen.

Palokan koulussa oli jouduttu turvautumaan väistötiloihin sisäilmaongelmien takia. Projektipäällikkö Väinö Tuononen Jyväskylän Tilapalvelusta sanoo, että aika oli ajanut ohi vanhoista koulutiloista myös pedagogisesti, mikä olisi tarkoittanut joka tapauksessa suuria uudistuksia koulurakennuksessa.

Koululaiset saivat Palokkaan uuden koulurakennuksen, mutta samalla rakennettiin todellinen monitoimikeskus, joka vastaa opetustoiminnan lisäksi kulttuuri-, liikunta- ja vapaa-ajanpalvelujen tarpeeseen. Koulukeskuksessa on koulutilojen lisäksi Palokan aluekirjasto, Jyväskylän kansalaisopiston tiloja, valmistuskeittiö ja täysimittainen liikuntahalli.

– Koulukeskus ratkaisi monia ongelmia Palokan alueella. Kyse on ainutlaatuisesta kiinteistöstä, joka palvelee alueen asukkaita ympäri viikon. Keskuksen käyttöaste tulee olemaan todella kova, Tuononen arvioi.

Hän sanoo esimerkiksi urheiluseurojen olleen kiinnostuneita uuden liikuntahallin käyttömahdollisuuksista. Tuononen uskoo, että hallissa pelataan jatkossa virallisia sarjapelejä salibandyssa, koripallossa, lentopallossa tai futsalissa.

Kaikkien toiveita kuunneltiin

_DSC8108Rakennushankkeen tavoitteena oli turvata kaikille käyttäjille terveelliset ja turvalliset tilat sekä luoda arkkitehtonisesti ympäristöön sopeutuva, monikäyttöinen rakennus.

Rakennuttajakonsulttina toimineen Pöyry CM Oy:n projektipäällikkö Lauri Blom sanoo Palokan koulukeskuksen rakennushankkeen suunnittelun suurena haasteena olleen ison rakennuksen sovittaminen rinnetontille siten, että kaikkien toimijoiden näkemyksiä voidaan kunnioittaa. Suuri monitoimirakennus on myös syönyt sisäänsä tekniikkaa valtavan määrän.

Jokaisen käyttäjäryhmän edustajat pääsivät sanomaan omia toiveitaan uusista tiloista.

– Suunnittelukokouksissa oli paikalla keskustelemassa eri käyttäjäryhmien ihmisiä, Tuononen vahvistaa.

– Koulun alapihan osuus tehdään oppilaskunnan toiveiden mukaisesti haaveiden koulupihaksi, jossa riittää aktiviteettia, Palokan koulu rehtori Tuija Hakkarainen täydentää.

Koulukeskuksen rakentaminen jaettiin useiksi eri urakoiksi. Työt käynnistyivät vanhan koulun purku-urakalla ja jatkuivat sen jälkeen maanrakennusurakalla, runkourakalla ja varsinaisella rakennusurakalla. Kokonaisuutta pilkkomalla saatiin koulukeskuksen rakentaminen käyntiin ja suunnittelulle jatkoaikaa. Urakoiden edetessä voitiin näin ollen tehdä täydentävää suunnittelua.

Rinnetontille pitkä rakennus

_DSC8139Koulukeskuksen pääsuunnittelijana toimi Tomi Perko Arkkitehtitoimisto Perko Oy:stä. Saman toimiston projektiarkkitehti Timo Isotalo oli mukana hankesuunnittelusta lähtien, jolloin luonnosteltiin hyvin pitkälti haluttu ratkaisu.

– Vanhan koulun jäljiltä jäi hieno tontti järven rannalla. Paikka oli myös koko alueen kehittämisen kannalta tärkeä monen eri käyttäjäkunnan näkökulmasta. Rinnetontti tarjosi arkkitehdille mielenkiintoisia mahdollisuuksia, Isotalo miettii suunnittelun lähtökohtaa.

Rinnetontti sääteli rakennuksen lopullista hahmoa. Tontille rakennettiin pitkänomainen rakennus, jonka toisessa päässä on kirjasto ja toisessa alakoululaisten koulutilat. Välissä on yläkoululaisten ja kansalaisopiston tilat sekä valmistuskeittiö ja liikuntahalli.

– Kirjasto on korkeana, tulosuuntaan aukeavana tavallaan rakennuksen maamerkki. Koulun ruokasali ja näyttämö muodostavat puolestaan rakennuksen keskipisteen, Isotalo luonnehtii.

Tuija Hakkarainen sanoo koulun tilojen rakentuvan pitkälti juuri ruokasalin ja näyttämön ympärille. Ruokasalin isoista ikkunoista avautuu komea näkymä Palokkajärvelle.

Järvimaiseman hyödyntäminen ja valoisuuden tuominen sisälle olivat meidän toiveita suunnittelussa. Samoin toiveena oli saada kaikille toimijoille omaa rauhaa, mutta myös mahdollisuus yhteistyön tekemiseen, Hakkarainen listaa.

Omaa rauhaa tuovat jokaiselle käyttäjäryhmälle suunnitellut solumaiset tilat ja kulkuväylät. Toisaalta tilojen yhteiskäytön mahdollisuudet on huomioitu koulukeskuksessa tarkasti.

Koululaisilla on suora kulkuyhteys kirjastoon. Musiikkiluokkien välissä on koulun ja kansalaisopiston yhteinen studio ja bänditila sekä kuvaamataidon luokkien välissä yhteinen märkä- ja keramiikkatila. Yhteistä käyttöä on lisäksi teknisen työn ja tekstiilityön luokissa, kieltenluokissa ja kotitalousluokassa.

Koulun kerroksiin pääsee sisään neljästä eri porraskäytävästä. Käyttäjävirtoja voidaan ohjata eri sisäänkäynneistä käytön mukaan kouluun, kirjastoon, kansalaisopiston tiloihin ja liikuntasaliin.

Tuhansien käyttäjien keskus

_DSC7757Palokan koulun uudet tilat testataan heti kovassa käytössä, sillä koulussa aloitti opintiensä syksyllä noin 670 oppilasta, joista yläkoululaisia oli noin 520.

Koulukeskuksen kirjasto puolestaan palvelee Palokan alueen yli 14 000 asukasta. Koulussa sijaitsevassa valmistuskeittiössä tehdään vuorokaudessa noin 3 700 annosta.

Koulun liikuntasalissa on tilaa noin 920 neliömetriä. Salia käyttävät sekä koululaiset että iltakäytössä monet muut liikkujat. Salissa on mahdollista järjestää useiden lajien virallisia otteluita.

Salin yhdelle sivustalle rakennettiin 300 hengen kiinteä katsomo. Lisäksi alatasolle on mahdollista järjestää kääntökatsomoon istumapaikat noin 700 hengelle.

– Liikuntasalin katsomoratkaisu oli varsin haastava mahdollisimman suuren katsojapaikkamäärän takia, Isotalo sanoo.

Näkymä auki järvelle

Palokan koulussa tai kirjastossa vierailevat muistavat käyntinsä suurista valoisista ikkunoista ja mielenpainuvasta järvimaisemasta.

Koulukeskuksen sisustuksesta vastannut Arkkitehtuuritoimisto Meskanen & Pursiainen Oy:n arkkitehti Olli Pursiainen sanoo, että yksi suunnittelun lähtökohta oli, että järvimaisemaa on varjeltava. Hän ei halunnut missään nimessä peittää kalusteilla näkymää Palokkajärvelle, ei koulussa eikä kirjastossa.

– Ruokasalissa ja kirjastossa kalusteet on sijoitettu niin, että komea järvimaisema näkyy mahdollisimman hyvin.

Rehtori Hakkarainen kertoo koulun edustajien toivoneen ilmeeltään valoisaa ja vaaleaa koulua, jossa on käytetty tehostevärejä. Pursiaisen suunnittelussa nämä toiveet myös toteutuivat. Koulussa _DSC7957on käytetty paljon rauhallisia ja harmonisia puupintoja, joita on täydennetty toimintaympäristöön sopivalla värityksellä.

Kouluilmeessä korostuu rauhallisuus. Sisustus on suunniteltu koulun toiminnallisten lainalaisuuksien puitteissa mahdollisimman harmoniseksi, mutta kuitenkin kiinnostavaksi oppimisympäristöksi, Pursiainen kertoo.

Oppilaita varten koulun käytäville on sijoitettu porrasmaisia kalusteita, jotta pienimmätkin koululaiset pääsevät katsomaan maailmaa hieman ylempää.

– Koulussa sisustuksen täytyy tukea oppimista. Tähän päästään esimerkiksi kalusteiden onnistuneella sijoittelulla ja valitsemalla ne oppimistavoitteiden mukaisesti, Pursiainen sanoo.

Erityishuomio kosteudenhallintaan

Palokan uudessa koulukeskuksessa alinta lattiatasoa nostettiin selvästi vanhaan koulurakennukseen verrattuna. Näin saatiin yläpuolisesta rinteestä valuvat vedet hallintaan niin, etteivät ne aiheuta ongelmia rakenteisiin.

Ylärinteen puolella on tuulettuva, ryömintätilainen alapohja. Koska ryömintätila on poikkeuksellisen korkea, sen kautta pystytään havaitsemaan mahdollinen kosteusrasitus ajoissa.

_DSC7904– Erityistä huomiota kiinnitettiin myös maanvastaisten seinien vedeneristykseen ja pihojen kuivatukseen. Vanha koulu oli kuopassa rinteessä, ja nyt haluttiin välttää aiempia ongelmia, rakenteiden pääsuunnittelijana toiminut Timo Turunen Ramboll Finland Oy:stä kertoo.

Rakenteellisesti haasteellisimpana Palokan koulukeskuksessa Turunen pitää kirjasto-osan uloketta, joka on tavallaan tyhjän päällä. Haaste ratkaistiin isojen teräsbetonipalkkien avulla.

Runko- ja pääurakoinnista vastannut Skanska Talonrakennus Oy teki töitä Palokassa limittäin. Pitkänmallisessa rakennuksessa se jakoi työt neljään lohkoon.

– Kirjasto oli oma lohkonsa, samoin rakennuksen keskiosa. Lisäksi liikuntahalli sekä hallin yhteydessä olevat koulutilat muodostivat omat lohkonsa. Työt lähtivät etenemään kirjastosta, työmaan vastaava mestari Juha Ruokolainen Skanska Talonrakennus Oy:stä kertoo.

Pääurakka oli tyypillistä koulurakentamista opetustoiminnan erityisvaatimusten mukaisesti. Erityisiä kohteita olivat muun muassa musiikkiluokat ja -studio sekä tekniset tilat.

– Niissä hyödynnettiin huone huoneessa -ratkaisua. Kaikkiaan kohteessa riitti tekemistä tiukassa aikataulussa, isossa tilavuudessa ja tiukoissa laatuvaatimuksissa, Ruokolainen sanoo.

Koulun ja kirjaston osalta rakennuksessa on betonitäytteiset teräspilarit. Liikuntasalissa on taas betonipilarit. Liikuntasalin katossa käytettiin jännebetonipalkkeja, muualla teräskotelopalkkeja. Lattiarakenteissa käytettiin ontelolaattaa.

Ulkoseinissä on betoninen sisäkuorielementti, jolla varmistettiin ikkunoiden liittymät tiiviiksi.

_DSC7859Projektiarkkitehti Isotalo sanoo, että julkisivuun haettiin voimakasta materiaalin tuntua. Isot kappaleet ovat corten-terästä ja väliosa käsinlyötyä tiiltä.

– Julkisivuun on haettu tumman ja vaalean värin dialogia, Isotalo kuvaa.

Sisällä isojen käytävätilojen lattioissa ja osassa luokkien lattioista käytettiin keraamista laattaa, jolla haettiin lattiaan hengittävyyttä. Kalusteissa ja ovissa on paljon puuta.

Rakennuksen rungon ja julkisivuelementtien suunnittelussa hyödynnettiin tässäkin kohteessa 3D-mallinnusta.

Tarkasti dokumentoitu terve talo

Palokan koulukeskus on Terve talo -kriteerien mukaisesti rakennettu. Rakennesuunnittelija toimi hankkeen Terve talo -konsulttina, ja töiden etenemistä seurattiin ja raportoitiin tiiviisti koko ajan.

– Seurantakokouksia pidettiin paljon. Rakennusurakoitsija teki kohteeseen kosteudenhallintasuunnitelman, joka oli jatkuvassa seurannassa. Uskallan sanoa, että tämä on parhaiten seurattu ja dokumentoitu kohde Jyväskylässä, Turunen toteaa.

Aikataulullisesti projekti onnistui suunnitellusti. Koulu oli luovutusvalmis keväällä, ja tiloja voitiin kalustaa ja tuulettaa koululaisia varten kesän aikana. Koululaiset pääsivät pitkän väistötila-aikansa jälkeen opiskelemaan uusiin koulutiloihin 15. elokuuta. Samaan aikaan avasi ovensa myös uusi kirjasto.

Facebooktwittergoogle_plusredditpinterestlinkedinmailFacebooktwittergoogle_plusredditpinterestlinkedinmail