Viimeisimmät julkaisut

Oulaisten uimahalli

Oulaisten uimahalli on pitkälle automatisoitu

Oulaislaisten uinninharrastajien olot kohentuvat elokuun alusta, jolloin avataan kaupungin uusi uimahalli Lähde. Kylpylämäinen halli korvaa entisen yksityisessä taloyhtiössä toimineen pienen hallin. Laitoksen vedenpuhdistus edustaa uusinta tekniikkaa.

« 1 / 2 »

Teksti: Pasi Puuperä Kuvat: Timo Lindholm

Oulaisten kaupungin tekninen johtaja Markku Ketonen sanoo, että entinen halli tuli käyttöikänsä päähän, ja sen korjaaminen olisi muodostunut liian kalliiksi eikä sitä olisi saatu peruskorjaamalla esteettömäksi. Kaupunginvaltuusto päätyi uuden rakentamisen kannalle vuonna 2015, jos kohta luonnostelmia uimahallista oli pyöritelty enemmän ja vähemmän virallisesti jo vuosikausia.

Eniten keskustelua herätti sijoituspaikka. Entiset tilat sijaitsivat aivan ydinkeskustassa. Lopulta päädyttiin Kasarmimäkeen, jossa sijaitsevat entuudestaan urheilukenttä ja jäähalli sekä hyvinvointipalvelut.

– Hankesuunnitelman yhteydessä pohdittiin, voitaisiinko uudisrakennukseen sijoittaa muitakin liikuntatiloja, esimerkiksi keilahalli, mutta kaikista laajennussuunnitelmista luovuttiin korkeiden kustannusten vuoksi, Ketonen kertoo.

Hallin rakentaminen aloitettiin syksyllä 2015, ja se valmistui luovutuskuntoon toukokuussa 2017. Kokonaiskustannusarvioksi päätettiin 8,9 miljoonaa euroa, joka alittuu muutamalla sadalla tuhannella eurolla. Valtionapua saatiin miljoona euroa.

Rakennuksen bruttoala on 4225 neliömetriä ja kerrosala 3745 neliömetriä, kuutioita on 21 000. Pääallas on 25-metrinen ja syvemmästä päästä 3,6 metriä. Altaan syvässä päässä on metrin ponnahduslauta, mutta hyppytornia ei rakennettu. Lisäksi kokonaisuuteen kuuluvat opetusallas ja tenava-allas, monitoimiallas vesihierontasuihkuineen ja kylmäallas sekä vesiliukumäki.

– Nykyisessä uimahallissa on ollut keskimäärin 32 000 vuotuista kävijää. Uusi halli vetää huomattavasti enemmän, ja uskomme vuotuisen kävijämäärän nousevan yli 50 000:n, mikä tekee jo reilusti toista sataa kävijää päivässä, Ketonen sanoo.

Uimahallia pyörittää kahdeksan henkilöä entisen kolmen sijaan. Uinninvalvojia on neljä, siivoojia kaksi sekä laitosmies ja lipunmyyjä- kahvilanpitäjä. Hallin sisälämpötila on 22 astetta, ison altaan lämpötila on 28 astetta, lastenaltaiden 30 astetta ja monitoimialtaan 32 astetta.

Melua ja kaikua pyritty rajoittamaan

Hallin arkkitehtisuunnittelun teki keravalainen arkkitehtitoimisto arkMILL Oy. Toimisto on erikoistunut liikuntarakennusten suunnitteluun; 25–30 vuoden aikana kokemusta on karttunut muun muassa uimahallien, jäähallien, liikuntahallien ja monitoimihallien suunnittelusta.

– Uimahallien suunnittelussa on haastavaa altaiden sijoittelu siten, että uinninvalvonta olisi mahdollisimman kattavaa. Tämä onnistuu tietenkin parhaiten, jos ne ovat samassa tilassa. Tilasta tulee kuitenkin levoton, ja suureksi ongelmaksi muodostuu melu ja kaiku. Niitä pyritään vähentämään erilaisilla akustisilla ratkaisuilla, arkkitehti Tapio Antikainen kertoo.

Oulaisten hallissa pääallashuone on jaettu matalalla varastolla kahteen osaan, jolloin tilantuntu allashuoneessa säilyy, mutta lastenaltaat ja kuntouintiallas saadaan erotetuksi toisistaan omiksi rauhallisiksi osioikseen.

Uinninvalvonnasta on kuitenkin sinne hyvä näkyvyys. Monitoimiallas on eriytetty omaksi tilakseen, koska sillä on lämpimän veden vuoksi oma ilmanvaihto ja erillisenä tilana se voidaan varata esimerkiksi vesijumppaa, vauvauintia ja muuta vastaavaa varten.

– Allashuonetta rauhoittavat selkeät vaaleat väripinnat. Niiden harkittu sijoittelu auttaa myös näkörajoitteisia hahmottamaan tilaa paremmin. Laajat ikkunapinnat avartavat allashuoneen ilmettä. Häikäisy- ja liikalämpöongelmiakaan ei synny, koska ikkunat eivät suuntaudu etelään, Antikainen kertoo.

Esteettömyys korostuu uimahallissa.

– Tärkeintä on saada tilat hyvään järjestykseen ja ottaa huomioon turvallisuus ja viihtyvyys. Selkeillä kulkureiteillä on helppo käyttää myös valaistusta näkörajoitteisten apuna. Oikeilla materiaalivalinnoilla luodaan turvallinen ympäristö, ja ne auttavat myös puhtaanapidossa ja vähentävät huoltokustannuksia, Antikainen sanoo.

– Pyrimme suunnittelemaan paikkakunnan ilmeeseen sopivan, pirteän vapaaajankeskuksen näköisen uimahallin. Pienenä haasteena oli se, että rakennus sijoittuu loivaan rinteeseen. Tästä johtuen kulku pääovelle suunniteltiin tulosuunnasta pitkää ja loivaa käytävää pitkin tapahtuvaksi. Tämä luo mukavan ilmeen rakennuksen pääjulkisivuun.

Vaativat betonivalutyöt

Uimahallityömaan pääurakoitsijana toimi sieviläinen Rakennusliike Somero Oy, joka on aiemmin urakoinut läheisen Haapaveden uimahallin. Molemmilla työmailla vastaavana mestarina toimineen Tapio Heikkilän mukaan Haapaveden kokemuksista oli huomattavasti hyötyä, kun Oulaista rakennettiin.

– Uimahallin kaltaisessa kohteessa on runsaasti vaativia betonivalutöitä. Koska ollaan tekemisissä kosteiden tilojen kanssa, vesitiiviys on erityisen tärkeää. Suojaetäisyyksien on oltava riittäviä, ja kaikki täytyy mitoittaa erityisen tarkasti, koska laatoitustöitä on paljon. Laatoitusta varten pidin yhden kokonaisen koulutuspäivän, mikä kyllä haukkui hintansa, Heikkilä kertoo.

Jokainen uimahallissa käynyt tietää, että sisällä lähes kaikki pinnat on laatoitettu. Heikkilä laskee, että halliin käytettiin yli 30:tä erilaista laattatyyppiä. Koko vaihteli puolen neliön kokoisista laatoista 125×125 millin laattoihin. Suurten seinälaattojen takia mitoitus on suunniteltava tarkasti jo valuvaiheessa, ja laatoituksen pohjatyöt on tehtävä erittäin huolellisesti. Jos normaalisti sallitaan heittoa plus miinus kolme milliä, niin hallilla heittoa sallittiin yksi milli. Kaikkiaan laatoitettuja seiniä ja lattioita on noin 4000 neliömetriä.

Heikkilän mukaan ennakointi nousi työmaalla tärkeäksi.– Pidin tavoitteena, että työsuunnitelmat olivat valmiit kolme viikkoa etukäteen. Jos olisi eletty viikon sykleissä, olisi oltu myöhässä.

Aliurakoitsijoita työmaalla työskenteli 30– 35. Rakennusliike Someron palkkalistoilla oli 20 kuukauden aikana keskimäärin 20 työntekijää. Aliurakoitsijoiden kanssa työmaan henkilövahvuus vaihteli 30:n ja 35:n välillä.

Rakennuttaja Oulaisten ansioksi Heikkilä laskee sen, että kaupunki ymmärsi palkata työmaalle oman valvovan mestarin. Hänellä oli työmaataustaa, ja hänen kanssaan yhteistyö sujui molempien osapuolten parhaaksi.

Automaattinen vesihuolto

Hallin LVIA-suunnitelmat teki haapavetinen insinööritoimisto Eero Jaatinen ja vedenkäsittelysuunnitelmat Ramboll Oy. Koko vaativan vedenkäsittelyurakan toteutti kalajokinen Houser Oy, joka sovelsi kaikkiin ratkaisuihin uusinta tekniikkaa ja pitkälle vietyä automaatiota.

– 25 metrin allas vetää vettä noin 750 kuutiometriä. Suunnitelmissa lähdimme siitä, että koko altaan veden on vaihduttava noin neljässä tunnissa. Lisäksi lähdimme siitä, että vettä ei imetä altaasta puhdistettavaksi vaan vesikierto tapahtuu pintakiertona loiskekouruista. Kellarikerroksen tasausaltaista vesi ajetaan pumpuilla kuuteen hiekkasuodattimeen, joissa on seassa aktiivihiiltä. Puhdistuksen yhteydessä tapahtuu kemikaalien annostelu ja happamuuden säätö.  Huuhtelutoiminto on täysin automaattinen, eli laitosmies vain valvoo prosessia mutta ei huuhtele suodattimia käsin. Myös kemikaalien, lähinnä siis kloorin annostelu tapahtuu automaattisesti, Houserin tekninen johtaja Antti Laakoli kertoo.

Jokaista allasta kohti on oma automaattinen mittari, joka mittaa arvot suoraan allasvedestä. Mittareista näkyy reaaliaikaisesti happamuusarvo pH ja kloorin määrä. Jos ne eivät pysy säädetyissä raja-arvoissa, järjestelmä hälyttää automaattisesti. Sisäisen valvonnan päälle tulee vielä normaali viranomaisvalvonta: terveystarkastaja käy ottamassa omat vesinäytteensä ja suorittaa niistä samat mittaukset.

– Koska pääsimme mukaan uudishankkeeseen, mietimme hyvin tarkkaan, minkä kaiken voisi tehdä automaattisesti ja käsityötä säästäen. Niinpä kloori tuodaan suoraan varastosäiliöön, josta se voidaan johtaa automaattisesti prosessiin, joten kanistereissa sitä ei enää käsitellä. Tämä säästää aikaa ja kustannuksia, koska klooria pystytään tilaamaan suuria määriä kerralla, Houserin toimitusjohtaja Matti Verronen kertoo.

Hiekkasuodattimet ovat tilavuudeltaan 9000 litraa ja niitä on kuusi kappaletta. Alimpana niissä on karkein hiekkakerros läpimitaltaan 3–5 mm, seuraavaksi pari koko ajan ohenevaa kerrosta ja päällimmäisenä aktiivihiilikerros. Hiekkojen vaihtoväli on saatu venytetyksi 5–7 vuoteen huuhteluilmapuhaltimella, joka estää hiekan paakkuuntumista. Aktiivihiilen vaihtoväli on 3–5 vuotta.

Koko järjestelmä on testausvaiheessa, joka alkoi heti työmaan luovutuksen jälkeen toukokuun puolivälissä. Järjestelmää päästään säätämään lopulliseen asentoonsa, kunhan hallin käyttö alkaa ja nähdään, missä määrin käyttö lisää veden puhdistustarvetta.

Oulaisten uimahalli

Bruttoala: 4225 neliötä
Tilavuus: 21 000 kuutiota
Kustannukset: 8,7 miljoonaa euroa
Rakennuttaja: Oulaisten kaupunki
Arkkitehti: Arkmill Oy
Rakennesuunnittelu: Insinööritoimisto Säkkinen Ky
Sähkösuunnittelu: Oulun Insinöörikeskus Oy
LVI-suunnittelu: Ins.tsto Eero Jaatinen Oy
LV-suunnittelu: Pöyry Finland Oy
Rakennusurakoitsija: Rakennusliike Somero Oy
LV-urakoitsija: Oulaisten Lvi Oy
I-urakoitsija: Are Oy
Sähköurakoitsija: Kuusisalo Oy
Automaatiourakoitsija: Stenfors Oy
Vedenkäsittelyurakoitsija: Houser Oy

 

Facebooktwittergoogle_plusredditpinterestlinkedinmailFacebooktwittergoogle_plusredditpinterestlinkedinmail