Viimeisimmät julkaisut

Otaniemen uusi Väre on yksi suurimmista geoenergiakohteista

Aalto-yliopistokiinteistöt kehittää vahvasti Otaniemen kampusaluetta, jonka keskelle rakentuu uusi energiatehokas kampusrakennus Väre. Arkkitehtitoimisto Verstaan suunnitteleman, 33 000 brm2 kattavan uudisrakennuksen lämmöntarpeesta 90 prosenttia ja jäähdytyksestä 95 prosenttia tuotetaan uusiutuvalla geoenergialla.  

Uusi kampusrakennus Väre on yksi Suomen suurimmista geoenergiakohteista. Sen energiakentän muodostavat 67 lämpökaivoa, jotka yltävät 322 metrin syvyyteen. Geoenergian ohella rakennuksessa tullaan hyödyntämään 1400 aurinkopaneelista saatavaa aurinkoenergiaa sekä kaukolämpöä sisä- ja varaenergian lähteenä.

Aalto-yliopistokiinteistöjen ympäristöasioista vastaava Satu Kankaala kertoo, että ekologisuus ja energiatehokkuus ovat olleet uuden rakennuksen suunnittelussa tärkeitä kriteerejä alusta asti. Taustalla on Aalto-yliopistokiinteistöjen Energiaomavarainen Otaniemi 2030 -projekti, jonka myötä alueella pyritään hyödyntämään mahdollisimman paljon paikan päällä tuotettua energiaa. Hiilijalanjäljen pienentämisen ohella energiavalintojen vaakakupissa ovat painaneet myös taloudelliset seikat.

Kuva: Verstas Arkkitehdit

Kuva: Verstas Arkkitehdit

Huolellinen suunnittelu on toimivan ratkaisun perusta

Toimivan geoenergiaratkaisun perusta on lähtötilanteen tuntemiseen pohjautuva huolellinen suunnittelu. Kampusalueen energiakentän suunnittelun ja toteuttamisen yhteiskumppaneina ovat toimineet Rototec ja GTK, joiden asiantuntijat ovat olleet projektissa mukana alusta lähtien.

GTK:n toteuttamissa pontentiaaliselvityksissä Otaniemen kampusalueen maaperä osoittautui suotuisaksi geoenergian hyödyntämiseen. Haasteita energiaratkaisun toteutukselle asettivat muun muassa uuden kampusrakennuksen tontin pieni pinta-ala, jonka vuoksi kaikki 67 lämpökaivoa sijoitetaan poikkeuksellisesti rakennuksen alle.

Rototecin geoenergian asiantuntija Juuso Piironen kertoo, että etenkin suurissa kohteissa lämpökaivojen mitoitus on tärkeä varmistaa tekemällä testikaivo, terminaalinen vastetestimittaus (TRT) ja energiasimulointi, kuten myös Väreen kohdalla tehtiin. Tiiviille alueelle sijoitettujen useiden kaivojen energiakentissä välimatkat on suunniteltava tarkoin, jotta ne eivät vaikuta toistensa lämpöenergiaan. Suurissa geoenergiakohteissa kaivot porataan usein syvemmälle, jolloin niitä tarvitaan lukumäärällisesti vähemmän tavoiteltavan energiamäärän tuottamiseen.

Kuva: Verstas Arkkitehdit

Kuva: Verstas Arkkitehdit

Kunnianhimoinen edelläkävijä energiatehokkuudessa

Talotekniikkapäällikkönä Aalto-yliopistonkiinteistöissä toimivan Timo Pentikäisen mukaan kampusrakennus Väreen energialuokka tulee olemaan reilusti alle A-luokan energiatehokkuusvaatimustason. Rakennus tulee alittamaan kirkkaasti myös tulevat energiatehokkuusvaatimukset ja on kunnianhimoisilla tavoitteillaan Suomen mittakaavassa ainutlaatuinen.

Rototecin Juuso Piironen kertoo geoenergian soveltuvan erinomaisesti juuri Väreen kaltaisiin energiatehokkaisiin kiinteistöihin. Maalämpöä voidaan tuottaa niiden lämmityksessä hyödynnettäviin matalalämpöverkostoihin kilpailukykyisesti ja erinomaisella hyötysuhteella. Lisäksi energiatehokkaissa rakennuksissa tarvitaan suhteessa enemmän myös jäähdytystä, joka pystytään tuottamaan kohteeseen geoenergiajärjestelmällä lähes maksutta. Perinteisiin uusiutumattomiin energialähteisiin verrattuna järjestelmä tuo rakennuksen elinkaaren aikana merkittävästi säästöjä kiinteistön omistajalle.

Facebooktwittergoogle_plusredditpinterestlinkedinmailFacebooktwittergoogle_plusredditpinterestlinkedinmail