Viimeisimmät julkaisut

Oppimis- ja ohjauskeskus Valteri

Pienintä yksityiskohtaa myöten mietitty Onerva

Jyväskylään rakennettiin energiatehokas edelläkävijäkoulu, jonka suunnittelussa ja rakentamisessa otettiin tavallista tarkemmin huomioon käyttäjien toiveet ja erityistarpeet. Selkeä rakenne sekä värit ja äänet ohjaavat erityistukea tarvitsevia oppilaita. Jokaisella värillä ja muodolla on oma tärkeä tehtävänsä.

« 1 / 3 »

Teksti: Tommi Salo, Kuvat: Petteri Kivimäki

Valteri_1 2Se näyttää monin osin tavalliselta koululta. Jyväskylän Kukkumäkeen rakennetussa Oppimis- ja ohjauskeskus Valterin Onervan toimipisteessä on kuitenkin paljon tavallisesta koulusta poikkeavia
piirteitä.

Rakennusprojektin hankesuunnitelmassa määriteltiin tavoitteeksi laadukkaan koulutoiminnan lähtökohdat. Onervasta haluttiin tehdä kouluympäristönä edelläkävijä, turvallinen, terveellinen ja esteetön.

–Koulurakennuksen edelläkävijyys näkyy muun muassa toiminnallisessa oppimisessa. Kaikki on suunniteltu opetussuunnitelman uudistumista varten, oppimispäällikkö Tuulia Ikkelä-Koski sanoo.

Oppilaat voivat esimerkiksi opetella lukemaan ja laskemaan sekä tutustua historian merkkitapahtumiin joka kerta portaita kulkiessaan.

Esteettömyys ei liity vain liikuntavammaisten auttamiseen, vaan siinä on otettu huomioon näkemisen, kuulemisen ja tilojen hahmottamisen vaikeudet.

Väreissä on mietitty vahvoja kontrasteja, ja äänimaailmaa akustiikasta lähtien on suunniteltu tilakohtaisesti. Käytävien risteyskohdissa kulkijaa ohjaavat erilaisia äänimaailmoja tarjoavat äänimajakat ja poikkeuksellinen valaistus. Moniaistillisuutta tukevat tiloissa olevat matot, jotka kertovat näkövammaiselle tilan suunnan. Käytävillä apua antavat lattian ohjausraidat.

Valteri_aula_2 2Terveellisyys näkyy Ikkelä-Kosken mukaan siinä, että koulun hyvän sisäilman takaamiseksi on tehty valtavasti töitä.

–Se on ollut tärkeä teema suunnittelusta rakentamisen jokaiseen vaiheeseen ja käyttöönottoon saakka. Puhtaustarkastuksia tehtiin koko ajan rakentamisen aikana ja koulun käyttöönoton jälkeen.

Onervassa opiskelee 130 vakituista oppilasta ja 10 tukijaksolaista. Onervan toimipisteessä on henkilökuntaa 220 ihmistä. Koulussa järjestetään esiopetusta, perusopetusta ja lisäopetusta. Oppilailla on tuen tarvetta kuulemiseen, näkemiseen, kieleen ja kommunikaatioon liittyen.

Oppilaskodissa on 56 huonetta, joissa asuu vakituisesti 46 oppilasta ja tukijaksojen aikana 10 oppilasta.

Tori kaiken sydämenä

Hahmottamisen helpottamiseksi koulu on massoitettu viiteen osaan. Yhdessä osassa on kädentaidon ja liikunnan tilat sekä oma uimahalli. Ohjaustoiminnot, hallinto ja oppilashuolto sekä valmistuskeittiö ovat omassa osassaan. Rakennuksen keskustori on oma kokonaisuutensa. Lisäksi omat osansa on oppilaskodilla ja oppilaiden oppimissoluilla.

–Kyse oli vaativasta ja haasteellisesta kohteesta, jonka suunnitteluun otettiin käyttäjät vahvasti mukaan. Oppilaiden kädenjälki tulee näkymään aivan konkreettisesti piharakennuksen
sokkelin eläinhahmoissa, kokenut koulusuunnittelija, arkkitehti Aarne von Boehm Arkkitehtitoimisto Aarne von Boehm Oy:stä sanoo.

Koulun pääsuunnittelijana toimi Arkkitehtitoimisto Aarne von Boehm Oy:stä Airi Vesala.

Valteri_yhdyska¦êyta¦êva¦ê_3 2Onervan toimipisteen sydän on tori. Se ottaa kaikki rakennukseen tulijat vastaan ja ohjaa oikeaan suuntaan. Torin yhteyteen rakennettiin näyttämö, puinen katsomo, kirjasto, infopiste sekä ravintola- ja kahvilatilat.

–Jos meidän koulussa sattuu eksymään, torin sininen väri ohjaa takaisin ”kartalle”, Ikkelä-Koski opastaa.

Värit ja muodot ovat koulun sisätiloissa tärkeitä hahmottamiskeinoja. Aniliininpunainen väri kertoo aina siitä, että ollaan siirtymässä tilasta toiseen. Eri kerroksissa olevat paanuseinä, sormipaneeliseinä ja kolmiulotteiset kohokuviot auttavat myös siirtymään tilasta toiseen.

–Värikkyys oli yksi suunnittelun tavoitteista. Jokaisella kerroksella on oma tunnusvärinsä, von Boehm sanoo.

Värimaailman loppuun asti mietityt yksityiskohdat konkretisoituvat uimahallissa, jossa seinien laatoitus on yhtä aikaa taideteos ja uimaratojen ”jatko-osa” seinällä. Myös näin helpotetaan ratojen hahmotettavuutta.

Käytön mukaan optimointi säästää energiaa

Valteri_lattiamateriaali_1 2Onervan toimipisteestä pyrittiin tekemään mahdollisimman energiatehokas rakennus. Tämä näkyy muun muassa tarkassa lämmöneristyksessä, ilmanvaihdon hienosäädössä sekä ikkunoiden sijoittamisessa ja eristävyydessä.

–Kovia energiatavoitteita seurattiin jo rakentamisen aikana. Nyt käytön aikana nähdään lopullisesti, kuinka paljon rakennuksessa kulutetaan energiaa. Ilmanvaihtoa ja lämmitystä säädetään käyttäjäkokemusten mukaan, kohteen rakennuttajakonsulttina toimineen Ramboll CM Oy:n projektipäällikkö Marko Hänninen kertoo.

–Energiaa voidaan säästää paljon, kun ilmanvaihtoa saadaan optimoitua todellisen  käytön mukaan. Kaikissa tiloissa on ilmanvaihdolle reaaliaikainen mittaus, LVIA-suunnittelusta vastanneen Granlund Jyväskylä Oy:n lvi-insinööri Kari Haikarainen täydentää.

Koulurakennus tehtiin Terve Talo -kriteeristön mukaisesti. Tämä tarkoitti esimerkiksi sitä, että materiaaleina käytettiin vähäpäästöisiä, kestäviä materiaaleja. Myös kosteudenhallintaan kiinnitettiin huomiota. Runkovaiheen jälkeen rakennus suojattiin, jotta kaikki työvaiheet voitiin tehdä kuivissa oloissa.

–Korkealaatuisen sisäilman tavoitteet otettiin huomioon muun muassa pinnoitteissa. Koulussa on käytetty paljon kivituotteita ja puumateriaaleja. Muoviyhdistelmiä haluttiin erityisesti välttää, Hänninen sanoo.

Kaikki pintamateriaalit ovat vähäpäästöisiä.  Liikuntasaliin valittiin vammaisurheiluun parhaiten soveltuva saarniparketti. Liikuntasalin erikoisuus on kiinteät maalipallomaalit, jotka voidaan nostaa säilytyksen ajaksi kattoon.

Koululle poikkeuksellinen oma uimahalli on yksi erikoistila, jossa kosteuden ja lämmön hallintaa mietittiin tarkasti.

–Ilman ja veden lämpötilan säätö on tehty mahdollisimman helpoksi, jotta niitä voidaan muuttaa suhteellisen nopeasti eri käyttäjäryhmien tarpeiden mukaan, Haikarainen kertoo.

Kerrosluku vaihtelee käytön mukaan

Valteri_asuntola_materiaalit_2 2Koulurakennus on rungoltaan betonirakenteinen. Ulkokuori on rapattua tiiltä. Rakennuksen kyljet ovat valkoiset, ja päätyihin tuo eloa punainen klinkkeri.

–Punainen väri sitoo koulurakennuksen ympärillä oleviin punatiilitaloihin, arkkitehti von Boehm sanoo.

Rakennus on eri osiltaan erikorkuinen. Kerrosluku vaihtelee yhdestä neljään aina kunkin osan käyttötarkoituksen mukaan.

Kari Haikarainen sanoo, että rakennuksen monikerroksisuus ja monitahoisuus heittivät omat haasteensa konehuoneiden sijoittelulle ja kanavareiteille.

Kouluprojekti oli luovutusvalmis suunnitellun aikataulun mukaisesti marraskuussa 2015. Toiminta uusissa tiloissa käynnistyi tämän vuoden tammikuussa. Ensimmäisessä vaiheessa rakennettiin varsinainen koulurakennus. Kesän 2016 aikana valmistuu toinen vaihe, johon kuuluu piha-alueita ja ulkorakennuksia.

Oppimis- ja ohjauskeskus Valterin Onervan toimipisteen on tarkoitus toimia mallina modernista koulusuunnittelusta, -rakentamisesta ja -käytöstä.

–Tavoitteena on, että täällä toteutettuja toimivia ratkaisuja vietäisiin muihinkin kouluihin Suomessa, Ikkelä-Koski muistuttaa.

Facebooktwittergoogle_plusredditpinterestlinkedinmailFacebooktwittergoogle_plusredditpinterestlinkedinmail