Viimeisimmät julkaisut

Opinmäki

Monitoimitalo ja koulu

Opinmäki on Espoon Suurpellon alueen sydän. Se on tulevaisuuden oppimisympäristö, joka tarjoaa oppimisen iloa ja virikkeellistä vapaa-aikaa kaikenikäisille. Kohde antaa tärkeitä kokemuksia Sivistystoimen oppimisympäristöjen kehittämiseen, sekä palvelurakenteiden että tilankäytön osalta.

« 1 / 2 »

Teksti : Kaisu Ravantti  Kuvat: Mikael Lindén

Integroidun projektitoimituksen piirteitä

Opinmäen toteuttamista varten perustettiin KOy Opinmäen Kampus -niminen Espoon kaupungin kokonaan omistama kiinteistöyhtiö. Hankkeen rakennuttamisesta vastasi Espoon Tilakeskus-liikelaitos.

Suunnittelupäällikkö Juha Iivanainen Espoon kaupungilta kertoo, että hankkeen kireän aikataulun vuoksi päädyttiin projektinjohtourakkaan:
– Kuitenkin niin, että Opinmäen pihan paalutus ja rakennuksen pohjan vahvistus toteutettiin aikataulusyistä erillisenä urakkana ennen varsinaisen rakennusurakan käynnistymistä.
– Suunnittelijat olivat tilaajaan sopimussuhteessa urakkavaiheeseen saakka, mutta totutusvaiheessa suunnittelusopimukset ja suunnitteluvastuu siirrettiin projektinjohtourakoitsijalle. Sopimuksen
siirron tavoitteena oli hankkeen aikataulun- ja kustannusten pitävyys, sekä rakennuksen virheetön luovutus.

Suunnittelusopimusten siirtoa ja yhteistoiminnan tukemista varten sopimukseen liitettiin projektinjohtourakoitsijaa koskeva kaupallinen malli kannustinjärjestelmineen.

Tästä syystä Opinmäen projektinjohtototeutus sai vastaavaan tavanomaiseen toteutukseen verrattuna enemmän integroidun projektitoimituksen piirteitä.

Kohteesta laadittiin suunnitteluvaiheessa IFC -tietomalli, jota täydennettiin projekinjohtourakoitsijan toimesta toteutusvaiheessa. IFC -mallista oli Juha Iivanaisen mukaan suuri hyöty suunnitelmien yhteensovittamisessa.

Suurimittakaavainen pienoismalli

Tavanomaisesta hieman poiketen arkkitehti käytti suunnittelussa apuna suurimittakaavaista pienoismallia havainnekuvien lisäksi. Suurimittakaavaisesta pienoismallista oli sen havainnollisuuden
vuoksi paljon hyötyä koko suunnitteluryhmälle, ja etenkin käyttäjien ja tilaajan edustajille. Arkkitehti täydensi ja tarkensi pienoismallia suunnittelun edistymisen mukaan. Tämän vuoksi käyttäjäkokoukset pidettiinkin usein arkkitehtitoimistossa.

Opimäen suurimmat haasteet muodostuivat monesta seikasta, pohtii Juha Iivanainen Espoon kaupungilta:
– Toteutuksen lähtökohtana oli arkkitehtuurikilpailun voittanut monimuotoinen ehdotus. Perustamisolosuhteet rakennuspaikalla olivat heikot, kohde on laaja, ja sen toiminta on monipuolista:
kohteen toteuttaminen oli aikataulun, kustannusten hallinnan ja toteutuksen laadun suhteen haastava tehtävä kaikille osapuolille. Mutta hyvällä yhteistyöllä tästä selvittiin erinomaisesti.

Tutkiva oppiminen

Opinmäessä opiskelun lähtökohtana on tutkivan oppimisen malli, jossa oppiminen on tutkimusprosessi, ja oppijalla on aktiivinen rooli tiedon jäsentämisessä ja tuottamisessa. Myös itse rakennus ja sen ulkotilat toimivat tutkivan oppimisen kohteina ja välineinä.

Moninainen käyttäjäkunta näkyy Opinmäen arkkitehtuurissa ja siihen työstetyssä toimintatavassa. Tämä loi myös Opinmäen suurimmat haasteet Espoon kaupungin hankesuunnittelija Vera
Schulmanin näkökulmasta:
– Käyttäjien osalta Opinmäessä oli käytössä malli, jossa päätökset tehtiin käyttäjäryhmässä, ja hankesuunnittelija vei käyttäjän näkökulman eteenpäin projektijohtourakoitsijalle. Käyttäjien osalta tämä nopeutti päätösprosessia ja yhteistoimintaa, samalla kun projektijohtourakoitsija sai nopeammin tarvittavat tiedot. Samalla tämä malli helpotti Opinmäen toimintamallin rakentamista ja sovittamista toimivaksi ja innovatiiviseksi.

– Nyt toimintamallin juurruttamisen helpottamiseksi on kirjoitettu käsikirja yhteistyössä käyttäjäryhmien kanssa, ja toimintamallia kehitetään edelleen.

Palveluiden saatavuus

Opinmäen uusista toimintatavoista ja -malleista palveluiden laadun ja saatavuuden parantamiseksi voi mainita esimerkkeinä Aktiivisen Oppimisen Keskuksen, joka on Kirjastotoimen alaista toimintaa,  mutta johon osallistuu myös Nuorisotoimi. Samantyyppisiä toimintamalleja ovat myös taiteen perusopetuksen ja koulujen yhteistyömallit.

– Aktiivisen Oppimisen Keskus on vaatinut uuteen tekniikkaan tutustumista ja toteuttamiseen paneutumista, kun muut yhteistyömallit ovat yhteisten tapaamisten ja keskusteluiden tulos, toteaa Vera  Schulman.

Vahvasti yhteiskäyttöiset tilat luovat tilaisuuksia kohtaamisille, jotka voivat johtaa uusiin yhteistyömahdollisuuksiin. Samalla yhteiskäyttö lisää tilojen käyttöastetta.

– Tilat eivät ole ”korvamerkittyjä” kenellekään käyttäjälle, vaan tilavaraukset tiloihin tehdään lukujärjestyksellä, minkä jälkeen tilat voivat olla muiden käyttäjien, kuten esimerkiksi taiteen perusopetuksen, Espoon työväenopiston, Suurpellon alueen yhdistysten tai muiden kuntalaisten käytössä, luettelee Schulman.

Jotta yhteiskäyttöiset tilat voivat toteutua käytännössä Opinmäessä on palvelukoordinaattori, joka vastaa tiloista, niiden käytöstä ja tilavarauksista. Hankesuunnittelija on työstänyt palvelukoordinaattorin työkuvaa yhdessä käyttäjäryhmän kanssa, jotta mahdollisimman monet kuntalaiset voivat nauttia tiloista.

Poikkeuksellisen monia toimijoita

Opinmäen arkkitehti Esa Ruskeepää voitti yhdessä arkkitehti Thomas Miyauchin kanssa kohteen suunnittelusta järjestetyn avoimen arkkitehtuurikilpailun vuonna 2011. Toimeksiannosta alkaen toimistolla oli kolme ja puoli vuotta aikaa saada talo valmiiksi:

– Opinmäki on koulu- ja kokoontumisrakennus, päiväkoti ja työväenopisto, kirjasto ja vapaa-ajan keskus. Rakennuksessa on samanaikaisesti poikkeuksellisen monta toimijaa. Pyrimme luomaan osista  yhtenäisen rakennuksen, jolla on vahva identiteetti.

– Oppimistilat ovat aiempaa joustavammat: tavallista suuremmat tilat ovat jaettavissa siirtoseinillä tai yhdistettävissä liukuovin. Osa oppimistiloista on suorassa yhteydessä käytävätilaan, ja muihin oppimistiloihin: näin mahdollistuu monen ryhmän yhteistyö ja yhteisöllinen oppiminen.

– Rakennuksen tilallinen konsepti, massoittelu ja julkisivut ovat kantaneet mielestäni hyvin loppuun asti. Opinmäki on kaupunkimainen rakennus, luonnehtii arkkitehti Esa Ruskeepää.
Opinmäen pääsuunnittelijana toimi Vesa Erikkilä ja projektiarkkitehtina Sasu Marila.

Standardiratkaisuja sovelletaan

Rakennesuunnittelija Jyrki Ketonen Ramboll Finland Oy:stä kuvailee Opinmäen haastavana kohteena, jonka rakennuspaikka on muinaista merenpohjaa, ja pohjaolosuhteet sen vuoksi erittäin hankalat:

– Rakennus on hyvin monimuotoinen, ja kaikkien yhdeksän rakennusosan katto on eri kaltevuudessa. Rakennusosia yhdistää lähes koko rakennuksen korkuinen aula. Rakenteiden jännevälit olivat paikoittain melko pitkiä.

– Kohde oli arkkitehtikilpailun tulos, mikä näkyi siinä, että standardiratkaisuja jouduttiin soveltamaan useassa kohdassa. Rakenneratkaisuja valittaessa pidettiin mielessä arkkitehtuurin vaatimukset, ja rakenteiden detaljeja suunniteltiin yhdessä muiden osapuolten kanssa.

Rakennesuunnittelijan työn näkökulmasta Opinmäen toteutuksessa haasteellisinta oli muutosten hallinta, ja monimuotoisuudesta aiheutuneet vaikeat ja lukuiset rakenteelliset detaljit:

– Rakenteita toteutettiin puuelementteinä, paikallavaluina, betonielementteinä ja teräsristikkojen muodossa. Tuoteosien toimittajia oli useita, ja yhteensovittamisessa riitti pohdittavaa samalla kun suunnittelua tehtiin erittäin tiukassa taloudellisessa ohjauksessa, kertoo Ketonen.

Tavanomaisesta hieman poiketen Opinmäessä käytettiin ulkoseinien lämmöneristykseen polyuretaania, joka asennettiin tehtaalla valmiiksi ulkokuorielementteihin. Puiset ulkoseinäelementit
valmistettiin Timbeco Woodhousen tehtailla Virossa.

Rakennusosien vesikatto suunniteltiin kertopuuelementeistä: elementtikenttä toimi samalla sääsuojana. Yläpohjaelementit toimitti Metsä Wood.

– Rakentaminen ja valmisosien asentaminen sujui hyvin, merkittäviä törmäilyjä rakenteissa ei ollut. Tässä auttoi mallinnus: ilman mallinnusta yhteensovitus olisi ollut erittäin vaikeaa, jopa mahdotonta, pohtii rakennesuunnittelija Jyrki Ketonen Ramboll Finland Oy:stä.

Yhteistyö tärkein elementti

Projektipäällikkö Ossi Inkilä SRV Rakennus Oy:stä toteaa projektinjohtourakan olevan SRV:lle kaikkein ominaisin toteutusmuoto:

– Projektijohtourakka ei sido urakoitsijan käsiä, vaan mahdollistaa kaikkien SRV:n yhteistyökumppaneiden – aliurakoitsijoiden, tavarantoimittajien sekä asiantuntijoiden – käytön toteutussuunnitteluvaiheessa.

– SRV:n yhteistyökumppaniverkosto, etenkin urakoitsijat, ovat oman alansa parhaita asiantuntijoita. He tuntevat markkinoilta löytyvien toteutusratkaisuiden edut ja haitat. Tämän voimavaran
käyttö täysimääräisesti onnistuu vain projektinjohtourakkana tai allianssina toteutettavissa kohteissa.

Opinmäessä pyrittiin laajaan yhteistyöhön eri osapuolien välillä, ja tätä myös tuettiin erillisillä kannustinpalkkioilla:

– Opinmäen tyyppisissä kohteissa eri osapuolien välinen yhteistyö on kaikkein tärkein elementti hyvän lopputuloksen saavuttamiseksi. Mikään osapuoli ei saa hallita toisia enempää ja vinouttaa prosessia. Kaikkien osapuolien on kyettävä joustamaan omalla mukavuusalueellaan toisten osapuolien työn onnistumisen varmistamiseksi. Tätä kehittämällä päästään entistäkin parempiin tuloksiin, uskoo Inkilä.

Kustannuspaineet innoittavat

Koulukohteissa käyttäjäryhmä on erittäin vaativa, ja Opinmäen tapauksessa eri käyttäjäryhmiä oli useita, mikä aiheutti suuria paineita toteutettavalle rakennukselle:

– Rakennuksen tulee olla ennen kaikkea terveellinen ja turvallinen. Näiden ominaisuuksien tulee myös säilyä läpi pitkän elinkaaren, joka Opinmäessä tarkoittaa 50 vuotta.

– Lisäksi rakennukset tulee palvella sille suunnitellussa käyttötarkoituksessa, vaikka opetustavat ovat tällä hetkellä suuressa murroksessa, ja uuden tyyppisiä tapoja kehitetään koko ajan. Kukaan ei voi ennustaa, miten 20 vuoden päästä opetus toteutetaan, mutta nyt suunniteltavien koulujen tulee mahdollistaa myös tulevat käyttötarkoitukset, Ossi Inkilä pohtii.

Yhdeksän noppaa

Opinmäki koostuu yhdeksästä neliön muotoisesta ”nopasta”, jotka on liitetty toisiinsa yhtenäisellä aulatilalla. Massoittelu loi rakennukselle erittäin monimutkaisen hahmon, jota SRV Rakennus Oy:n
projektipäällikkö Ossi Inkilä kuvailee työnsä kannalta vaikeaksi ja yllättäväksi:

– Arkkitehtuuri johti rakenteiden, talotekniikan ja pintojen näkyville jättämiseen useissa kohdissa. Näkyvissä olevien ratkaisujen tulee olla myös katseen kestäviä. Suurien yhtenäisten betonivalujen tekeminen talvitöinä oli hankalaa.

– Opinmäki haluttiin tehdä säältä suojattuna, ja kohteessa käytettiin polyuretaanieristeitä julkisivuissa, sekä puisia kattoelementtejä rakennusnoppien vesikatoissa. Näiden ratkaisujen ja massiivipuuverhousten hyväksyttäminen paloviranomaisella ensimmäisenä P1 luokan rakennuksena Espoossa oli rankka mutta antoisa prosessi, kuvailee Inkilä.

Haasteellista TATE:n yhteensovitusta varten luotiin oma viikoittainen palaverikäytäntö. Suunnittelua ohjattiin lähtötiedotsuunnittelu-hankinta -aikataulun mukaisesti. Hankintasuunnitelmien katselmointi eteni suunnitelmapakettikohtaisesti.

Projektipäällikkö Ossi Inkilä voi huokaista tyytyväisenä, sillä lopputulos on innovatiivinen ja ehjä kokonaisuus:

– Prosessi oli opettavainen ja uusia ajatuksia herättävä. Kustannuspaineiden innoittamana pystyttiin löytämään useita luovia ja ennakkoluulottomia ratkaisuja.

– Monta kiveä pystyttiin kiertämään. Tilaaja sai suhteessa pienellä rahamäärällä hienon talon!

Facebooktwittergoogle_plusredditpinterestlinkedinmailFacebooktwittergoogle_plusredditpinterestlinkedinmail