Viimeisimmät julkaisut

OP Vallila

Suomalainen osaaminen on jälleen puhunut

Siinä se nyt on koko komeudessaan, valmiina ja viimeisteltynä. Vaikka OP Ryhmän uusi päämaja kasvoi keskelle kaupungin kuhinaa, talossa on läsnä suomalainen luonto. Täällä puhuvat kivi ja puu, ihan niin kuin liki sata vuotta aiemmin rakennetussa naapurissakin.

« 1 / 3 »

Teksti: Sari Okko Kuvat: Mikael Lindén

Puu-Vallilan kupeessa Teollisuuskadulla käy kuhina, niin kuin aina. Työmatkaa ajavat autoilijat ovat päässeet parin vuoden ajan seuraamaan aitiopaikalta OP Vallilan huikeaa työmaata vanhojen rakennusten purkamisesta ja 14 metrin syvyisen montun räjäytystöistä aina uuden talon – tai oikeastaan kokonaisen korttelin – nousuun.

OP Vallilan korttelin rakennusprojekti on yksi merkittävimmistä kivirakentamisen kohteista viime vuosina Suomessa. Loimaan Kiven toimittamaa Viitasaaren keltaista graniittia on uljaassa julkisivussa noin 3200 ja sisälattioissa noin 800 neliön verran. Lisäksi luonnonkiveä on käytetty ulkona yhteensä reilut 2700 neliötä, josta Viitasaaren keltaisen osuus on noin 1500.

Pääoven edessä ohikulkijoita tervehtivät komeat kivenlohkareet, jotka on siirretty paikalle Kuhmoisista. Vaikka ison talon edessä kivet saattavat näyttää pieniltä, mittakaava hämää. Yksistään isompi kivi painaa 100 000 kiloa.

Kallistumia & lohkareita

Talon arkkitehtuurista vastanneen JKMM Arkkitehdit Oy:n visuaalisena perusideana olikin siirtolohkareen muoto. Rakennuksessa lähdettiin hakemaan veistoksellista, suorasta kulmasta poikkeavaa muotoa, joka istuu hyvin kaupunkikuvaan. Kallistuvien seinäpintojen ja modernien muotojen esikuvat löytyivät hiidenkivistä.

Tontti vilkkaasti liikennöidyn kadun varrella ja Dallape-puiston vieressä on keskeinen osa Vallilan kehittyvää kaupunginosaa. Naapurista alkaa vanha Puu-Vallilan alue, joka ilmentää 1910-luvun ihanteita pienen mittakaavan tontteineen sekä mansardikattoisine puutaloineen, pihoineen ja puutarhoineen.

– Uuden arkkitehtuurin tuli antaa korttelille uusi identiteetti. Teollisuuskadun kaartuva muoto on dynaaminen, johon suorasta kulmasta poikkeavat veistokselliset muodot tuntuivat luontevilta. Toisaalta uudistuneen korttelin haluttiin viestivän OPn arvoja, joihin haettiin aiheita suomalaisesta luonnosta, mikä näkyy niin muodoissa kuin materiaaleissa, pääsuunnittelija Asmo Jaaksi kertoo.

Tilojen toiminnallisten ratkaisujen taustalla oli tehdä suuresta, useista rakennuksista koostuvasta korttelista yhtenäinen kokonaisuus. Korttelin kehämäinen sisäkatu katettiin lasilla, jolloin syntyi kaikki rakennukset yhdistävä galleriamainen tila. Koko korttelin ydin edustaa kohtaamisten, yhdessä olemisen ja työskentelyn paikkaa.

_53A0860Haasteita & yllätyksiä

– OP Vallila on tähän mennessä suurin hankkeemme eli merkittävä ja mielenkiintoinen monestakin syystä. Kohteen suuri mittakaava sekä uudenaikaisen, toimivan, tehokkaan ja elämyksellisen työympäristökonseptin suunnittelu tuhansille ihmisille sekä korkealle asetetut kaupunkikuvalliset tavoitteet kertovat hankkeen ainutlaatuisuudesta, Jaaksi kertoo.

Hankkeen mittakaavan ohella haastetta toi uusien ja vanhojen rakenteiden yhteen sovittaminen sekä aikataulu. Mahdollisuuksia tarjosi tilaajan tahtotila laadukkaasta ja arkkitehtonisesti korkeatasoisesta rakennuksesta. Yllätyksiäkin matkan varrella koettiin ja suunnitelmia kehitettiin lennossa useaan otteeseen. Suuressa kuvassa työ eteni Jaaksin mukaan hallitusti ja hyvässä yhteistyössä.

– On hieno ja arvokas asia, että OP on halunnut rakentaa päätoimipaikkansa osaksi Helsingin kantakaupunkia korkein laatutavoittein. Myös se, että suunnittelusta järjestettiin arkkitehtuurikilpailu osoittaa tahtoa korkeatasoisen ympäristön toteuttamiseen. Nelivuotinen hanke on ollut voimia vaativa, mutta myös erittäin palkitseva, Jaaksi summaa.

Urakka ei ole vielä täysin valmis, sillä työt jatkuvat itäkulman korttelin uudisrakennuksella. Viimeisen osaprojektin rakentaminen on jo alkanut ja valmista pitäisi olla vuonna 2017.

_53A0863Luonto jatkuu sisällä

Talon kiinnostavat muodot kutsuvat sisälle, jossa julkisivun ja pihakiveyksen jylhä kivimaailma jatkuu, puulla ja lämpimillä tekstiileillä, kuten villalla, huovalla ja pellavan eri sävyillä pehmeten. Materiaali- ja sisustusvalinnoissa näkyy suomalainen design ja luonnosta ammentava kulttuuriperintö.

– Sisustussuunnittelun tukisanoja olivat mm. kivi, hiili, hirsi, kaarna, sammal, vesi, aalto, aurinko, tuuli, metsä ja valo, sisustusarkkitehti Viivi Laine JKMM Oy:stä kuvailee.

Heti sisääntuloaulassa graniitin lämpimänä vastakohtana ja taide-elementtinä toimii Elina Heleniuksen uniikki OPlle suunnittelema ja Suomen Käsityön Ystävien kutoma villaryijy, joka on saanut nimekseen Lämpöaalto.

Ala-aulan Pannu-kahvilasta löytyy sisustusarkkitehti Petri Vainion suunnittelema katon kokoinen lamellivalaisin, joka tuo pehmeyttä ja kontrastia huikean korkeaan valopihaan. Aaltoilevat koivuviiluvanerit tekevät valomaailmasta elävän ja kuten talolle on ominaista, tässäkin voi nähdä palan luontoa: tunnelmia poutaisesta pilvipäivästä sarastuksen hetkiin.

Värejä on käytetty rauhallisesti ja tehosteväriä, OPn oranssia, harkiten. Vaikuttava vastaanottotiski on mustaksi käsiteltyä hirttä ja lattioista löytyy pohjoismaisen vaaleaa saarnia, joka on paitsi kestävä, myös ekologinen valinta.

200 kilometriä viikossa

_53A0866Gullstén-Inkinen Design & Architecture tuli mukaan jo varhaisessa vaiheessa, kun korttelin arkkitehtikilpailu oli ratkaistu. Tehtävänä oli työympäristökonseptin suunnittelu sekä peruskorjattavien A- ja H-talojen arkkitehti- ja sisustussuunnittelu osana koko korttelin muutosta.

– Tehtäviin kuului työympäristökonseptin analyysivaihe henkilöstön keskuudessa työympäristökonsulttimme johdolla. Laadimme yhteistyössä asiakkaan kanssa henkilöstökyselyn, johon kaikki kohteeseen muuttavat henkilöt saivat vastata, sisustusarkkitehti Jari Inkinen kertoo.

– Selvitimme työtehtävien luonnetta ja tulevaisuuden näkymiä työhön pystyäksemme suunnittelemaan mahdollisimman hyvän kokonaisuuden. Lisäksi teimme kaikkia OPn pääkaupunkiseudulla olevia koskevan tilojen käyttöasteen mittauksen. Tutkimus toteutettiin seuraamalla tilojen käyttöä viikon ajan, jolloin tutkimukseen osallistuneet tiimin jäsenet kävelivät parisataa kilometriä, Inkinen hymyilee.

Samanaikaisesti käynnistettiin henkilöstön väistötilojen suunnittelu, jonka myötä noin 650 henkilöä siirrettiin erilaisiin työtiloihin Vallilan lähialueelle. Näitä tiloja käytettiin myös pilotteina, joissa testattiin uutta konseptia, joka mahdollistaa työntekijöille joustavan tavan tehdä töitä ja työrauhan silloin, kun sille on tarvetta.

– A- ja H-talot saatiin valmiiksi samoihin aikoihin, kun uutta rakennusta alettiin rakentaa. Viime tehtäväksemme jäi lopullisen työympäristökonseptin luominen, jota uuden rakennuksen arkkitehti ja sisustussuunnittelija lähtivät hyödyntämään suunnittelussa.

_53A0825Tulevaisuuden työpaja

Toimitilojen uudistamisella on tavoiteltu muunneltavia ja joustavia tilaratkaisuja sekä tilankäytön tehokkuutta. Kyse ei ole vain uuden rakentamisesta tai uuden purkamisesta, vaan kokonaan uudesta tavasta tehdä töitä.

– Uudet tilat tukevat uudistuvaa työtapaa, mikä perustuu monipuoliseen vuorovaikutukseen. Rakennushankkeen lähtökohtia olivat tilat, jotka tukevat nykypäivän ja tulevaisuuden tapaa tehdä työtä finanssialalla, OPn viestintäjohtaja Carina Geber-Teir kertoo.

Kerroksissa on erilaisia vyöhykkeitä ja erilaisiin töihin sopivia tiloja. Työpisteen voi valita työtilanteen mukaan ja vaihdella paikkaa päivän mittaan. Työpisteiden lisäksi talosta löytyy keskittymiseen kutsuvia hiljaisia työhuoneita, puhelinkoppeja sekä erikokoisia neuvottelutiloja. Jokaisessa kerroksessa on myös kahvila, jossa voi pitää taukoja ja pikapalavereita.

Henkilöstö pääsi alusta lähtien osallistumaan työkulttuurin uudistuksen suunnitteluun. Uudessa työympäristössä OPlaiset saavat myös vaikuttaa entistä enemmän työtapoihinsa. Työntekijöitä on enemmän kuin uusissa toimitiloissa työpisteitä. Tässä talossa toimisto kulkee salkussa, kuten OPlaisilla on tapana sanoa. Oikeastaan missä tahansa voi tehdä töitä.

– Vapaus motivoi ja innostaa. Liikkuvuus myös helpottaa työelämän ja muun elämän yhteensovittamista. Uudenlaiset työtavat lisäävät henkilöstön vastuuta omasta työstä, mikä puolestaan edellyttää luottamuksellista johtamiskulttuuria, Geber-Teir sanoo.

Neljän vuoden urakka

_53A0854OPn kiinteistöjohtaja Auni Palolle uudet toimitilat ovat merkinneet vuosia kestänyttä palkitsevaa ja mittakaavaltaan huikeaa urakkaa.

– Toimimme aiemmin pääosin kahdessa toimipisteessä, Vallilan Teollisuuskadulla ja Pohjolan vanhassa pääkonttorissa Munkkivuoressa. Kun uudistuskeskustelu lähti liikkeelle vuonna 2010 Munkkivuoren vuokrasopimuksen umpeutumassa, päätimme lopulta keskittää kaikki toiminnot Vallilaan, Palo kertoo.

– Hanke alkoi suunnittelulla ja yhden talon saneerauksella vuonna 2011 sisältäen yli kymmenen eri osaprojektia. Monimuotoisuuden hallitseminen tuotti haasteita, samoin kuin suunnittelun organisointi ja rakentamisen aikataulu. Lisäksi korttelissa työskenteli koko remontin ajan 1600 OPlaista, mikä toi kokonaisuuteen omat vivahteensa.

Kortteliin on nyt keskitetty pääosin koko pääkaupunkiseudun henkilöstö. Finanssiryhmän täyttämässä suuressa korttelissa on yhteensä kymmenen taloa, joiden yhteispinta-ala on noin 137 000 neliömetriä. Uusiksi rakennettiin noin 60 000 neliötä ja lisäksi saneerattiin noin 35 000 neliötä.

Vastuullisin valinnoin

Avajaispäivänä syyskuussa Palo katselee ympärilleen tyytyväisin mielin. Jättiläismäinen urakka onnistui saumattomalla yhteistyöllä, aikataulussa ja budjetissa pysyen.

– Uudistunut julkisivu luo dynaamisen, toiminnallisesti hyvän ja ajassa olevan uuden ilmeen korttelille korostaen yhtiön näkyvyyttä Teollisuuskadun maisemassa. Kaupunkikuvassa uudisrakennus täydentää rohkeasti ja itsenäisesti ympäristöään, mutta sisätilojensa kautta rakennus sitoutuu vahvasti vanhaan korttelikokonaisuuteen, Palo kuvailee.

Uudisrakennus edustaa vastuullisia valintoja, joiden mukaisesti ympäristönäkökulmat on otettu kokonaisvaltaisesti huomioon. Vastuullisuus toteutuu materiaali- ja raaka-ainevalinnoissa sekä mahdollisimman vähän ympäristöä kuluttavissa ratkaisuissa. Kiinteistöjen kokonaistilankäyttö tehostui 30 ja käyttökustannukset noin 25 prosenttia.

– Haemme uudisrakennuksille ja osalle saneeratuista tiloista LEED Gold -sertifiointia. Osa saneeratuista tiloista tavoittelee puolestaan LEED Silver -sertifiointia, Palo kertoo.

Ennakoiden ja etukäteen

_53A0879Haahtela-rakennuttaminen Oy oli mukana hankkeessa tarveselvitysvaiheesta lähtien. – Kokonaisuus on ollut erittäin suuri, mielenkiintoinen ja haastava. Koko ja vaikeusaste ovat korostaneet hankkeen kokonaishallinnan tärkeyttä. Jokainen osa-alue on pitänyt suunnitella tarkasti etukäteen ja sovittaa kokonaisuuteen, rakennuttajakonsultti Sami Rämänen kertoo.

– Suuren hankkeen toteuttaminen koko ajan käytössä olevassa korttelissa on vaativa projekti. Yllätyksiä ja haasteita tuli etenkin peruskorjauspuolella, mutta niistä selvittiin nopealla reagoinnilla.

Hanke toteutettiin kokonaisuudessaan mallintamalla, joten suurin osa haastavien paikkojen toteutuksista pystyttiin suunnittelemaan tarkasti etukäteen, minkä ansiosta vältyttiin monilta ongelmilta työmaalla. Työmaan tietomallinnuksen johtokeskuksessa kävikin Rämäsen mukaan rakentamisen aikana melkoinen sutina.

– Määrällisesti lukuisat pienet osaprojektit toteutettiin pääurakkamallilla, mutta mittavimmat ja vaikeimmat työt toteutettiin projektinjohtopalvelu-mallilla, joka mahdollisti hankkeen kokonaisaikataulun. Aikatauluun ja ennakkosuunnitteluun panostettiin alusta lähtien ja niihin varattiin myös resursseja.

Rämänen korostaa Auni Palon tavoin saumatonta ja toimivaa yhteistyötä eri osapuolten kanssa. ”Lopputulos on erittäin onnistunut.”

Melkoinen mallikohde

_53A0944Sweco Rakennetekniikka Oy vastasi rakenteiden pääsuunnittelusta sekä jännitettyjen rakenteiden ja valmisosien suunnittelusta, Sweco Talotekniikka LVI- ja automaatiosuunnittelusta.

– Kohde on yrityksemme mittakaavassa merkittävä suunnittelutehtävä niin laajuuden kuin teknisten ominaisuuksiensa kannalta. Teknisesti kohde on poikkeuksellisen vaativa ja mielenkiintoinen, rakennesuunnittelun projektipäällikkö Anssi Kolehmainen sanoo.

Rakennesuunnittelulle suuria haasteita toivat noin 3000 neliön valokattorakenteet sekä uudisrakennuksen monimuotoinen runko vinoine pilareineen ja pitkine jänneväleineen. Myös vanhojen rakennusten ja rakenneosien sijaintien mittaus oli suurehko tehtävä. Swecon rooliin kuului mittausohjelmien laadinta vanhoista rakenteista ja suurelta osin myös mittaustuloksien tulkinta ja soveltaminen suunnittelussa.

– Koko uudisrakennus on mallinnettu mukaan lukien kantavan rungon betoni- ja teräsrakenteet, betonielementtijulkisivut ja valokatteet. Myös suurin osa täydentävistä ei-kantavista rakenteista mallinnettiin.

– Peruskorjattavat rakennukset mallinnettiin sillä tarkkuudella, että liittyvistä uusista rakennusosista saatiin tuotetuksi luotettavat tuotantosuunnitelmat. Lisäksi vanhoja rakennuksia mallinnettiin talotekniikan suunnittelun ja varaussuunnittelun tarpeisiin. Niin ikään LVIJA-tekniikka mallinnettiin kokonaisuudessaan.

Mallintaminen oli Kolehmaisen mukaan suunnittelun elinehto varsinkin geometrisesti monimutkaisten teräsrakenteiden suunnittelussa. – Mitä vaativampi kohde teknisesti on, sitä suuremmat hyödyt tietomallintamisella on saavutettavissa, mikä perustuu pitkälti tiedonsiirron joustavuuteen, virheiden vähenemiseen ja suunnittelun tehokkuuteen.

– OP Vallilan tietomallin tarkkuudesta ja toteutuksen onnistumisesta kertoo mm. se, ettei tietoomme tullut yhtäkään suunnitteluvirhettä teräs- ja betonivalmisosissa. Voidaan perustellusti väittää, ettei hanketta olisi käytännössä saatu suunnitelluksi ilman tietomalleja.”

Paljon työtä ja taitoa

_53A0836OP Vallilan rakentamiseen osallistui mittava määrä eri alojen toimijoita. Hanke on vaatinut erilaisten haasteiden ratkaisemista ja monen alan edustajien huippuosaamista. Uudisrakennuksissa on esimerkiksi liki 300 AV-tilaa, jotka edellyttivät sekä hyvin suunniteltua tekniikkaa että akustiikkaa. Tästä työstä vastasi Akukon Oy.

– Meillä oli iso rooli niin akustiikka- kuin av-suunnittelussa. Molempien suunnittelualojen merkitys on kohteessa poikkeuksellisen suuri mm. etäyhteyksin varustettujen neuvottelu- ja kokoontumistilojen suuren määrän takia, toimitusjohtaja Ari Lepoluoto kertoo.

– Eri tiloja voidaan yhdistää nyt av-tekniikan avulla ja niistä voidaan lähettää ääntä ja kuvaa verkkolähetyksinä. Yritysten toimitilojen sarjassa OP Vallilan AV-toteutus on todennäköisesti laajin Suomessa koskaan tehty.

Uudis- ja saneerauskohteisiin erikoistuneelle Arikoli Oy:lle OP Vallila oli toimitusjohtaja Ari Uusikankaan mukaan ”jonkin sortin läpimurto”. Yritys vastasi mm. lasikattoalueiden vaativista betonivalutöistä sekä kulkusilloista ja pellityksistä.

– Paljon työtä teettivät myös savunpoistoluukut, rappaukset sekä uusien ja vanhojen talojen liittymäkohdat. Saimme matkan varrella lisäksi paljon eri urakoitsijoiden meiltä suoraan tilaamia aputöitä. Kyllä tämä oli meillekin huikea matka, Uusikangas toteaa.

Facebooktwittergoogle_plusredditpinterestlinkedinmailFacebooktwittergoogle_plusredditpinterestlinkedinmail