Viimeisimmät julkaisut

Oodi on ilo

Helsingin uusi keskustakirjasto Oodi on ilo silmälle ja mielelle. Rakennus on valtava ja valloittava – ja kuitenkin ihmisen kokoinen.

Toisessa kerroksessa saa myös hyvän käsityksen rakennuksen siltamaisesta runkorakenteesta. Siltarakenne, joka kannattelee rakennuksen ylintä kerrosta, täyttää keskikerroksen vinttimäisellä ristikkorakenteella.

Teksti Marja Hakola | Kuvat Mikael Lindén

Projektinjohtaja Erkki Huitti Helsingin kaupungin Kaupunkiympäristön toimialalta esittelee uudisrakennusta tyytyväisen oloisena. Kun 5.joulukuuta järjestettyihin Oodin avajaisiin oli enää pari viikkoa aikaa, Huittia ei näyttänyt hermostuttavan – ei, vaikka talossa hyöri koko joukko työntekijöitä ja julkisivun puuverhoilukin oli kesken. Verhoilun puiset alusrakenteet jouduttiin viime metreillä vaihtamaan teräksisiin, paloteknisistä syistä.

Töölönlahdelle noussut kirjasto täydentää alueen kulttuuritalojen sarjaa. Viimeistään nyt, kun seisotaan Oodin kuuluisan lipan alla ja katsotaan ympärille, ymmärretään suunnittelijoiden haaste: minkälainen rakennus sopii Finlandia-talon, Musiikkitalon, Eduskuntatalon, Kiasman ja Sanomatalon viereen?

Jopa yhdeksänmetriset ja 1500 kiloa painavat monikerroslasit nostettiin ja asennettiin imukuppinostimen avulla paikoilleen kolmannen kerroksen Kirjataivaan lasijulkisivuihin.

Kiehtovin tehtävä

Oodin toinen kerros on
kaupunkilaisten toimintaa varten: sieltä löytyy lasiseinäisiä, erikokoisia neuvottelu- ja työtiloja, korkkiseinäisiä studioita, lukusali, vuokrattavissa oleva keittiö ja 3D-verstas.

Oodin suunnittelukilpailun vuonna 2013 voitti Arkkitehtitoimisto ALA, jonka perustajat ja osakkaat Juho Grönholm, Antti Nousjoki ja Samuli Woolston ovat kohteen arkkitehdit.

– Tämä oli kiehtovin tehtävä, minkä arkkitehti voi saada, Antti Nousjoki sanoo. Juho Grönholmille projekti tarkoitti kirjaston suunnittelua oman kotikaupungin sydämeen, urbaanin keskustan ja Keskuspuiston välille.

Nousjoen mukaan suunnittelun aluksi oli jäsennettävä toiveet, jotka uuteen kirjastoon kohdistuivat. Samalla pohdittiin, miten kirjasto kohtaa urbaanin keskustan.

– Melko pian toiveet konkretisoituivat kolmeksi erilliseksi kerrokseksi, joiden suhdetta toisiinsa ja keskustaan mietimme pitkään, Nousjoki sanoo.

Grönholm kiittää hyvin laadittua kilpailu ohjelmaa, josta rakennuttajan toiveet ja mahdolliset haasteet tulivat selkeästi esiin.

– Arkkitehtuuri on väline, jonka avulla toteutimme kirjaston roolia kaupunkilaisten omana tilana ja kohtauspaikkana. Laajemmin katsottuna Oodi on meidän vastauksemme muuttuvaan kaupunkikuvaan. Sen taustalla on paljon pohdintaa siitä, miten Helsinki kasvaa, miten ihmiset liikkuvat, miten kulkureitit muuttuvat ja missä ihmiset kohtaavat toisiaan, Grönholm sanoo.

Oodi kutsuu kylään

Saniteettitiloihin vievät portaatkin ovat wau-arkkitehtuuria.

Oodi katsoo pelottomasti suoraan kohti Eduskuntataloa. Kun kirjaston kolmannen kerroksen terassi kesällä avautuu, voi kansalainen, ainakin hetkellisesti, tuntea olevansa samalla tasolla päättäjien kanssa.

Pääsisäänkäynti kirjastoon on Kansalaistorin ja uuden Makasiininpuiston puolelta.

Suomalaisella kuusella verhoiltu julkisivu ja sisäänvedon päälle kaareutuva veistoksellinen lippa houkuttelevat astumaan taloon sisään. Kuusilaudoitus jatkuu talon sisä puolella, ja siten raja rakennuksen ulkotilan ja sisätilan välillä on häilyvä.

Puinen sisäkatto laskeutuu paikoin lattiaan asti synnyttäen aulaan jännittäviä, matalia nurkkia. Alas asti tulevan katon ansiosta suuri tila ei vaikuta hallimaiselta. Kattoon upotetut valaisimet tuikkivat kuin tähdet taivaalla ja kutsuvat peremmälle.

Omistettu kaikille

Sisäänkäynnin vierestä lähtevät mustat, teräksiset kierreportaat ylempiin kerrokseen. Kaksisyöksyinen portaikko on samalla taideteos, jonka pintaan taiteilija Otto Karvonen on maalannut nimiä, joille kaupunkilaiset ovat halunneet omistaa uuden kirjastonsa. ”Sateenkaariperheille, lukutaidottomille, tutkijoille, meluisille, murjottajille, mielensäpahoittajille”. Kaikille.

Pääovelta on helppo suunnistaa eteenpäin kirjojen palautukseen, vasemmalle elokuvateatteriin, ravintolaan ja monitoimisaliin tai oikealle palvelupisteisiin.

250-paikkainen elokuvasali Regina avautuu tammikuussa. Teatteri kätkeytyy kauniisti kaareutuvan puuverhoilun taakse.

– Puun taivuttaminen tässä kohdin oli vaikeaa, mutta se onnistui höyryttämällä, Erkki Huitti kertoo.

Ensimmäisen kerroksen harmaata, mikrosementistä valettua lattiaa elävöittävät rosteriristikot. Näkövammaisia varten lattiassa on ohjaavia kohokuvioita. Ylempiin kerroksiin aulasta pääsee kierreportaiden lisäksi hissillä ja liukuportaita pitkin.

Siltamaisen rakenteensa vuoksi Oodi joustaa. Kierreporraskokonaisuus on tuettu välipohjien runkorakenteisiin. Portaat ovat lattiatasossa kiinni vain joustavalla pulttauksella. Jos kaari painuu alaspäin, porras painuu mukana.

Oodi on silta

Oodin toinen kerros on kaupunkilaisten puuhamaa: sieltä löytyy lasiseinäisiä, erikokoisia neuvottelu- ja työtiloja, korkkiseinäisiä studioita, lukusali, vuokrattavissa oleva keittiö, 3D-verstas sekä immersiivinen tila, jossa kävijä pääsee osaksi tilassa olevaa teosta. Pitkillä pöydillä on kymmenittäin näyttöpäätteitä ja ompelukoneita.

Tunnelma toisessa kerroksessa on aivan toinen kuin talon elegantissa ala-aulassa.

– Täällä saa möykätä. Uskomme, että kaupunkilaiset ottavat nämä tilat haltuun ja pitävät niistä hyvää huolta, keskustakirjaston palvelupäällikkö Kari Lämsä sanoo.

Toisessa kerroksessa saa myös hyvän käsityksen rakennuksen siltamaisesta runkorakenteesta. Siltarakenne, joka kannattelee rakennuksen ylintä kerrosta, täyttää keskikerroksen vinttimäisellä ristikkorakenteella.

Toisessa kerroksessa ollaan sillan sisällä, ensimmäisessä kerroksessa sen alla ja kolmannessa sen päällä.

Niin Sanomatalon puoleista kuin Töölönlahden puoleista reunaa kiertää puinen kansi, jolle voi kavuta lukemaan, istuskelemaan ja ihailemaan maisemia.

Taivas kattona

Kolmannen kerroksen avoimuuteen mahtuisi 23 tenniskenttää.

Rakennuksen ainutlaatuisen runkoratkaisun ansiosta Oodin ylin kerros on käytännössä täysin avointa tilaa. Sinne mahtuisi 23 tenniskenttää.

Kirjataivaaksi nimetyn kerroksen katto levittäytyy tilan ylle kuin pehmeästi poimuileva huopapeitto. Valkoinen katto tulee niin alas, että se on osa sisustusta. Siellä täällä kattoon on puhkaistu pyöreitä aukkoja, joista tilaan tulee sekä päivänvaloa että keinovaloa.

Niin Sanomatalon puoleista kuin Töölönlahden puoleista reunaa kiertää puinen kansi, jolle voi kavuta lukemaan tai istuskelemaan ja katsomaan maisemia. Suurissa ikkunapinnoissa on ikuinen lumisade: lasin pintaan on printattu valkoisia pilkkuja, jotka taittavat auringonvalon aiheuttamaa lämpöä ja häikäisyä.

Keskellä tilaa ovat kirjat, kaiken kaikkiaan niitä on Oodissa 100 000. Tilan avoimuutta korostaa se, että kirjahyllyjen yli voi nähdä.

Kaikki oppivat toisiltaan

Oodin rakennusurakoinnista vastasi YIT. Hankkeen käytännön rakennuttamistehtävistä, tilaajan päätöksenteon tukemisesta ja valmistelusta sekä ohjausryhmäraportoinnista vastasi projektinjohtaja Erkki Pekkanen Ramboll CM Oy:stä.

– Tein ensimmäisen kerran urallani yhteistyötä sekä ALA:n, YIT:n että kaupungin kanssa. Kaikki sujui joustavasti ja helposti, Pekkanen kiittää.

Pekkasen mukaan rakentamisen haastavimmat hetket olivat rungon teräskaarien asennukset. Jos aikataulut olisivat tässä kohdin pettäneet, olisi se vaikuttanut koko talon valmistumiseen.

Oodin rakentaminen oli Pekkasen mukaan hieno oppimiskokemus kaikille projektiin osallistuneille, niin tilaajalle, urakoitsijalle, aliurakoitsijoille kuin suunnittelijoille.

– Kokoonnuimme joka viikko palaveriin suunnittelijoiden ja rakentajien kanssa. Etsimme yhdessä parhaat tavat toteuttaa asioita käytännössä. Kartoitimme mahdolliset riskit ja mietimme niihin ratkaisut. Työskentelimme pienryhmissä, jaoimme tietotaitoa ja opimme toisiltamme. Päivän päätteeksi tehtiin päätös siitä, miten hommat toteutetaan, Pekkanen kertoo.

Pekkasen mukaan tämä oli paras tapa toimia vaativassa kohteessa ja pysyä aikataulussa.

– Tapaamiset lisäsivät sitoutumista hankkeeseen, ja kaikille osapuolille syntyi halu näyttää, että tämä onnistuu.

Eri kerros, eri äänimaailma

Akustiikkasuunnittelija Perttu Korhonen Helimäki Akustikot Oy:stä myötäilee Pekkasta.

– Tämä oli sekä yksi vaikeimmista että parhaimmista projekteista, joissa olen ollut mukana. Eri alojen suunnittelijat ja urakoitsijat kävivät dialogia keskenään, porukassa kaikki puhuivat samaa kieltä. Koin, että meitä suunnittelijoita todella kuunneltiin, Korhonen sanoo.

Akustiikan suunnittelussa riitti haasteita, sillä kirjaston kolme kerrosta ovat keskenään hyvin erilaisia tiloja myös äänimaailmaltaan. Lisäksi Oodi sijaitsee vilkkaasti liikennöityjen teiden keskellä.

– Oodissa on tiloja, jossa on voitava hiljentyä ja keskittyä, siellä on kahviloita, monitoimisali, äänitysstudioita ja elokuvateatteri. Erilaisten tilojen äänitekniset vaatimukset oli ratkaistava tila kerrallaan ja sovitettava yhteen niin hyvin kuin mahdollista.

Äänieristyksen suhteen haasteita tuottivat muun muassa talon joustava teräsrunkoinen siltarakenne, puuelementeistä koostuva kevyt ulkoseinä sekä ulkoseinää vasten sijaitsevat ilmanvaihdon konehuoneet.

Oli sentään yksi tila, jonka asettamiin haasteisiin oli Korhosen mukaan selkeä ratkaisu.

– Kolmannen kerroksen kirjastosalin katon voimakas muotoilu yksistään selvästi vähentää äänen leviämistä laajassa avotilassa. Katon muodon ja vaimentavan pintamateriaalin ansiosta avotilan eri osat muodostavat selkeästi erillisiä akustisia alueita, vaikka näköyhteys niiden välillä säilyykin.

 

Facebooktwittergoogle_plusredditpinterestlinkedinmailFacebooktwittergoogle_plusredditpinterestlinkedinmail