Viimeisimmät julkaisut

Naistenklinikan L-osa remontoitiin nykyaikaan

Meilahden sairaalakampuksella sijaitseva Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin hallinnoima Naistenklinikka on naistentauteihin ja synnytyksiin erikoistunut sairaala. Vuonna 1934 valmistuneen kaavasuojellun päärakennuksen viereen valmistui vuonna 1975 L-osa, joka on nyt remontoitu ja laajennettu nykyajan ja nykytekniikan vaatimuksia vastaavaksi.

Teksti: Matti Valli Kuvat: Mikael Lindén

L-osaan on sijoitettu leikkaus-, synnytys- ja vastasyntyneiden teho-osastot sekä magneettitutkimuslaitteita ja opetustiloja. Sosiaalitilat sijaitsevat tunnelikerroksessa. 13 200 bruttoneliömetrin suuruinen kokonaisuus on tarkoitus luovuttaa tilaajalle 16. joulukuuta. Remontin hintalappu on runsaat 46 miljoonaa euroa.

_53a0912Hankkeen arkkitehtisuunnittelusta on vastannut VPL Arkkitehdit Oy yhteistyössä Arkkitehdit Martikainen Oy:n kanssa. Pääsuunnittelijana toiminut Kari Palaste kertoo, että hankkeen reunaehdot ja tilaohjelma määriteltiin tarveselvityksessä.

Toiminnallisessa selvityksessä linjattiin puolestaan periaatteet, joilla tilasta saadaan parhaalla mahdollisella tavalla synnytyksiä, leikkauksia ja vastasyntyneiden tehohoitoa palveleva sairaala.

Tilakorteissa määriteltiin tiloittain, millaisia vaatimuksia kullekin tilalle asetettiin. Elinkaariajattelun mukaiset käyttöikätavoitteet koskivat niin pintarakenteita kuin runkoakin.

– Tilaaja halusi modernit ja uudenaikaiset tilat, mistä syystä vanha L-osan kiinteistö päätettiin purkaa aivan rungoksi. Alkuperäisen rakennuksen palkeista, pilareista ja seinärakenteista jätettiin jäljelle noin 80 prosenttia. Suunnittelussa haettiin toiminnallisuutta, avaruutta, selkeyttä ja valoisuutta sekä energiatehokkuutta, Palaste kertoo.

Kaksi uutta kerrosta

Hankkeen suunnittelu- ja toteutusprosessi on kestänyt viisi vuotta. Arkkitehtisuunnittelu alkoi vuonna 2011. Rakennustyöt alkoivat jo kesäkuussa vuonna 2013, mutta keskeytyivät välillä silloisen rakentajan konkurssiin. Uudeksi projektinjohtourakoitsijaksi valittu SRV aloitti hankkeessa maaliskuussa 2015. Talotekniikka- ja muut erikoisurakat ovat suoraan tilaajalle alistettuja sivu-urakoita.

_53a0884Hankkeen projektipäällikkö Carl Sirén HUS Kiinteistöt Oy:stä kertoo, että alkuperäistä kaksikerroksista rakennusta on levennetty ja korkeutta on kasvatettu yhdellä toiminnallisella ja yhdellä tekniikkakerroksella. Rakennuksen alla olevassa tunnelissa aikaisemmin sijainnut ilmanvaihtokonehuone on siirretty vesikaton päälle rakennettuun konehuonekerrokseen.

Jokaista leikkaussalia kohden on kaksi ilmanvaihtokonetta, yksi tuloilmaa ja yksi poistoilmaa varten. Varavoimakone on kellarissa ja kriittisimmät sairaalatoiminnot ovat luonnollisesti UPS-varmennettuja.

Avarat näkymät

Sisätiloissa näkymät ovat avoimia mahdollisuuksien mukaan. Lasiseinillä ja -ovilla sekä yläikkunaratkaisuilla luodaan avaruuden tuntua. Ulko-ikkunat tuovat luonnonvaloa tiloihin melko syvän rakennusrungon keskellekin.

– Saneeraus on tehty vanhan rungon asettamien reunaehtojen mukaan, mutta tilajako on täysin uusi. Esimerkiksi synnytyssalit on sijoitettu ulkoseinille luonnonvalon saamiseksi. Tukitilat ja varastot sijaitsevat rakennusrungon keskialueella, Carl Sirén kertoo.

Synnytyssalien suunnittelu mahdollistaa tukihenkilöiden osallistumisen tapahtumaan, ja heillä on myös käytössään yhteisiä tiloja. Allassynnytykset ovat myös
mahdollisia.

_53a0891Vastasyntyneiden teho-osaston tehohoitohuoneissa vanhemmat voivat yöpyä vastasyntyneen lapsensa lähellä. Osa tehohoitohuoneista on mitoitettu kaksosten hoitamiseen.

Sairaalarakentamisessa ympäristö ja häiriöherkkä toiminta tuovat toiminnalle omat haasteensa; kaikki haittavaikutukset sairaalatoiminnalle on pidettävä niin vähäisinä kuin mahdollista. Rakenteiden tutkiminen ja mittaaminenkin on mahdollista vasta purkutöiden yhteydessä, kun tilat ovat tyhjentyneet. Tämä hidastaa korjaustöiden etenemistä.

Pölyt hallinnassa

Ennen hankkeen luovutusta tiloissa suoritetaan tekniikan toimintakokeet ja testaukset. Niiden käynnistämisen edellytyksenä on, että työmaalla on saavutettu riittävä puhtaustaso. Urakoitsijan toimintakokeiden jälkeen tilaaja tekee vielä omat toimintakokeensa.

Työmaan päällikkö SRV:n Juha Moisander kertoo, että pölynhallintaan on kiinnitetty huomiota koko rakentamisprosessin ajan.

– Toimintakokeiden takia myös alakattojen yläpuolella sijaitsevat rakenteet on puhdistettu huolellisesti. Sama huolellisuus on koskenut myös työmaan kosteudenhallintaa ja betonin kosteuden mittaamista. Betonin on oltava kuivaa ennen pinnoitusta. Rakennus oli sääsuojan alla, kunnes rakennusvaippa oli ummessa.

Moisanderille L-siiven urakka on ensimmäinen kokemus sairaalarakentamisesta, mutta ei kuitenkaan työuran suurin urakka.

_53a0893– Vaikka kyse on sairaalasta ja töitä tehdään ympäröivien sairaalarakennusten ehdoilla, niin itse rakentaminen on kuitenkin varsin tavanomaista. Tietysti talotekniikkatöitä on enemmän ja ne ovat vaativampia kuin tavallisissa kohteissa, Moisander toteaa.

Työmaan vahvuus on parhaimmillaan ollut noin 120 henkilöä. SRV:n projektinjohto- organisaatioon on kuulunut yhdeksän henkeä ja yksi perehdyttäjä. SRV:n näkökulmasta urakka on edennyt häiriöittä, ja työt on tehty pääsoin normaalien työaikojen puitteissa.

SRV vetää projektinjohtourakoitsijana myös Naistenklinikan vieressä rakennettavaa uutta lastensairaalaa.

Mittatietoja piti odottaa

Hanke tehtiin tietomallintamalla ennen rakennustöiden alkua. Tietomallin pohjaksi tarvittavat erittäin tarkat mittaukset voidaan saada vain rakenteita avaamalla, mikä ei ole mahdollista toimivassa sairaalassa. Mallia jouduttiinkin päivittämään työmaan edetessä.

L-osan rakennesuunnittelun projektipäällikkönä toiminut Mikko Ahlgren Vahanen Oy:stä kertoo, että tarkkojen mittatietojen puuttuessa rakennemalli ja niihin pohjautuvat rakennesuunnitelmat tehtiin aluksi pääosin vanhojen suunnitelmien pohjalta.

_53a6809– Tästä seurasi työmaa-aikana haasteita, koska rakennuksen alkuperäisen pilaripalkkirungon toteutus ei täysin vastannut vanhoja suunnitelmia. Uusista kerroksista syntyvät kuormat oli vietävä vanhojen pilareiden ja rakenteiden varaan, jonka takia rakennemallia ja suunnitelmia oli korjattava työmaa-aikana.

Mittamuutoksista johtuvia haasteita koettiin rakennuksen katolle tulevan toiminnallisen lisäkerroksen ja vesikatolle sijoitetun ilmanvaihtokonehuoneen kanssa sekä elementtituotannossa.

– Rakenneavausten ja tarkistusmittausten jälkeen mallia oli muutettava, rakenteita suunniteltava uudelleen ja osittain myös vanhaa runkoa vahvistettava, Ahlgren sanoo.

Toiminnallisuus korostuu

VPL Arkkitehdit Oy on kokenut sairaalasuunnitteluun erikoistunut toimisto. Pääsuunnittelijana toiminut Kari Palaste korostaa saadun kokemuksen merkitystä.

– Pääsuunnittelijan tulee tuntea sairaalarakentamisen suunnitteluprosessin kulku. Hänen on hallittava yhteistyö käyttäjien kanssa sekä tiedettävä, mitkä asiat on määriteltävä missäkin suunnitteluprosessin vaiheessa. Tärkeät asiat on nostettava pöydälle oikeassa järjestyksessä, Palaste kuvaa.

Sairaalasuunnittelussa korostuu toiminnallisuus, sillä lähes kaikkien tilojen toiminnalliset vaatimukset ovat erilaisia. Julkisesti rahoitettuna sairaalat toteutetaan kustannustehokkaasti.

– Sairaaloiden värimaailma on ollut murroksessa. Monet uudet sairaalat ovat hyvinkin värikkäitä niin sisältä kuin ulkoa. Mielestäni värimaailman tulee kuitenkin olla hillitty ja aikaa kestävä. Värit saattavat aiheuttaa negatiivisia tunteita potilaissa. Värejä kuitenkin tarvitaan muun muassa kontrastien luomiseen, jotta näkökyvyltään heikentyneet potilaat voivat erottaa lattiat, seinät ja ovet toisistaan, Palaste toteaa.

Facebooktwittergoogle_plusredditpinterestlinkedinmailFacebooktwittergoogle_plusredditpinterestlinkedinmail