Viimeisimmät julkaisut

Muunneltava ja valoisa oppimisympäristö

Tampereen Tesoman koulun ja päiväkodin uudisrakennus on joustava, tehokas ja värikäs. Näyttävä osa rakennusta on kaksoisjulkisivu luonto- ja eläinkuvioineen.

Yhtenäiskoulussa ja päiväkodissa on eri-ikäisillä lapsilla ja nuorilla on omat alueensa. Rakennus koostuu ikään kuin kolmesta rakennuksesta, jotka yhdistyvät keskellä olevaan korkeaan keskusaulaan, jossa on ruokasali.

Tesoman koulun ja päiväkodin vaiheittain edennyt rakentaminen on viimeisimpiä pihatöitä vaille valmis.

Yhtenäiskoulun oppilaat muuttivat uuteen taloon maaliskuussa 2018 ja päiväkoti avautui elokuussa. Vieressä sijaitsevan, 1980-luvulla valmistuneen koulurakennuksen peruskorjaus saatiin päätöksen tämän vuoden alussa.

Rakennuttajana toimivan Tampereen Tilapalvelut Oy:n projektipäällikkö Antti Lakka toteaa, että kyseessä on yksi tila palvelun suurimmista rakennushankkeista. Sen kustannusarvio on noin 29 miljoonaa euroa.
Yhtenäiskoulussa on tilat noin 1000 oppilaalle, ja päiväkoti on 140-paikkainen. Lisäksi henkilökuntaa on noin sadan työntekijän verran. Uudisrakennus on kooltaan 13000 neliömetriä.

Yhtenäiskoulussa ja päiväkodissa on eri-ikäisillä lapsilla ja nuorilla on omat alueensa. Rakennus koostuu ikään kuin kolmesta rakennuksesta, jotka yhdistyvät keskellä olevaan korkeaan keskusaulaan, jossa on ruokasali ja jota voi käyttää myös esiintymis- ja kokoontumistilana.

Kaksoisjulkisivun uloin osa on perforoitua alumiinilevyä, joka on kiinnitetty teräsrunkoon.

Monivuotinen projekti

Koulun rakentaminen on ollut yhtenäiskoulun rehtori Panu Pitkäsen mukaan monivaiheinen ja pitkä projekti, joka alkoi vuosikymmenen alussa. Hän on ollut koulun edustajana tiiviisti mukana hankkeen suunnittelu- ja toteutusvaiheissa.

Uuden yhtenäiskoulun rakentaminen tuli ajankohtaiseksi, kun Tesomajärven alakoulussa ilmaantui sisäilmaongelmia ja Tesoman yläkoulun talotekniikka oli tullut elinkaarensa päässä.

– Eri ratkaisuja laskettaessa tultiin siihen tulokseen, että 60–70-luvuilla valmistuneita rakennuksia ei kannata peruskorjata. Esimerkiksi uuden talotekniikan sovittaminen yläkouluun olisi ollut vaikeaa, koska huonekorkeus olisi jäänyt liian matalaksi. Niin ikään nykyajan toiminnalliset tarpeet olisivat jääneet vanhoissa tiloissa saavuttamatta, Antti Lakka toteaa.

Hankesuunnittelu käynnistyi vuonna 2013, ja päivitetty suunnitelma valmistui vuonna 2014. Aluksi oli suunnitelmissa rakentaa tilat 1–9 -luokkalaisille ja esikoululaisille. Sittemmin samaan rakennukseen päätettiin tehdä tilat myös Tesoman päiväkodille, joka tuolloin toimi liikekiinteistössä.

Uuden koulun rakennuspaikaksi valikoitui yläkoulun tontti. Työt käynnistyivät vuonna 2015 maanrakennustöillä ja varsinainen rakentaminen alkoi vuoden 2016 keväällä. Antti Lakka kuvailee kallioista rakennuspaikkaa haasteelliseksi. Oman lisänsä rakentamiseen toi vieressä sijainnut ylä koulu, jossa koulutyö jatkui tavalliseen tapaan.

– Vanhan ja uuden koulun välissä oli ainoastaan kahdeksan metriä. Tämä piti ottaa tarkasti huomioon muun muassa louhintatöitä tehtäessä ja samoin vanhaa koulua purettaessa, kun uusi rakennus oli jo valmis. Vanha koulu purettiin kesällä 2018.

Aikataulu ja kustannusarvio pitivät

Antti Lakka toteaa kolme ja puoli vuotta kestäneen rakentamisen sujuneen pääosin aikataulussa. Kustannusten hän sanoo jopa alittuneen siitä, mitä toteutussuunnitelmassa arvioitiin. Hankkeeseen voidaan hänen mukaansa
olla kaiken kaikkiaan tyytyväisiä.

Samoilla linjoilla on rehtori Panu Pitkänen.

– Opettajien ja henkilökunnan toiveet on otettu huomioon, vaikka kaikkea ei ole toki voitu tiukan kustannusraamin vuoksi toteuttaa. Yhteistyö tilapalvelun, arkkitehdin ja urakoitsijan kanssa on toiminut kiitoksen arvoisesti.

Tesoman yhtenäiskoulun ja päivä kodin pääurakoitsija on Pohjola Rakennus Oy. Työmaapäällikkönä toiminut Tero Suomilammi sanoo rakentamisen edenneen hyvin.

– Vaikka kyse oli isosta kohteesta, voitiin se jakaa selkeästi lohkoihin. Kun yksi lohko saatiin loppusuoralle, voitiin aloitella seuraavaa lohkoa.

Rakennustyömaalla oli enimmillään liki sata työntekijää; työvoiman keskivahvuus oli noin 60 henkilöä.

Rakennuksen erityispiirteenä Suomilammi nostaa esiin julkisivurakenteet. Ne vaativat paljon ”käsityötä”, jota hänen mukaansa oli muutoinkin hankkeessa enemmän kuin tavanomaisessa tuotannossa.
Työmaapäällikön mielestä lopputulos on hyvä.

– Rakennus on hieno, ja on ollut mielenkiintoista olla mukana toteuttamassa hanketta.

Julkisivussa on sekä tiililaatta että rappauspintaa, joka peittyy kaksoisjulkisivuratkaisulla. Värimaailma toistuu katosrakenteiden ja ikkunakenttien metallilevyissä ja jatkuu aina sisätiloihin saakka.

Värikäs kaksoisjulkisivu

Tesoman koulu- ja päiväkotirakennus nostaa alueensa yleisilmettä, toteaa arkkitehtisuunnittelusta vastanneen LPV Arkkitehdit Oy:n arkkitehti Annika Marttinen.

– Rakennus sijaitsee kallioisella rinnetontilla, johon esteetön rakennus on porrastettu. Tontin toimintojen suunnittelussa haasteena oli tontille tulevan liikenteen järjestely.

Koulurakennuksessa on omat välituntipihansa päiväkotilapsille, alakoululaisille ja yläkoululaisille.

Julkisivu on rakennettu kantavista betonielementeistä.

– Julkisivussa on sekä tiililaatta- että rappauspintaa, joka peittyy kaksoisjulkisivuratkaisulla. Kaksoisjulkisivun uloin osa on perforoitua alumiinilevyä, jossa on luontoja eläinaiheisia kuvioita. Väreinä ovat rakennuksen toimintojen mukaisesti keltainen, sininen ja vihreä.

Sama värimaailma toistuu katosrakenteiden ja ikkunakenttien metallilevyissä ja jatkuu aina sisätiloihin saakka. Myös keskusaulassa on tiilipintaa ja sinne avautuu näkymä yläpuolella olevien luokkahuoneiden ikkunoista.

Vaimentavaa pintaa on joka puolella salia kuten katossa, seinissä ja katsomoportaikossa. Osa keskussalin seinästä on reikätiiltä, jonka takana on vaimennuspintana villaa.

Semimodernit tilat

Annika Marttinen toteaa, että pitkään jatkuneen projektin aikana koulujen oppimisprosessi ehti muuttua.

– Kun ensimmäiset luonnokset tehtiin, lähdettiin liikkeelle perinteisemmästä kouluratkaisusta. Sittemmin kuvaan tulivat mukaan tavoitteet uudenlaisista oppimisympäristöistä. Suunnittelun loppuvaiheessa rakennukseen lisättiin muunneltavuutta muodostamalla useammasta luokasta soluja, joiden tilat saadaan liitettyä toisiinsa ja avattua soluaulaan.

Rehtori Panu Pitkänen kutsuu tiloja semimoderneiksi. Hän toteaa kolmasosalla oppilaita olevan tuen tarpeita, joten pelkästään avointa oppimisympäristöä ei voitu rakentaa. Oppilailla täytyy olla mahdollisuus myös rauhallisempaan työskentelytilaan.

– Tiloissa on muunneltavuutta, mikä on pedagogiselta kannalta tärkeää. Opetukseen voidaan joustavasti käyttää myös luokkahuoneiden ulkopuolella olevia käytävä- ja aulatiloja. Siirtoseinällä voidaan puolestaan rajata kahden ison opetustilan väliin pienempi opetustila.

Liikuntapainotteisessa Tesoman koulussa on tämän mukaisesti runsaasti liikuntatiloja erikokoisille ryhmille. Lisäksi koulun vieressä on vuonna 2016 valmistunut Tesoman palloiluhalli, jota koulu voi hyödyntää päiväsaikaan.

Esikoulun oppilaat ruokailevat koululaisten kanssa samassa ruokasalissa, jossa heillä on oma syvennyksensä. Ääntä vaimentavat leijuvat akustiikkalevyt.

Väriä ja valoa haluttiin ja niitä saatiin

Talon eri osissa on julkisivun mukaisesti omat värikoodinsa, joka toistuu muun muassa lattioissa ja seinissä. Keltaisen siiven ensimmäisessä kerroksessa on päiväkoti ja toisessa kerroksessa esiopetus ja alakoulun ensimmäiset luokat. Sinisessä siivessä on päiväkodin tiloja ja alakoulun opetustiloja sekä monitoimisali, joka palvelee liikuntaja tapahtumatilana. Vihreässä siivessä on yläkoulu aineopetusluokkineen ja henkilökunnan tilat. Uudisrakennuksen vieressä oleva peruskorjattu koulutalo on A-rakennus, jonka värinä on punainen.

Uudisrakennuksen sisätiloja leimaavat valoisuus ja läpinäkyvyys. Jokaisessa luokkahuoneessa on ikkunat ja käytävänpuoleiset seinät ovat lasia. Nämä voi tarvittaessa sulkea kaihimin.

Pehmeitä kalusteita on aula- ja käytävätiloissa sekä osassa luokkia. Lämpöä sisätiloihin tuovat puupinnat, ja muun muassa portaikot ovat puuta.

– Me halusimme väriä ja valoa, ja niitä myös saimme, rehtori Panu Pitkänen toteaa.

Tämä näkyy muun muassa kalusteissa.

Pehmeitä kalusteita on aula- ja käytävätiloissa sekä osassa luokkia. Lämpöä sisätiloihin tuovat puupinnat, ja muun muassa portaikot ovat puuta.

Yhtenä tilaratkaisuna arkkitehti Annika Marttinen nostaa esiin yläkoulun puolella olevan aula- ja kirjastotilan portaikkoineen. Oppilaiden viihtymisestä kertoo, että he jäävät sinne oleskelemaan koulun jälkeenkin.

Tesoman koulu on ensimmäinen ulkokengätön yhtenäiskoulu Tampereella. Sisäilma pysyy hyvänä, pinnat eivät kulu ja viihtyvyys kasvaa. Rehtori Panu Pitkäsen mukaan moni epäili, mahtaako tämä onnistua, mutta oppilaat ovat ottaneet käytännön hyvin omakseen.

Yhtenäiskoulussa ei ole opettajanhuonetta, vaan henkilökunnan olohuone, rehtori Panu Pitkänen esittelee.

Akustiikalla iso merkitys

Rauhallinen ympäristö on tärkeä oppimisen, keskittymiskyvyn ja viihtymisen vuoksi, Tesoman yhtenäiskoulun akustiikkasuunnittelusta vastannut Jussi Rauhala A-Insinööreistä toteaa.

– Korkeat tilat ovat akustiikkasuunnittelun kannalta haastavia. Näin oli myös tässä kohteessa, jonka korkea keskusaula palvelee paitsi ruokasalina myös näyttämö- ja katsomo tilana. Vaimentavaa pintaa on joka puolella salia, mihin sitä oli mahdollista asentaa, kuten katossa, seinissä ja katsomoportaikossa. Osa keskussalin seinästä on reikätiiltä, jonka takana on vaimennuspintana villaa. Esikoululaisille on ruokasalissa oma syvennyksensä, jossa ääntä vaimentavat leijuvat akustiikkalevyt.

Ääneneristyksen ja huoneakustiikan suunnittelua tarvittiin erityisesti myös kahteen musiikkiluokkaan ja teknisten töiden tilaan. Luokkatilojen välisten siirtoseinien ääneneristävyys vastaa paikalla rakennettuja väliseiniä.

Rehtori Panu Pitkänen toteaa, että monet ovat kiitelleet talon akustiikkaa. Tiloissa ei kaiu ja esimerkiksi luokkahuoneisiin ei kuulu ääniä ulkopuolelta.

Energiatehokkuus on huomioitu uudessa koulussa monin tavoin.

Luokissa on nykyajan esitystekniikka projektoreineen ja näyttöineen. Liitutaulut ovat jääneet historiaan muutamaa luokkahuonetta lukuun ottamatta.

Projektipäällikkö Antti Lakka kertoo, että esimerkiksi hyvin eristettyjen julkisivujen ja ikkunoiden ansiosta lämmityspattereita ei aina tarvitse sijoittaa ikkunoiden kohdalle. Auringon lämpökuormalta taas on suojauduttu leveiden katosten ja kaksoisjulkisivun avulla.

Uuden koulun tiloja voivat käyttää myös alueen asukkaat ja yhdistykset. Talossa kokoontuu muun muassa kansalaisopiston piirejä. Tavoitteena onkin, että joustava ja tehokas rakennus olisi ahkerasti käytössä aamusta iltaan.

Ääneneristyksen ja huoneakustiikan suunnittelua tarvittiin erityisesti kahteen musiikkiluokkaan ja teknisten töiden tilaan. Luokkatilojen välisten siirtoseinien ääneneristävyys vastaa paikalla rakennettuja väliseiniä.

Teksti Irene Murtomäki | Kuvat Ari Korkala

 

Facebooktwittergoogle_plusredditpinterestlinkedinmailFacebooktwittergoogle_plusredditpinterestlinkedinmail