Viimeisimmät julkaisut

Moduuleista hyötyä SOTE-rakentamisessakin?

HeMoHes on kesällä päättynyt kaksivuotinen hanke, jossa tutkittiin modulaarisuuden vaikutuksia sairaaloiden ja muiden sote-tilojen rakentamiseen. Moduuleina voidaan toimittaa koko rakennus, sen kriittisiä tiloja tai esimerkiksi talotekniikka.

Moduuleina toimitettavat leikkaussalit kiinnostavat tilaajia entistä enemmän.

TEKSTI JAANA AHTI-VIRTANEN

Sairaalarakentamisen buumi on vienyt monet tilaajat ja muut sote-rakentamishankkeisiin osallistujat ainutkertaisen suuren, monimutkaisen ja kalliin hankkeen äärelle.

– Tiloille on paljon erilaisia käyttäjiä, ja suunnittelussa sekä toteutuksessa tehdään paljon muutoksia matkan varrella. Siksi periaate ”ensin suunnitellaan hyvin, sitten toteutetaan hyvin” ei toimi, Aalto-yliopiston Rakennustekniikan laitoksen Rakentamisen tuotantotalouden apulaisprofessori Antti Peltokorpi toteaa.

Peltokorpi on vetänyt kaksivuotista äsken päättynyttä HeMoHes-hanketta, jolla on selvitetty, voiko modulaarisuus helpottaa sairaalahankkeita. Tutkimuksen lähtökohtana oli ajatus länsimaisista sairaaloista, joissa toiminta on hyvin samantyyppistä.

– Tilaajan, suunnittelijan ja rakentajan tuskaa helpottaisi, jos voisi hyödyntää jo kehitettyjä hoitoa tukevia tiloja sekä vakioida ja moduloida tekniikkaa. Pyörää ei tarvitsisi keksiä uudestaan alusta asti.

Moduulit hankkeen mukaan

– Modulaarisuutta voi hyödyntää erilaisiin tavoitteisiin. On vaikea keksiä terveydenhuollon tilahanketta, jossa modulaarisuudesta ei olisi mitään apua, Antti Peltokorpi sanoo.

Tutkimushankkeessa olivat mukana OP:n Pohjola- sairaalat, HUS, Kainuun sairaala- allianssi Kainua, JKMM Arkkitehdit, Parmaco, Halton, Merivaara, Hermetel, Ramboll ja Skanska sekä tutkijoita Aalto-yliopiston rakennustekniikan ja tuotantotekniikan laitoksilta, Helsingin yliopistosta ja Työterveyslaitokselta. Iso osa hankkeen rahoituksesta tuli Business Finlandilta eli entiseltä Tekesiltä.

– Tutkimme olemassa olevia kohteita, kuten Parmacon toimittamia moduulirakennuksia, Inoroomin toimittamia leikkaussalimoduuleja sekä tukholmalaisen Karolinska- sairaalan laajennuksessa Skanskan käyttämiä talotekniikkamoduuleja ja muuta esivalmistusta.

Tutkimuksessa haastateltiin tilojen käyttäjiä ja tehtiin työmaa- ja tehdaskäyntejä. USA:ssa tutustuttiin potilashuonemoduuleihin sekä uuden sairaalan rakentamiseen moduuleista tornadon tuhoaman sairaalan tilalle.

Tutkimuksen analyysivaiheessa selvitettiin rakennushankkeen keskeiset tavoitteet ja niihin sopivat modulaariset osat.

– Modulaarisuutta voi hyödyntää erilaisiin tavoitteisiin. On vaikea keksiä terveydenhuollon tilahanketta, jossa modulaarisuudesta ei olisi mitään apua, Peltokorpi toteaa.

Sairaalan rakentamisvaiheessa esivalmistetuista talotekniikkakomponenteista saadaan Peltokorven mukaan aikatauluhyötyjä ja toimitusvarmuutta. Mutta modulaarisuudesta saatava tärkein hyöty sairaalarakentamisessa on hieman yllättävä.

– Suoria kustannuksia tuijottamalla modulaarisuus ei tuo ratkaisua, hyöty tulee muuta kautta. Modulaaristen tilojen käytettävyys ja laatu on jopa parempi kuin perinteisesti toteutetuissa kohteissa, Peltokorpi sanoo. Moduulileikkaussalin toimittaja antaa tilaajalle takuun tilan toimimisesta, jolloin tilojen käytön aikana on helpompaa jäljittää laadusta vastaavat. Peltokorpi muistuttaa, että sairaalarakennukseen investointi on vain muutamia prosentteja sairaalan toiminnan kustannuksista. Toiminnan aikainen hyöty moduuleina toteutetuista osista pitäisi kuitenkin pystyä mittaamaan nykyistä tarkemmin.

Moduuli muuttaa prosesseja

Antti Peltokorpi sanoo, että moduuliratkaisut pitäisi ottaa huomioon hyvin aikaisessa vaiheessa hankkeessa, mielellään jo yleissuunnittelun aikana.

– Nykyään moduuleita mietitään liian myöhäisessä vaiheessa. Moduulien myötä joitain asioita pitäisi päättää detaljitasolla nykyistä aiemmin, ja haasteena on, miten tilaaja ja käyttäjä olisivat jo silloin valmiit päätöksiin.

Modulaarisuuden onnistuneita sovelluksia Peltokorven mukaan ovat esimerkiksi Parmacon lainattavista moduulirakennuksista tehty hoivakoti Kustaankartanoon Helsingissä sekä OP:n Pohjola-sairaalat Oulussa, Turussa ja Kuopiossa, joissa leikkaussalit on hankittu moduuliratkaisuna.

– Näissä sairaaloissa modulaarisuuden mukana oloa helpottaa, kun kyseessä on sarjarakentamista, jossa monistettavuus on lähtökohtana.

HeMoHes-tutkimuksen perusteella terveydenhuollon modulaarisuudessa ollaan vasta alkuvaiheessa.

– Se tulee lisääntymään. Leikkaussalimoduulit ovat nyt ottaneet tulta, samoin talotekniikkamoduulit kiinnostavat, Antti Peltokorpi sanoo.

Iso kysymys on, miten suunnittelu ja rakentaminen ositettaisiin uudella tavalla, kun osa kriittisistä tiloista, esimerkiksi leikkaussalit, menisivät uusille toimijoille kokonaisina. Peltokorven mukaan nyt on käynnistetty keskustelu suurten rakennusliikkeiden kanssa moduulien lisäämisestä sote-rakentamisessa.

HeMoHes päättyi kesällä, mutta osana Aalto-yliopiston käynnistämää, rakennusalan tuottavuuden parantamiseen tähtäävää Visio 2030 -hanketta Rakennustekniikan laitoksella tutkitaan nyt talotekniikan esivalmistusta ja kehitetään mittaristoa modulaarisuuden arvioinnille.

Facebooktwittergoogle_plusredditpinterestlinkedinmailFacebooktwittergoogle_plusredditpinterestlinkedinmail