Viimeisimmät julkaisut

Miten käytämme aikaamme?

Pohdintaa digitaalisaation tuomista muutoksista

Koko ajan etenevä digitaalisaatio muuttaa tapojamme toimia niin kotona arjessa kuin työpaikallakin. Liiketoiminnassa monet perinteiset mallit ovat kadonneet tai hyvää vauhtia katoamassa, koska uudet tehokkaammat digitaaliset ratkaisut säästävät aikaa ja rahaa.

Heikki Halttula
ROTI 2017 -hankkeen Liikenneverkot-paneelin jäsen
toimitusjohtaja, Viasys VDC Oy

Onko liiketoiminnan digitalisointi kuitenkaan niin helppoa kuin miltä se näyttää? Monissa tapauksissa pidämme tiukasti kiinni vanhoista juurtuneista tavoista siitäkin huolimatta, että ymmärrämme digitalisaation edut. Tuttujen ja turvallisten toimintamallien muuttaminen on hidasta ja tuntuu vaikealta. Mikä saisi meidät rakennusalalla rohkeammin soveltamaan uusia digitaalisia ratkaisuja, toimintatapoja ja työkaluja?

Digitalisaation pitää helpottaa elämää

Omalla kohdallani digitaalisaatio astui arkeen sähköisen sanomalehden muodossa. Paperisesta lehdestä luopuminen tuntui luonnolliselta ja helpolta. Sähköisessä sanomalehdessä on selkeät edut. Sähköinen versio on puolet edullisempi kuin paperinen sanomalehti. Lehteä ei tarvitse hakea sateisena aamuna postilaatikosta, vanhoja lehtiä ei tarvitse kärrätä paperinkeräykseen, ja riitaakaan ei enää synny siitä, kuka perheenjäsen saa lukea ensimmäisenä lehden A-osan.

Vanha prosessi, jossa lehti ensin tilattiin, tuotiin postitse, luettiin ja kierrätettiin on korvautunut uudella helpommalla tavalla. Lukijana lataat sanomalehden kuukausimaksullisen sovelluksen ja pääset lukemaan lehden milloin ja missä vain.

Muutos on kivuton niille, joille digitaaliset palvelut ovat tulleet tutuiksi muissa yhteyksissä, mutta uudelle digipalvelun käyttäjälle kyseessä on kokonaan uuden toimintatavan opettelu. Kynnyksenä saattaa olla mobiililaitteen osto, kytkeytyminen langattomaan verkkoon ja laitteiden käytön opettelu. Kuten kaikessa opettelussa, oppimisen ajavana voimana on tarve ja motivaatio. Muutos on tehtävä tai muuten digitalisaation hyödyt jäävät kokematta. Ponnistelujen jälkeen uusi digitaalinen palvelu tai työkalu helpottaa elämää.

Pankkitoimiala edelläkävijänä

Digitalisaatio on muuttanut merkittävästi erityisesti rahoitus- ja vakuutuspalveluja. Aikaisemmin pankit keskittyivät lähinnä kilpailemaan keskenään toimitilojen näyttävyydessä, ja pankkiliiketoiminta oli tarkkaan säädeltyä. Säätelystä vapautuminen yhdistettynä myönnettyjen lainojen kasvuun näkyi kriisinä 1980-luvun lopulla. Nyt 2010-luvulla pankki- ja vakuutustoimiala on edelläkävijä digitalisaation hyödyntämisessä. Kriisi ja koventunut kilpailu ovat olleet ajavana voimana toiminnan muutokselle ja uusien digitaalisten palvelujen synnylle.

Nykyään pankkipalvelut ovat siirtyneet suurelta osin verkkoon. Jos verkossa asioimista ei vaivaudu opettelemaan, voi aina mennä vanhasta tottumuksesta konttoriin, mutta sillä seurauksella, että palvelua voi joutua odottamaan jopa tunteja. Viimeisin oma kokemukseni konttorissa asioimisesta tapahtui, kun pankkini pyysi minua hakemaan luottokorttini konttorista. Kymmenen minuutin jonottamisen jälkeen kuulin edelläni olevilta asiakkailta, että palvelua saisi odottaa keskimäärin yli tunnin. Tein päätöksen lähteä ja tilata luottokortin verkkopankin kautta, minkä jälkeen sain kortin postitettuna kotiini ja PIN-koodin tekstiviestinä puhelimeeni. Uusi digitaalinen itsepalveluprosessi säästi aikaani muihin jonottamista tärkeämpiin asioihin.

Rakennusalalla keskiössä tietomallintaminen

Myös meillä rakennusalalla on tarjolla uuteen teknologiaan pohjaavia digitaalisia ratkaisuja ja työkaluja. Urakoitsijat hyödyntävät työmailla koneohjausta, kopterikuvauksella saadaan tuotettua 3D-toteumamalleja, robotit, IoT ja 3D-tulostaminen tekevät tuloaan. Kuumin tämän hetken rakentamisen digitrendeistä tuntuisi olevan tietomallintaminen eli BIM (Building Information Modeling). Lyhyen ajan sisällä niin suunnittelutaloihin kuin urakointiliiketoimintaankin on syntynyt kokonaan uusi BIM Managerien ammattikunta vastuualueenaan tuoda tietomallintamisen hyödyt liiketoiminnan tueksi.

Trendi ei kuitenkaan ole pelkkää ‘hypetystä’. Taustalla on useita kansainvälisiä tutkimuksia, jotka kiistatta todistavat tietomallintamisella saavutettavat hyödyt. BIM-pohjainen toimintamalli parantaa rakentamisen laatua tuomalla kustannussäästöjä lisäämällä ympäristöystävällisyyttä ja minimoimalla rakennusvirheet. Esimerkiksi Iso-Britannia on asettanut tietomallintamisen hyödyntämiselle selkeät tavoitteet vuoteen 2025 mennessä: 33 prosentin säästöt rakentamisen kustannuksissa, 50 prosenttia nopeampaa rakentamista, 50 prosenttia vähemmän päästöjä.

BIM nähdään merkittävänä mahdollistajana myös rakennusalan viennin kasvulle. Tavoitteiden saavuttamiseksi julkisissa rakennushankkeissa toimijoilta edellytetään tietomallintamista.

Tietomallipohjainen prosessi on kuitenkin enemmän kuin uuden teknologian ja mallinnusohjelman käyttämistä. Kyseessä on siirtyminen vanhoista siiloutuneista toimintatavoista uuteen yhteiseen toimintamalliin ja prosessiin, mikä mahdollistaa tiedon keräämisen ja jakamisen yhteisessä digitaalisessa ympäristössä, kuten tietomallien hyödyntämisen, yhdistämisen ja täydentämisen rakennusprojektin jokaisessa vaiheessa.

Suurin este tietomallintamisen omaksumiselle näyttäisi olevan nimenomaan sen vaatima muutos jo olemassa oleviin ja liiketoimintaan juurtuneisiin toimintatapohin. Monesti kokenutkin tietomalliasiantuntija tarvitsee avukseen muutostukea ja dokumentoidut siirtymäaskelet vanhasta toimintamallista uuteen.

Muutos ei tapahdu ellei siihen sitouduta. Kysymys on lopulta siitä, miten valitsemme. Haluammeko jonottaa pankissa tai kantaa sanomalehtiä paperinkeräykseen? Vai haluammeko vapauttaa aikaa tärkeämmille asioille? Liiketoiminnassa tämä tarkoittaisi niiden toimintamallien omaksumista, jotka auttavat meitä parhaiten onnistumaan.

Tietomallipohjainen prosessi on enemmän kuin uuden teknologian ja mallinnusohjelman käyttäminen. Kyseessä on siirtyminen vanhoista siiloutuneista toimintatavoista uuteen yhteiseen toimintamalliin ja prosessiin, joka mahdollistaa tiedon keräämisen ja ja jakamisen yhteisessä digitaalisessa ympäristössä kuten esimerkiksi, tietomallien hyödyntämisen, yhdistämisen ja täydentämisen rakennusprojektin jokaisessa vaiheessa. 

Viasys VDC tarjoaa digitaalisen tiedonhallinnan ratkaisuja infrahankkeiden ja infran ylläpidon tehostamiseksi. Autamme asiakkaitamme ottamaan käyttöön nykyaikaiset tietomallintamisen työkalut ja digitalisoimaan rakentamisen elinkaaren hankesuunnittelusta ylläpitoon. Asiakkaitamme ovat julkisten infrahankkeiden tilaajat, urakoitsijat sekä isot suunnittelutoimistot mm. YIT, Helsingin kaupunki ja Ramboll Finland. Olemme osa kansainvälistä Topcon-verkostoa.

Lue meistä lisää osoitteessa www.viasys.fi

Heikki Halttula
ROTI 2017 -hankkeen Liikenneverkot-paneelin jäsen
toimitusjohtaja, Viasys VDC Oy

ROTI 2017 kokoaa yhteen lähes 160 asiantuntijan näkemykset Suomen rakennetun omaisuuden tilasta ja sen kehitystarpeista.

Seuraa meitä verkossa!

https://roti2017.wordpress.com
www.twitter.com/ROTI2017
www.facebook.com/ROTI2017
www.roti.fi

Facebooktwittergoogle_plusredditpinterestlinkedinmailFacebooktwittergoogle_plusredditpinterestlinkedinmail