Viimeisimmät julkaisut

Mikkelin Toriparkki

Kaupunkirakenteen ja kaupungin keskustan oikeaoppinen parannus

Mikkeli on saanut uuden maanalaisen yhteispysäköintilaitoksen, Toriparkin. Hankkeen vaikuttimista kertoo Mikkelin Toriparkki Oy:n toimitusjohtaja Martti Lokka: ”Mikkelin kaupungin tehtyä päätöksen siirtää linja-autoasema rautatieaseman yhteyteen, jolloin muodostui matkakeskus, käynnistyi samalla kaavoitusprosessi. Prosessin seurauksena eri kiinteistöjen rakennusoikeudet lisääntyivät huomattavasti. Samanaikaisesti kaupungin keskustan kehitysyhteisö Mikke ry. selvitti, miten pysäköinti alueella tulisi ratkaista. Suurimman kannatuksen sai torin alle sijoittuva yhteispysäköintilaitos, josta johtavat kulkutunnelit torinvarren kauppakeskuksiin.”

Teksti ja kuvat: Matti A. Kallio

Hankkeen intressenttejä ovat torialueen kiinteistönomistajat ja liikkeenharjoittajat. Yhdessä kaupunkilaisten ja Mikkelin kesävieraiden kanssa he hyötyvät uudesta paikoitustilasta, joka tarjoaa käytettäväksi yhteensä 620 autopaikkaa. Toiminnallisuudestaan uusi paikoitustila saa kiitosta niin osakkaiden kuin yhtiön toimitusjohtaja Martti Lokankin puolesta.

– Paikan toiminnallisuuteen vaikuttavat monet seikat. Kaavoituksessa oli määritelty tarkkaan, mistä maan alta voidaan rakentaa yhteys kauppakeskuksiin ja miten paikoitustilan sisäänajo tulee järjestää. Tämä johti luonnollisesti kamparatkaisuun.

Ajo parkkihalliin tapahtuu Porrassalmenkadun ali kulkevaa, paikallavalettua ajotunnelia pitkin. Sokoksen ja Akselin kauppakeskuksista on yhdyskäytävät Hallituskadun alitse parkkihalliin. Rinteestä avautuva sisäänajon ramppi johtaa kerrosten välitasoille, joista autoilijat pääsevät vaivattomasti paikoitustilaan, pääsuunnittelija Heikki Kirjalainen täsmentää.

Markku Lokka pohtii hankkeen prosessista: – Tahtotilaan rakennuttaa uudet tilat vaikutti jokaisen osapuolen yhteistyöhalu ja -kyky nähdä asia suurempana kokonaisuutena kuin yhden kiinteistön rakennusoikeuden hyödyntämisenä. Prosessina hanke onkin ollut mielenkiintoinen pelkästään julkisen keskustelun takia, ”pyhimmän” eli torin pinnan avaamisen takia se on herättänyt paljon mielipiteitä.

Sillä, että hankkeen päärahoitus tulee muualta kuin kaupungilta, oli varmasti ratkaiseva asema siinä, että päätös rakentamisesta syntyi suhteellisen kivuttomasti. Uskonkin, että kaupungin yrittäjät ovat osoittaneet tämän hankkeen kautta, että yhteistyö tuo parempia lopputuloksia ja kasvavaa kassavirtaa.

mikkeli_toriparkki2

Toriparkki syntyy maan alle

JL-Rakentajat Oy suoritti rakentamisen KVR-urakkana. Kyse on mittavasta kaksikerroksisesta teräsbetonirakenteesta.

– Rakentaminen aloitettiin maarakentamisen urakasta, jonka jälkeen suoritimme perustustyöt, runkotyöt, kansirakennetyöt ja pintatyöt. Lopuksi rakennettiin kulkutunnelit liikekeskuksiin sekä parkkihalliin tuleva ajoluiska, toimitusjohtaja Jari Nykänen JL-Rakentajista kertoo.

Aliurakoista hän mainitsee, että suurimmat hankinnat olivat LVI -urakka, sähköurakka, jälkijännitystyöurakka, raudoitusurakka, laudoitusurakka ja osa maarakennuksestakin tehtiin aliurakkana. Rakentamista toimitusjohtaja Jari Nykänen luonnehtii keskivaikeaksi, mutta alleviivaa rakentamisen aikaisten liikennejärjestelyjen vaativuutta – Mikkelihän on elänyt hankkeen ympärillä normaalia arkea materiaalitonnistojen virratessa työmaalle.

Jokainen rakennushanke sisältää erityisominaisuuksia, eikä Mikkelin Toriparkki ole tästä poikkeus.

– Runkorakenteiden kestoiäksi on määritelty 100 vuotta. Tämä piti tietenkin ottaa huomioon holvien pintamateriaalien ja runkorakenteiden betonien suhteen. Yläpohjan rakenteissa tuli niin ikään ottaa huomioon puolustusvoimien paraatien Leopard-panssareiden aiheuttamat kuormat, ja tämä lienee ainutlaatuinen hanke maassamme juuri kuormituksen suhteen, toimitusjohtaja Jari Nykänen summaa.

 

Mikkelin toriparkkiRakennesuunnittelu

– Mikkelin torin alle rakennetun kaksikerroksisen parkkihallin runkoratkaisua tehtäessä päädyttiin valitsemaan rakenne, jossa kantavat pystyrakenteet ovat paikallavalettua teräsbetonia ja palkit sekä laatastot ovat pääosin jälkijännitettyjä teräsbetonirakenteita. Hallista johtavat yhdyskäytävät kahteen viereiseen liikerakennukseen ja ajotunneli kadun alitse, kertoo rakenteiden pääsuunnittelijana toiminut suunnittelupäällikkö, DI Ilkka Kanerva Insinööritoimisto Ylimäki & Tinkanen Oy:stä.

Maanalaisen parkkihallin sadan vuoden käyttöikä asetti omat erityisvaatimuksensa betonin rasitus-ja lujuusluokille sekä suojabetonille. Suunnittelussa on otettu huomioon mm se, että toria voidaan käyttää myös paraateissa, joissa raskaat ajoneuvot voivat liikkua kannen päällä. Siksi kannen mitoitushyötykuormana on q=10 kN/m2. (RIL-144–2002 taulukko 5.44) Suunnittelussa tuli huomioida myös kuormaluokan 1 mukaiset akselikuormat, mukaan lukien raskas erikoiskuorma (EK 1 RIL 144–2002 kohta 5.4221).

Rakennus on perustettu maanvaraisten anturoiden varaan. Pohjatutkimuksessa esitettiin sallituksi pohjapaineeksi p= 350 kN/m2. Pohjaveden pinnan taso parkkihallin alla on n. 1,5 metriä anturatason alapuolella. Alapohjana on 150 mm maanvarainen teräsbetonilaatta.

– Kantavina rakenteina ovat halkaisijaltaan 500 mm:n teräsbetonipilarit ja jäykistävinä rakenteina 250–350 mm:n paksuiset maanpaineseinät, joihin jälkijännitetyt laatastot tukeutuvat. Välipohjalaatan paksuus on 160 mm, laattapalkit hxb=600×700 mm, palkkijako 5.8 metriä. Ala- ja välipohjassa on kulutusta kestävä Mastertop 450 -pinnoite, Ilkka Kanerva kertoo.

– Valittu runkojärjestelmä ja sen mitoitus antoi mahdollisuuden mitoittaa parkkiruudut siten että kukin niistä on pääpaikoituskammoissa leveydeltään 2,8 metriä, ja nk. tuplapilariryhmien välillä vapaa leveys on 2,6 metriä. Tämä varmasti on jopa eksklusiivista ajatellen marketista ostokärryjään mukanaan tuovia kaupan asiakkaita, arkkitehti Kirjalainen lisää.

Jälkijännitettyjen rakenteiden osalta suunnittelun teki Insinööritoimisto Matti Janhunen Oy. Torikannen jälkijännitetyn laatan paksuus on 300 mm, laattapalkit hxb= 1000×1500 mm, Kaksiaukkoisten palkkien jännevälit ovat 14.5 metriä. Laatasto on jälkijännitetty liikuntasaumalohkoittain molempiin suuntiin, lohkoja on yhteensä kuusi kappaletta.

Kansilaatta on vesieristetty kumibitumikermein vesieristysluokan VE 80R mukaisesti. Kannen päällä olevien rakennekerrosten kokonaispaksuus on n. 800 mm, pinnassa on graniittikiveys. Laatastot on jälkijännitetty tartunnattomin jäntein. Hallissa on tyypilliset pitkät jännevälit, jotka helpottavat mahdollisimman esteetöntä pysäköintiä. Toritasolla on myös erittäin raskas kuormitus. Lisäksi jännitetyllä rakenteella saadaan aikaan laataston vesitiiveys.

Jälkijännitettyjen rakenteiden osalta suunnittelun teki Insinööritoimisto Matti Janhunen Oy. Torikannen jälkijännitetyn laatan paksuus on 300 mm, jännitetyt palkit hxb = 1000×1500 mm. Kaksiaukkoisten palkkien jännevälit ovat 14,5 metriä. Välipohjalaatan paksuus on 160 mm, jälkijännitetyt palkit hxb=600×700 mm, palkkijako on 5.8 metriä. Laatasto on jälkijännitetty liikuntasaumalohkoittain ristiin molempiin suuntiin, lohkoja on yhteensä kuusi kappaletta per taso. Jännemenetelmänä on Lock-jännemenetelmä, jonka mukaisesti Suomessa on toteutettu yli sata rakennuskohdetta.

– Me suoritimme koko jälkijännitysurakan, eli asensimme raudoitusvaiheessa rasvapunokset ja betonin kovetuttua riittävästi suoritimme jännittämisen. Jännepunosta asensimme kaikkiaan lähes 80 kilometriä sekä välitasoon että toritasoon. Urakkaan sisältyi niin ikään jälkijännitettyjen rakenteiden suunnittelu. Sadan vuoden käyttöikävaatimus asetti omat erityisvaatimuksensa mitoitukselle, täsmentää Matti Janhunen.

– Arkkitehti Kirjalainen kertoo osallaan, että valitun paikalla valurakenteen palkkien päiden välisen ulokelaatan alla, pääpalkistojen päiden ohitse oli mahdollista viedä iv-tekniikkaa. Pääpalkkien alitse ei tarvinnut viedä järeitä IV -runkokanavia ja näin saatiin kerroskorkeus pysymään kohtuullisena.

Kirjalainen toteaa, että toriparkki rakenteena ja suunnittelutyönä oli haastava, sillä tori oli itään päin n. 1,2 m viettävä ja torin pinnan korkeusasemien tuli säilyä nykyisinä. Tästä johtuen koko toriparkki on kallistettu 1,5 % vanhan torin mukaiseen kaltevuuteen itä-länsi -suunnassa Porrassalmenkadun ja Maaherrankadun välissä. Myös yläpohjan ja välipohjan vedenpoiston vaatimat 1,5 % kallistukset holveihin etelä – pohjoissuunnassa on tehty runkojärjestelmällä, ei kallistusvaluilla. Valitulla rakenteiden kallistuksella säästettiin merkittävä määrä betonia, vaikkakin muottityö oli osaltaan hieman hitaampaa joka suuntaan viistoissa pinnoissa. Onneksi läksimme heti ensimmäisistä luonnoksista lähtien tekemään hanketta Archicadillä 3D –suunnitteluna – siitäkin huolimatta, että joka suuntaan viistot rakenteet ja torin pinnantasaus alati vaihtuvine korkoineen olivat monissa paikoin haastavia mallinnettavia. Näin saimme rakennesuunnittelua varten helposti ja luotettavasti kaikki linjaleikkaukset mitoitettua oikeisiin koroihin, jotka vaihtuivat jokaisella moduulilinjalla ja pilarivälillä.

Ilkka Kanerva lisää IV-tekniikan sijoittumisesta vielä sen, että torikannelta johtaa parkkihalliin lisäksi kolme porrastornia, joiden yhteydessä sijaitsevat hallin ilmastointikuilut.

Toriparkin kaivanto sijaitsi lähellä vanhoja rakennuksia, mistä johtuen torikannen alla olevan muuntamon kohta jouduttiin teräspaaluttamaan. Kaivannon viereisten rakennusten mahdollista liukumista seurattiin jatkuvasti siirtymämittauksin.

– Mitään merkittävää ei kuitenkaan tapahtunut. Pääosin talviaikaan ajoittunut rakentaminen ja pakkaset vaikeuttivat ja hidastivat osaltaan maarakennus- ja paikallavalutöitä sekä edellyttivät betonin lämmittämistä ja lämpötilan tarkkailua valujen jälkeen. Suunnittelu KVR-tarjousvaiheesta työpiirustusten valmistumiseen kesti noin puoli vuotta, suunnittelupäällikkö Ilkka Kanerva summaa.

Mikkelin toriparkkiTorien tori

Mikkelin tori on eräs maamme perinteikkäimmistä toreista. Ensimmäiset markkinat pidettiin vuonna 1788. Sen jälkeen tori on ollut vilkkaan kesäkaupan keskus.

Kaksikerroksisen paikoitustilan rakentamisen myötä niin torielämä kuin sen ympärillä toimivat kauppahuoneet, Forum, Akseli ja rakenteilla olevat liiketilat, hyötyvät 620 parkkipaikan Mikkelin Toriparkista mitä suurimmassa määrin. Myös itse tori saa uutta ilmettä kesään 2011 mennessä.

– Kaupunkirakenteessa uusi toriparkki tuo paljon muutakin uutta. Tori esimerkiksi vapautuu kokonaan parkkikäytöstä eli noin sata autopaikkaa torilla jäävät pois. Toriparkki mahdollistaa ostosten tekemisen keskustassa mukavasti. Kukapa tahtoo puskea sohjossa kauppakärrynsä kanssa kun ostokset voi tuoda autolleen vaivatta kuivaan paikoitushalliin. Mielestäni Mikkelin kohdalla keskustan tämän suuntainen kehittäminen on oikeaoppista. Näin kaupungin rakenne tiivistyy nyt keskustaan päin, rikastuttaa sitä, sen sijaan, että kaupungin ulkopuolelle rakennettaisiin suurmarket ja keskusta sen myötä hiljalleen näivettyisi pois, summaa arkkitehti Kirjalainen.

Facebooktwittergoogle_plusredditpinterestlinkedinmailFacebooktwittergoogle_plusredditpinterestlinkedinmail