Viimeisimmät julkaisut

Martti Ahtisaaren koulu Kuopio

Uuden alueen uusi koulu

Kuopio rakennuttaa elinkaarimallilla kaksi uutta koulua ja päiväkodin ja peruskorjaa kaksi päiväkotia. Martti Ahtisaaren koulu nousi vuoden 2010 asuntomessualueelle Saaristokaupungin Lehtoniemeen.

Syksyllä alkoi koulutyö myös vastavalmistuneessa Martti Ahtisaaren koulussa. 500 oppilaalle suunniteltu alakoulu rakennutettiin elinkaarimallilla. Elinkaarihankkeessa tilaaja määrittää hankkeen toiminnalliset ja laadulliset vaatimukset sekä lopputuloksen. Palveluntuottajalle jää vapaus teknisten ratkaisujen suunnittelemiseen ja palveluiden tuottamiseen. Palveluntuottaja vastaa kiinteistöistä sopimuksen mukaisesti 25 vuotta eli syksyyn 2036. Silloin käyttöikää on laskelmien mukaan jäljellä vielä toisetkin 25 vuotta.

Kuopion elinkaarihankkeen kokonaisarvo on 93,5 miljoonaa euroa. Martti Ahtisaaren koulun osuus siitä on 11,7 miljoonaa euroa. Summaan kuuluu koulurakennus ja piha-alueet, irtaimiston hankki Kuopion kaupunki.

Elinkaarimalli on Kuopiossa käytössä ensimmäistä kertaa. Investointien rahoittamiselle haettiin vaihtoehtoisia malleja, ja elinkaarimalli nousi yhtenä vaihtoehtona esiin Kuntarahoituksen keväällä 2007 laatimassa selvityksessä. Periaatepäätös tehtiin samana vuonna ja hanke lähti käyntiin 2008. Toukokuussa 2008 julkaistiin hankintailmoitukset. Sopimuksia päästiin laatimaan joulukuussa 2009.

Palveluntuottajaksi valittiin Lemminkäinen. Kuopion kaupungin tilakeskuksen rakennuttajapäällikkö Veli-Matti Paanasen mukaan ryhmittymiä oli tarjouskilpailussa mukana kaikkiaan viisi, eli kilpailua todella saatiin aikaan.

– Lemminkäinen teki kokonaistaloudellisesti edullisimman ehdotuksen. Se ei ollut halvin vaihtoehto, mutta laadullisesti paras, sanoo Paananen.

Laatu näkyi esimerkiksi tilan käytössä ja tilojen toimivuudessa.

Paanasen mukaan elinkaarimallissa hankintaprosessi on huomattavan työläs, mutta tilaajan kannalta investointivaihe on helpompi kuin esimerkiksi jaetulla urakalla rakennutettaessa. Sopimusehdot ja riskien jako on käytävä tarkasti läpi. Tilaajan on kerrottava tarpeensa kohteen tilaohjelman, käytettävyyden, palvelutason ja varustetason kautta eikä perinteiseen tapaan tekniset ratkaisut ilmoittamalla. Tekniset ratkaisut päättää palveluntuottaja, mutta Paanasen mukaan menettely ei tarkoita halvimman mahdollisen ratkaisun löytämistä. Tarjousasiakirjoissa ilmoitetaan materiaalien ja osien vaaditut vähimmäiskäyttöiät, eikä rakennusliike voi muuttaa niitä omin päin.

 

Uusiin tiloihin

Koulutyönsä aloitti tänä syksynä 180 1 4-luokkalaista lasta. Rehtori Titta Kaukosen mukaan koulun toiminnalle on leimallista myös lievästi ja keskivaikeasti kehitysvammaisten lasten harjaantumisopetus.

Martti Ahtisaaren koulu on uuden asuinalueen ensimmäinen koulu. Kaukonen valittiin vt. rehtoriksi vasta tämän vuoden maaliskuussa ja muukin opettajakunta on uutta. Rakennuksen varsinaisilla käyttäjillä ei enää juuri ollut vaikutusmahdollisuuksia lopputulokseen. Koulun todellinen toimivuus nähdään hänen mukaansa sitten, kun oppilasmäärä täyttyy. Esimerkiksi koulun piha tuntuu välillä jo nyt pieneltä.

– Olisin kaivannut myös suurempaa kokoustilaa. Kaikki opettajat eivät mahdu opettajienhuoneen 10 hengen neuvottelutilaan. Liikuntasalimme on todella upea, mutta jokin ”välitila” henkilöstön 30 40 hengen tilaisuuksille tai noin 60 hengen vanhempainilloille olisi tarpeen; hän sanoo.

Joskus olisi tarpeen myös jakaa suuri luokkatila kahtia tai yhdistää kaksi pienempää.

Koululaiset vaikuttavat hänen mielestään viihtyvän ja olevan uudesta opinahjostaan innoissaan. Mielipaikkojakin rakennuksesta ja pihalta on löytynyt.

 

Useita käyttäjäryhmiä

Koulun suunnittelussa on otettu huomioon eri käyttäjäryhmät. Liikuntasalin iltakäyttäjät pääsevät pukuhuonekäytävälle pääoven eteistilan kautta kulkematta koulun puolelta. Iltakäytössä olevat luokkatilat ovat ensimmäisessä kerroksessa omassa siivessään.

Oma sisäänkäynti on myös nuorisotiloihin, iltapäiväkerhon ja Lehtoniemen päiväkodin esikoulun tiloihin. Päiväsaikaan palvelevaan koulun ja kaupungin yhteiseen neuvolaan pääsee aulan kautta.

Kellarikerroksessa sijaitsevat esikoulu, nuorisotilat, sosiaalitilat väestönsuojassa, siivouskeskus ja huoltotilat. Ensimmäisessä kerroksessa ovat liikuntasali, ruokala valmistuskeittiöineen, neuvola ja erityis- ja harjaantumisopetuksen luokat. Toisessa kerroksessa on käden taitojen siipi, jossa ovat tekstiilitöiden ja teknisen työn luokat ja kuvataideluokka. Toisessa kerroksessa sijaitsevat myös musiikkiluokka, oppimiskeskus kirjastoineen, opettajien työtilat ja luokkia. Toiseen kerrokseen pukuhuoneiden yläpuolelle sijoitettiin toinen ilmanvaihdon konehuoneista, toinen sijaitsee rakennuksen katolla.

 

Vaihtelevat pinnanmuodot

Arkkitehtisuunnittelusta vastasi helsinkiläinen Arkkitehtitoimisto Perko Oy. Pääsuunnittelija on arkkitehti Tomi Perko.

Rakennuspaikan pinnanmuodot vaihtelevat, ja maaston muotoja seuraileva koulu on osin 3- ja osin 2-kerroksinen. Välituntipihat avautuvat kaavassa suojellun painanteen suuntaan, joka oli piha-alueiden ryhmittelyssä tärkeä tekijä. Rakennuksen muodoksi hahmottui kolmesakarainen tähti. Käytävien pituudet haluttiin minimoida. Keskimmäinen kerros toimii kokoavana sisääntulokerroksena, jonka aulasta on lyhyt matka kaikkiin muihin tiloihin.

Julkisivulevyjen suunnittelu oli arkkitehti Aleksi Räihän mukaan pieni haaste. Kuitusementtilevyjen koko vaihtelee, ja toteutus mallinnettiin täysin Archicadilla. Mittatiedot lähetettiin tehtaalle, ja työmaalla asennus tehtiin kaavion mukaan. Lopputulos onnistui Räihän mukaan hyvin.

Rakennus mallinnettiin Archicadilla erityisen tarkasti myös pintamateriaalien ja kalusteiden osalta. Mallinnusta käytettiin apuna kalustehankinnoissa ja materiaalimäärien kuten laatoitusten hankintalaskennassa.

Arkkitehtisuunnittelussa kiinnitettiin huomiota ratkaisujen huollettavuuteen ja käytännön toimivuuteen. Pinnoista haluttiin helposti huollettavia ja piha-alueilla mietittiin esimerkiksi lumenkasauspaikkojen sijaintia ja jätehuollon ja keittiön huoltoliikenteen toimivuutta. Keittiön huoltoliikenteelle on oma piha, ja reitti sinne ei risteä oppilasliikenteen kanssa.

 

Elementit mallinnettiin

Rakennesuunnittelussa käytettiin apuna tietomallinnusta. Vastaava rakennesuunnittelija Pauli Pehkonen Rakennesuunnittelutoimisto Nylundilta arvelee, että ilman mallintamista elementtisuunnitelmia tuskin olisi saatu aikaan tiukassa aikataulussa. Myös työmaa käytti Teklan rakennemallia aikataulunhallintaan ja elementtien valmistuksen ohjeistukseen ja seurantaan.

Rakenteita mietittiin hieman tavallista perusteellisemmin. Huomioon otettiin myös elinkaarikustannukset ja muuntojoustavuus. Käyttöikää pitäisi riittää vielä 25 vuoden päästäkin ainakin sillä perusteella, että esimerkiksi rungon käyttöiäksi määriteltiin 150 vuotta.

Koulu on perustettu osin louhitun kallion ja osin pohjamoreenin varaan tehdylle murske- ja louhekerrokselle. Rakennuksen rungon muodostavat ulkoseinälinjoilla kantavat sisäkuorielementit ja keskilinjoilla teräsbetonipilarit ja delta-teräsliittopalkit. Välipohjat ja yläpohja ovat ontelolaattaa ja liikuntasalissa pitkän jännevälin takia on käytetty TT-laattaa. Jäykistäviä rakenneosia ovat kantavat sisäkuorielementit, porrashuoneiden betoniseinät ja liikuntahallin ja aulan välinen betoniseinä.

Lujabetonin Siilinjärven tehtaan valmistamat elementit ovat 180-millistä betonia. 240-millimetrinen termoranka lämmöneristeineen ja 9-millimetrinen tuulensuojalevy kiinnitettiin niihin jo tehtaalla. Työmaalla elementteihin kiinnitettiin teräsrangat ristiin ja julkisivulevyt. Yläpohjan eristeenä on 200 millimetrin EPS-kerros ja 430 680 millimetrin kevytsorakerros. Sen päällä on paikalla valettu betonilaatta ja kumibitumikermi.

 

Pitkän tähtäimen valintoja

Suunnitteluratkaisujen hakeminen elinkaarikustannusten kautta oli talotekniikan pääsuunnittelija Jukka Vasaran mukaan erittäin positiivista: päästiin tekemään parempia ratkaisuja kuin perinteisessä rakennuttamisessa. Myös hankintahinnaltaan kalliimmat, mutta pitkällä tähtäimellä edullisemmaksi tulevat ratkaisut oltiin valmiita hyväksymään.

– Luokkien lisäksi myös käytävien ilmamäärää voi säätää. Järjestelmä on kalliimpi, mutta sen tuoma säästö oli niin selvä, että se kannatti toteuttaa, kertoo Insinööritoimisto Granlundilla työskentelevä Vasara.

Ilmanvaihto käynnistyy ja ilmamäärä ohjautuu luokkakohtaisesti läsnäolon, lämpötilan ja osin myös hiilidioksidimäärän mukaan. Lämmön talteenotto on mahdollisimman tehokas ja sen säädettävyyteen ja käyttötarkoituksen mukaisuuteen kiinnitettiin erityistä huomiota. Jäähdytys on, mutta sähköenergiaa käytetään jäähdyttämiseen vasta, jos passiiviset ratkaisut, kuten auringonvalolta hyvin suojaavat ikkunat, eivät riitä. Koulun lämmön kulutus on noin 17 kilowattia per rakennuskuutio. Kuopion koulurakennuksissa kulutus on Paanasen mukaan keskimäärin 30 kilowattia per rakennuskuutio.

Sisäilmaongelmien ennaltaehkäisyyn haluttiin kiinnittää huomiota. Martti Ahtisaaren koulussa koneellinen lämmön sisäänotto toimii myös yöllä pienellä teholla. Ilma tulee sisään suodatettuna LTO:n kautta. Näin haluttiin estää hallitsemattoman alipaineen syntyminen.
Elinkaarimallilla rakennettaessa säästyi aikaa ja tilat saatiin käyttöön nopeasti. Suunnittelijoille ajansäästö tiesi kiirettä, ja suunnitteleminen sitä mukaa kun rakentaminen eteni, oli Vasaran mukaan suuri haaste.

 

Ratkaistavaa riitti

Paananen on tyytyväinen lopputulokseen.

– Rakentamisen laatu on erittäin hyvä. Rakentajalla on vilpitön halu toteuttaa kohde niin, että ongelmilta vältytään, hän sanoo.

Se näkyi esimerkiksi rakentamisen aikaisessa kosteudenhallinnassa, työmaan siisteydessä ja työmaalogistiikan toiminnassa. Kun hanke suunnitellaan hyvin, ei isossakaan kohteessa tule lisä- ja muutostöitä. Martti Ahtisaaren koulussa niitä tuli vain kaupungin toiveesta: keittiön kapasiteetti haluttiin tuplata ja muuttaa se valmistuskeittiöstä jakelukeittiöksi.

Lemminkäiselle elinkaarimallin käyttäminen talonrakennuksessa on tässä mittakaavassa uusi aluevaltaus. Aiemmin se on ollut mukana esimerkiksi Muurla Lohja-moottoritien ja talonrakennuspuolella useissa pienemmissä elinkaarimallilla toteutetuissa hankkeissa.

– Martti Ahtisaaren koulu oli Kuopion hankkeen ensimmäinen kohde. Suunnittelu ja rakentaminen aloitettiin heti sopimuksen astuttua voimaan, ja siitä parin kuukauden kuluttua alkoi Puijonlaakson koulun rakentaminen, kertoo projektipäällikkö Matti Varstala Lemminkäinen Talo Oy:stä.

Aikataulullisesti ensimmäiset kohteet olivat raskaita. Lisäksi kaikkiin ongelmiin törmättiin ensimmäistä kertaa ja monen eri toimijan yhteistyössä ja toimintatavoissa oli oma opettelemisensa. Varstalan mukaan koko hanke monimutkaisine sopimusmenettelyineen, monine vaiheineen ja yksityiskohtineen oli oppimista parhaimmillaan. Opittavaa löytyi hyvinkin pienistä asioista kuten pintamateriaalien rajauksista pihoilla ja sen vaikutuksesta rakennuksen ylläpitoon.

Elinkaarihankkeen onnistumiseksi yhteistyön ja kumppanuuden on Varstalan mielestä oltava syvempää kuin tavallisessa rakennushankkeessa. Toteuttajalta se vaatii laajaa osaamista, resursseja ja kykyä kantaa riskejä. Tilaajan on myös voitava luottaa siihen, että sovitut asiat tulevat hoidetuksi.

Suurelle alan toimijalle elinkaarirakentaminen tarjoaa mahdollisuuden hyödyntää laajaa osaamispohjaa.

– Koko rakennusalan asenteille ja osaamiselle se on askel oikeaan suuntaan, sanoo Varstala.

Facebooktwittergoogle_plusredditpinterestlinkedinmailFacebooktwittergoogle_plusredditpinterestlinkedinmail