Maitokolmio

Teksti ja kuvat: Anne Kytölä

Kuva6Pakkaamon ja varaston rakentaminen oli osa Osuuskunta Maitokolmion kolmivaiheista investointi- ja saneerausohjelmaa. Ensimmäisessä vaiheessa rakennettiin käyttöhyödykerakennus, jonne on keskitetty kaikki Maitokolmion tarvitsema tekniikka: sähkö, kaukolämpö, vesi, jäähdytys ja paineilma.

Pakkaamon ja varaston rakennustyöt alkoivat viime vuoden elokuussa, ja tilat otettiin käyttöön toukokuun puolivälissä. Tuotantolinjan käynnistysnappia painoi avajaisissa maa- ja metsätalousministeriä tuurannut pääministeri Juha Sipilä.

Kolmannessa vaiheessa saneerataan vielä vanha pakkaamo.

Investointi maksaa yhteensä noin 9,5 – 10 miljoonaa euroa. Pakkaamon ja varaston osuus siitä on noin 4,5 – 5 miljoonaa euroa.

Turvallisempaa lastausta

Kuva4Uuden varasto- ja pakkaamorakennuksen ansiosta Maitokolmio saa keskitettyä kaikkien maitotuotteidensa varastoinnin omalle tontille. Aikaisemmin tuotteet piti siirtää vilkkaan Sievintien yli tien toisella puolella sijaitsevaan kylmävarastoon. Maitokolmiolla oli varastoja myös eri puolilla Toholampia.

– Pahimmillaan saattoi mennä varttitunti ennen kuin tien yli pääsi, Maitokolmion kunnossapitopäällikkö Marko Hotakainen kuvailee Sievintien vilkkautta.

Vanhat lastauslaiturit sijaitsivat hankalassa paikassa: mutkassa ja alamäessä. Kun rekkaautot peruuttivat lastauslaitureille, niiden nupit jäivät hyvän matkaa tien puolelle.

– Kaikkien tiellä liikkuvien turvallisuutta saatiin parannettua, kun lastaus tapahtuu nyt joen puoleisessa päässä tonttia, suunnittelija Risto Pöllä Rakennuskannus Ky:stä kertoo.

Ykkösvaiheesta lähtien mukana hankkeessa ollut Pöllä on vastannut pakkaamo- ja varastorakennuksen pääsuunnittelusta. Hän on toiminut myös valvojana työmaalla.

Uudisrakennuksen alta purettiin vanha parkkipaikka ja 120-kuutioinen öljysäiliö, jossa säilytettiin prosessihöyryn tuottamiseen käytettävää raskasta polttoöljyä.

Sievintieltä rakennettiin pihaan uusi tieliittymä. Noin 150 metrin mittainen tie vie tontin perälle lastauslaitureille. Tie kulkee tontin rajoja hipoen, koska jyrkkien korkeuserojen takia tielle piti saada loiventavaa pituutta.

15 metrin korkeuserot

Kuva1Maitokolmion tontilla on yllättävän suuret korkeuserot, vaikka ollaankin Pohjanmaan lakeuksilla. Korkeimman ja matalimman kohdan erotus on 15 metriä.

Kun uutta rakennusta ryhdyttiin suunnittelemaan, kunnossapitopäällikkö Marko Hotakainen mittaili ja mietti, mihin korkeuteen lattia pitäisi saada suhteessa vieressä kulkevaan Lestijokeen.

Risto Pöllä ja työmaan vastaava mestari Timo Korvela Rakennusliike Somerosta naureskelevat, että Hotakaisen silmämääräiset arviot osuivat aivan nappiin. Lattia on noin kuusi metriä joenpinnan yläpuolella.

Uusi rakennus rakennettiin kiinni vanhaan olemassa olevaan rakennukseen. Rakennusten väliin tehtiin palomuuri. Vanhalla puolella lattia on useassa eri korossa, mutta uusi puoli rakennettiin kauttaaltaan samaan korkoon. Kokonaisuudessaan uusi puoli on korkeammalla kuin vanha puoli.

Noin 250 paalun varassa

Savisella tontilla tehtiin massiivisia maansiirtoja.

– Kaivoimme maata pois noin viiden metrin syvyydestä, Timo Korvela kertoo.

Kuva12Rakennuksen alla on noin 250 paalua. Betonipaalujen lisäksi käytettiin muutamia teräspaaluja. Ne porattiin vanhan ja uuden rakennuksen liittymäkohtaan, kellarin katosta ja lattiasta läpi kallioon asti.

Työmaalla on Hotakaisen, Pöllän ja Korvelan mukaan tullut kaiken matkaa vastaan kaikenlaisia yllätyksiä, mutta niistä on selvitty yhteistyöllä sekä luovuutta ja kekseliäisyyttä käyttämällä.

– Meillä on ollut hieno orkesteri tekemässä hommia. Työtä on tehty vuosikymmenien kokemuksella, ja suunnittelijoiden ja urakoitsijoiden yhteistyö on sujunut hyvin, Risto Pöllä kehuu.

Timo Korvela laskee perehdyttäneensä kaimansa ja korvaamattoman apunsa, työmaamestari Timo Salosen kanssa 185 ihmistä työmaan sääntöihin. Kiivaimpina  aikoina työmaalla on ahkeroinut yhtä aikaa 62 ihmistä.

Aikataulussa pysyttiin

Rakentamisen loppuaikataulu lyötiin lukkoon jo 30.11.2015, kun tiedettiin, milloin uudet pakkauskoneet saapuvat Toholammille.

– Vähän meitä hirvitti, kun emme olleet valaneet silloin vielä edes lattioita, Korvela naurahtaa.

Aikataulussa pysyttiin nopeiden päätösten ansiosta. Kun tekijöille esimerkiksi selvisi, että tontille tarvitaan myös teräspaaluja, porapaaluttajat tilattiin paikalle välittömästi.

– Huomasimme tarpeen maanantaina, ja jo torstaina miehet tulivat tänne Turusta, Korvela sanoo.

Yhtä vauhdikkaasti rakennettiin uusi savupiippu ja purettiin vanha pois.

Työntekijät saivat vaikuttaa

Kuva14Risto Pöllä kertoo, että pakkaamon ja varaston suunnittelu aloitettiin kuuntelemalla työntekijöitä. Esimerkiksi siivoojan ja rekkaauton kuljettajien mielipiteitä on kuunneltu tarkkaan.

– Kun vaatimukset hygienian suhteen ovat korkeat, tilat on pystyttävä pitämään helposti puhtaina. Kaikki sisäkulmat ovat pyöristettyjä, materiaalit ovat helppohoitoisia eikä sisäilmaan pääse materiaaleista myöskään minkäänlaisia päästöjä, Risto Pöllä luettelee.

Tavaroiden kertyminen tiloihin on pyritty estämään sillä, että missään ei ole tasaisia tasoja, joille tulisi houkutus laskea tavaraa.

Korkea hygieniataso

Tilat on jaettu kahteen hygieniatasoon. Korkeamman luokituksen tilaan on rajattu pääsy, ja tilassa on käytettävä suojavaatteita. Tilat myös esimerkiksi siivotaan eri siivousvälineillä kuin alemman luokituksen tilat.

Toholammilla ykköshygieniatason tila on pakkaamo, jonne päästään kahta kautta, joko sosiaalitiloista tai varastosta. Ovissa on sähkölukot. Varastosta pakkaamoon kuljetaan kahden oven kautta. Ovien väliin jäävässä sulkutilassa työntekijät pukevat suojavaatteet, vaihtavat toiset kengät ja desinfioivat kätensä.

Terästä ja betonia

Rakennus on teräsbetonirunkoinen. Seinät ovat pääosin pelti-uretaani-pelti -elementtejä. Pakkausaihioiden varaston seinät ovat pelti-villa-pelti -elementtejä, koska tiloissa on korkeampi paloluokitus. Molempien elementtien kaikki saumat on massattu kosteuden torjumiseksi.

Kuva20Rakennukseen on käytetty 4,3 miljoonaa kiloa betonia. Kantavassa pohjalaatassa on rullaverkkoraudoitus, joka nopeutti rakentamista käsin raudoittamiseen verrattuna. Betonilattioissa on lakattu akryylipinnoite.

– Lattiavalut onnistuivat erinomaisesti, mutta meillä onkin ollut täällä kovan luokan betoniammattilainen, Risto Pöllä kehuu ja viittaa Korvelaan, joka on vuosien mittaan hankkinut itselleen kaiken mahdollisen betonialan koulutuksen.

– Vesikatto on perinteinen huopakatto, mutta vaaleasirotteinen, jotta aurinko ei lämmittäisi turhaan rakennusta katon kautta, Pöllä mainitsee.

Jälkipakkaus- ja varastotiloissa on helppo liikkua trukeilla, koska kantavia palkkirivejä on vain yksi. Pitkät jännevälit saatiin aikaan käyttämällä TEK-laattoja. Väliseinien sokkeleista tehtiin jykevät – trukinkestävät – valamalla 3D-mallinnetut RST-muotit täyteen betonia.

TEK-laattojen välivarastointi vaati omat kommervenkkinsä. 25 metrin pituisille ja 25 tonnia painavat laatat odottivat asennusta soramontulla, noin neljän kilometrin päässä rakennustyömaalta.

– Katto painaa miljoona kiloa, Timo Korvela huomauttaa.

Laajennuksen pinta-ala on reilut 3 500 neliömetriä ja tilavuus yli 23 000 kuutiota. Sisäkorkeus lattiasta yläpohjan alapintaan on 8 metriä.

Eri lämpötiloja

Rakennuksen LVI-suunnittelusta on vastannut Seppo Puputti K-P:n LVI-suunnittelutoimistosta.

LVI-suunnittelua ovat ohjanneet tiukat hygieniamääräykset. Rakennuksessa on lämpötiloiltaan ja kosteusolosuhteiltaan erilaisia tiloja. Pakkaamossa lämpötila on 21–22 astetta, viilin kypsyttämössä 20–27 astetta, viilin läpivirtaustunnelissa 5 astetta ja muissa tiloissa 16–20 astetta.

– Vanhan ja uuden osan yhdistävässä läpivirtaustunnelissa jäähdytetään 27-asteiset viililavat, Marko Hotakainen kertoo.

Nopean jäähtymisen saavuttamiseksi tilassa on tehostettu ilmankierto.

– Eri lämpötilojen takia joka tilassa on oma ilmastointikone, joka huolehtii tilan ilmanvaihdosta, Puputti kertoo.

Kylmä ilma tuotetaan kylmälaitteilla, ja niiden lauhdelämpö otetaan talteen. Lauhdelämpöä syntyy niin paljon, että sillä pystytään lämmittämään koko rakennus ympärivuotisesti ja lämpöä riittää myös ulos lastauslaiturin eteen.

Korkeamman hygieniatason tiloissa ilmastointikoneissa on käytetty HEPA-suodattimia ilmanpuhtauden varmistamiseksi.

Uutta tekniikkaa

Kuva16Investoinnilla tavoiteltiin toimitusjohtaja Juha Murto-Koiviston mukaan Maitokolmion toiminnan tehostamista ja hygieniatason parantamista. Uudet avarat tilat tuovat mukanaan useita muitakin hyötyjä:

– Työntekijöiden työolot paranevat, varastokierto on paremmin hallittavissa ja autojen lastaus voidaan hoitaa turvallisesti yhdestä lastaustaskusta, toimitusjohtaja luettelee.

Uusissa tiloissa voidaan hyödyntää myös entistä paremmin nykyaikaista tekniikkaa.

– Se antaa mahdollisuuksia tulevaisuuden tuotekehitykselle. Pystymme vastaamaan paremmin kuluttajien muuttuviin odotuksiin, Juha Murto-Koivisto sanoo.

Maitokolmion pakkaamo- ja varastotila

Rakennuttaja: Osuuskunta Maitokolmio
Kustannusarvio: 5 miljoonaa euroa
Arkkitehti, pääsuunnittelu: Rakennuskannus Ky
Rakennesuunnittelija: Suunnittelu Laukka Oy
LVIA-suunnittelu: K-P:n LVI-suunnittelutoimisto Oy
Sähkösuunnittelu: Mesiel Oy
Kylmäsuunnittelu ja -tekniikka: Kylmet Oy
Pääurakointi: Rakennusliike Somero Oy
Sähköurakointi: E. Kotilainen Oy
LVIA-urakointi: LVI-Kivelä Oy

Kuule miten voit kasvattaa rakennusalan myyntiäsi ja markkinoida tehokkaammin palveluidemme avulla

Antamalla yhteystietosi voimme olla sinuun yhteydessä tuotteisiimme liittyen. Lue lisää tietosuojasta tästä.