Viimeisimmät julkaisut

LUT-kampus sai hotspotin

Lappeenrannan teknillisen yliopiston kampus on saanut laajan peruskorjauksen myötä energia- ja tilatehokkaan päärakennuksen yliopiston ja ammattikorkeakoulun käyttöön. Uusi keskusaula tuo eri alojen toimijat yhteen ja on käytettävissä opetustuntien jälkeenkin.

« 1 / 2 »

TEKSTI JAANA AHTI-VIRTANEN | KUVAT ARI NAKARI

Suomen Yliopistokiinteistöjen salkussa oleva Lappeenrannan teknillisen yliopiston eli LUT-yliopiston kampus on rakennettu seitsemässä vaiheessa. Uusimmat rakennukset ovat 2000-luvulta, ensimmäiset 1970-luvulta. Vuokrattavaa alaa on yhteensä noin 56 000 neliötä.

– Oman rakennuksemme lisäksi kampuksellamme on maavuokrasopimuksin Tietosähkötalo Oy:n rakennus ja Saimaan ammattikorkeakoulun rakennus, joka on muutaman vuoden vanha. Sen myötä ammattikorkeakoulu otti tiloja myös meidän rakennuksestamme, rakennuttamisen johtaja Aki Havia Suomen Yliopistokiinteistöt Oy:stä kertoo. Saimaan ammattikorkeakoulu on nykyään LUT-yliopiston tytäryhtiö. Kampukselta on nyt korjattu kaksi vanhinta rakennusvaihetta. Päärakennuksen ja kahden laboratorion peruskorjaus on juuri valmistunut.

Uutta valoaulaa varten purettiin itäpuolen julkisivu ja kantavat ja jäykistävät rakenteet kolmannesta kerroksesta ylöspäin. Punatiilirakennuksen uudessa Saimaalle avautuvassa julkisivussa on lasin lisäksi käytetty Corten-terästä.

Peruskorjaukselle oli paljon tarpeita ja toiveita. Suomen Yliopistokiinteistöjen tavoitteena oli korjata ja modernisoida käyttöikänsä päässä oleva rakennus ja erityisesti sen talotekniikka. Lappeenrannan teknillinen yliopisto halusi nykyaikaistaa tilansa, saada tiloihin uutta ilmettä ja näyttävyyttä sekä tiivistää tilankäyttöään. Saimaan ammattikorkeakoulu halusi lisätä toimintojaan ja tilojaan kampuksella.

Korjaushankkeen pääsuunnittelija, arkkitehti Timo Meuronen Aihio Arkkitehdit Oy:stä toteaa, että älykäs tilojen käyttöasteennosto oli keskeinen tavoite suunnittelussa. Uusien tilojen pitää mahdollistaa tilojen käyttö myös opetustuntien jälkeen ja muullekin toiminnalle kuin opetukselle.

Jotta päästäisiin käyttäjälle tarkoituksenmukaisiin, resurssiviisaisiin monikäyttötiloihin, tarvittiin yliopiston ja ammattikorkeakoulun edustajat mukaan suunnitteluun alusta alkaen. Suomen Yliopistokiinteistöt teki yliopiston ja ammattikorkeakoulun kanssa peruskorjattavaa tilaa koskevan laajan tarveselvityksen vuonna 2014. Hankesuunnittelu valmistui vuonna 2015.

Projektiarkkitehti Piia Viitanen Aihio Arkkitehdit Oy:stä kertoo, että hankkeen edetessä pidettiin käyttäjäpalavereita kahden viikon välein. Opetustiloille, toimistolle, ravintolalle ja aulalle sekä laboratorioille oli omat tilatyöryhmänsä. Yliopiston käytössä olevat neliöt supistuivat tuntuvasti peruskorjauksen yhteydessä. Laboratorioilla on nyt 45 prosenttia entisistä tiloista, toimistolla 72 prosenttia ja opetustiloilla 65 prosenttia.

– Se toimii, kun tilat ovat aidosti monikäyttöisiä, Viitanen toteaa.

– Tilatiivistyksen vuoksi jäi huomattavasti tilaa yliopiston ja ammattikorkeakoulun käytön ulkopuolelle. Siihen tilaan Suomen Yliopistokiinteistöt on nyt kehittänyt koulu- ja päiväkotitoimintaa. Tavoitteena on vielä saada yritystoimintaa kampukselle, Aki Havia kertoo.

Tavoitehintainen projektinjohto

Suunnittelun lähtötietoja varten korjattavien rakennusten riskirakenteet selvitettiin ja rakenteiden kunto tutkittiin.

– Maanvastaisissa lattiarakenteissa löytyi paikallisia kohonneita kosteuslukemia, mutta pääosin lattiapinnat todettiin kuiviksi, Suomen Yliopistokiinteistöjen rakennuttajapäällikkö Petri Hyvärinen kertoo.

Tutkimusten mukaan ulkoseinän rakenteissa sekä seinän ja alapohjan liittymissä oli puutteita tiiveydessä. Rakenteista ja pintamateriaaleista löytyi asbestia, PAH-yhdisteitä, raskasmetallipitoisia maaleja ja massoja sekä PVC-pitoisia materiaaleja, jotka kaikki poistettiin.

Peruskorjaus tavoitehintaisena projektinjohtourakkana käynnistyi keväällä 2016. Suomen Yliopistokiinteistöt ei kerro urakan hintaa. Urakoitsijaksi valittiin SRV Rakennus Oy. Projektipäällikkö Harri Martinin mukaan hankkeessa on ollut mukana 104 eri urakoitsijaa, ja kulkulupia on myönnetty 1238 henkilölle.

– Ulkoseinä ja sen liittymät rakenteisiin tiivistyskorjattiin, julkisivun ikkunat uusittiin, valoaukkoja laajennettiin, vanha vesikatto purettiin kantavaan betonilaattaan saakka ja vesikaton rakenteet uusittiin. Vanhat väliseinät purettiin, samoin vanhat ilmanvaihtokonehuoneet vesikatolla ja uudet rakennettiin tilalle, Hyvärinen sanoo.

Keittiö laajennettiin ja uusittiin, kaikki alakatot ja lattiapinnat uusittiin ja kaikki muut pinnat huoltomaalattiin.

Paikka ristipölytykselle

Kampuksen korjaushanke sisälsi myös 800 neliötä uudisrakentamista. Sen vaativin osa oli vanhan rakennuksen rungon sisään tehty valoaula. Valoaulaa varten purettiin itäpuolen julkisivu ja kantavat ja jäykistävät rakenteet kolmannesta kerroksesta ylöspäin. Punatiilirakennuksen uudessa Saimaalle avautuvassa julkisivussa on lasin lisäksi käytetty Corten-terästä, jonka punaruskea pinta tummuu ajan myötä.

Meurosen mukaan vanha käytävä- ja porrashuoneratkaisu kuristi koko päärakennusta.

– Päärakennuksesta puuttui hotspot-tila, joka kokoaisi kampuksen toiminnat yhteen. Saneerauksen pääsisältönä oli saada koko kampukselle uusi keskus, jossa tapahtuu ristipölytystä, kun eri alojen tieteentekijät kohtaavat. Keskus on kuin köyhän miehen hiukkaskiihdytin, Meuronen toteaa. Valoissa ja väljässä keskuksessa on ravintola, oleskelutiloja ja näkymät eri tieteenalojen toimitiloihin.

– Tilat ovat monikäyttöisiä. Ravintolan linjastot voi sulkea, jolloin se muuttuu ryhmätyötilaksi. Ravintolan kabinetti myös kokoustila, ja akustointi mahdollistaa luentojen pidon kahvilassakin, Piia Viitanen kertoo.

– Wau-efekti oli yliopiston tavoitteena, ja sen se sai, Aki Havia sanoo. Aulatiloihin on toteutettu myös tilojen viihtyisyyttä tutkiva Living Lab -kokonaisuus, jossa seurataan akustiikkaa, av-laitteita ja äänimaisemaa.

Sävymaailma on sama rakennuksen ulkona ja sisällä. Linja on maltillinen, ekologinen ja konstailematon: aitoa puuta, lasia, terästä, betonia ja mahdollisuuksien mukaan kierrätettyä materiaalia.

Vihreys sisustuksessakin

Yliopiston Green Campus -periaate näkyy peruskorjatun rakennuksen teknisissä ratkaisuissa mutta myös sisustuksen materiaaleissa. Lappeenrannan teknillisen yliopiston väri on musta. Muita sisustuksen värejä ovat ruskean ja puun eri sävyt.

– Sävymaailma on sama rakennuksen ulkona ja sisällä. Linja on maltillinen, ekologinen ja konstailematon: aitoa puuta, lasia, terästä, betonia ja mahdollisuuksien mukaan kierrätettyä materiaalia, Piia Viitanen sanoo.

Puupinnat ovat mustaksi läpivärjättyä koivuviilua, jonka värjäysmenetelmä kehitettiin aikoinaan osana Lappeenrannan teknillisen yliopiston tutkimushanketta. Lattioiden tekstiilimatot on tehty mereen hylätyistä kalaverkoista.
Sisustuksessa on käytetty myös kunnostettuja kierrätyshuonekaluja.

Uusi jäähdytysjärjestelmä

Kampus on liitetty kaukolämpöverkkoon. Peruskorjauksen jo käynnistyttyä hankkeeseen liitettiin yliopiston Green Campus -tavoitteisiin sopiva ilma-vesilämpöpumppujärjestelmä osaksi lämmitysenergian tuotantoa. Lämpöpumpun odotetaan pienentävän energiankulutuksen hiilidioksidipäästöjä tuntuvasti pelkkään kaukolämpöjärjestelmään verrattuna.

Rakennuksen katoille ja osaan julkisivuista on asennettu aurinkopaneelit. Aurinkovoimalan teho on noin noin 400–500 kilowattia. Aurinkopaneeleilla ja entisellä tuulivoimalalla kampus tuottaa itse 7–10 prosenttia sähköntarpeestaan.

Remontissa päärakennus sai uuden jäähdytysjärjestelmän.

– Toimistotilojen jäähdytykseen käytetään jäähdytyspalkkeja. Laitetilojen jäähdytyksessä käytetään vesikiertoista jäähdytysvesijärjestelmää, jossa päätelaitteina on puhallinkonvektorit. Jäähdytyskojeina on tehdasvalmisteisia sisätilaan asennettavia kylmävesiasemia, joissa on vapaajäähdytysominaisuus, Petri Hyvärinen kertoo.

Yliopiston Living Lab -toimintoihin kuuluu mittauskokeilu, jossa kiinteistöstä saadaan mitattua reaaliajassa aiempaa kattavammin esimerkiksi henkilömääriä, energian- ja vedenkulutusta ja lämpötiloja.

SRV:n Harri Martinin mukaan LUT-hanke oli urakoitsijan kannalta mielenkiintoinen peruskorjauksen ja uudisrakentamisen yhdistelmä.

– Hankkeen aikana vanhoista suunnitelmista poikenneet rakenteet ja suuri lisätyömäärä aiheuttivat paineita välitavoitteisiin, mutta kokonaisuutena lopputulos on onnistunut, ja hanke luovutetaan tilaajalle Suomen Yliopistokiinteistöille kuukautta ennen urakka-ajan päättymistä, Martin toteaa.

 

Facebooktwittergoogle_plusredditpinterestlinkedinmailFacebooktwittergoogle_plusredditpinterestlinkedinmail