Viimeisimmät julkaisut

Lintuvaaran koulu laajeni kaksinkertaiseksi

Lintuvaaran koulu, alkuperäiseltä nimeltään Pohjois-Leppävaaran kansakoulu, on arkkitehtikilpailun voittanut työ vuodelta 1955. Koulun ovat suunnitelleet arkkitehdit Olli Vahtera ja Pekka Pitkänen. Rinnemaastoon sijoittuva pitkä ja kapea rakennus sekä sen yhteydessä oleva päiväkoti muodostavat yhtenäisen kokonaisuuden, jota on pidetty yhtenä Espoon hienoimmista kouluympäristöistä.

« 1 / 3 »

Teksti: Kari Mäkinen Kuvat: Mikael Lindén

0F3B8881Syksyllä 2011 rakennuksessa todettiin rakenteellisia kosteusvaurioita ja niistä johtuvia sisäilmaongelmia, minkä jälkeen toiminta siirrettiin muualle ja ryhdyttiin suunnittelemaan kohteen perusparannusta.

–Peruskorjaaminen ei ollut kuitenkaan itsestään selvää. Merkittäväksi arvoksi katsottiin kuitenkin se, että 1950-luvulla rakennettu koulu ja päiväkoti muodostavat ehyen arkkitehtonisen kokonaisuuden. Ympärillä on avara tontti, jolla kasvaa kangasmetsää käkkärämäntyineen, ja männikön lomassa on avokallioita, projektijohtaja Mika Rantala Espoon kaupungin teknisen ja ympäristötoimen esikunnasta kertoo. Rantala toimi kohteessa arkkitehtinä jo hankesuunnitelmaa tehtäessä.

Koulun kokonaisala on 7830 bruttoneliötä, josta laajennusosan osuus on 4640 neliötä.

–Laajennus on pinta-alaltaan reilusti isompi kuin vanhat tilat yhteensä. Mittakaava puolsi alkuperäisen rakennuksen säilyttämistä osana kokonaisuutta, koska vanha osa tarjosi kuitenkin teknisesti ja tilallisesti kelvollisen aihion, vaikka ilmennyt kosteusvaurio herättikin käyttäjissä huolta, Rantala kertoo.

Rehtori Paula Turkkila myöntää, että korjaukseen suhtauduttiin varauksellisesti, kun kaksi vuotta aiemmin jouduttiin kosteusvaurion alta pois.

–YIT Rakennus Oy:n tapa informoida peruskorjauksesta oli kuitenkin niin vakuuttava, että pelot haihtuivat, Turkkila sanoo.

Uuden ja vanhan saumaton liitto

_53A2015Päiväkoti, joka on toteutettu samantyyppisellä runkorakenteella kuin koulurakennus, tuotti hieman miettimistä, mutta sen korvaaminen uudisrakennuksella olisi rikkonut kohteen ilmeen arkkitehtonisena kokonaisuutena siinä määrin, että ”kenkälusikalla” ja pieniä kompromisseja tehden kokonaisuus onnistuttiin Rantalan mukaan saamaan tältäkin osin toimivaksi.

Päiväkodin laajuus on 632 bruttoneliötä. Tilat kunnostettiin nykyvaatimusten mukaiseksi, piha korjattiin, ulkovarastot sekä aita uusittiin. Pääaula, ruokasali ja monitoimitila ovat koulun ja päiväkodin yhteisiä tiloja.

Koulurakennuksen sisäänkäyntikerroksen käytävän alkuperäiset paikallavaletut mosaiikkibetonilaatat säilytettiin ja pääporras kaiteineen kunnostettiin. Pääaulan sijaintia vahvistettiin sijoittamalla yhteistilat sen välittömään läheisyyteen. Peruskorjauksen yhteydessä purettiin vuonna 2003 tehty ruokalan laajennus ja palautettiin sisäänkäynti rakennuksen itäsivulle, minkä myötä palautui aulatilan sisäänkäyntien aksiaalinen luonne.

–Uudisosa niveltyy vanhaan antaen piristävää kontrastia, Rantala toteaa.

Paula Turkkila on iloinen, kun nyt on käytössä viimeisen päälle korjattuna aito vanha koulurakennus, johon uudet tilat antavat toimivuutta. Rajapintaa, missä vanha osa vaihtuu uudeksi, ei liioin huomaa sen enempää sisällä kuin ulkonakaan.

–Olemme halunneet ja olemme myös saaneet vaikuttaa lopputulokseen. Meillä oli niin näkemystä kuin intoakin. Remonttiorganisaatiossa päätökset etenivät nopealla aikataululla. Yhteistyö toimi hyvin. Sisustus- ja kalustevalinnat sopivat trendikkäästi 1950-luvun ilmeeseen. Erityisen ilon aihe on ympäristö, joka on säilynyt ennallaan, Turkkila sanoo.

Kaupunkikuvallinen ilme säilytettiin

0F3B8939Hankkeen suunnittelusta vastasi Linja Arkkitehdit Oy.

–Sekä Espoon kaupunginmuseo että rakennusvalvonta pitivät tärkeänä, että vanhan osan peruskorjauksessa rakennuksen tasapainoinen suhde ympäröivään maisemaan ja eteläpuolen julkisivun ilme säilyvät, arkkitehti Niko Ollila sanoo.

–Sisäänkäyntijulkisivun horisontaalinen ilme säilytettiin, ja laajennusosa, jonka julkisivumateriaalit valittiin alkuperäistä arkkitehtuuria kunnioittaen, sopeutettiin nykyisen rakennuksen pohjoispuolelle. Ulkoseinien tiilimuuraukset ja puupaneloinnit uusittiin lisälämmöneristyksen yhteydessä. Sisäpuolella pääaulan 1950-luvun ilme säilytettiin ja aulan puinen alakatto palosuojakäsiteltiin uusimisen yhteydessä.

Nyt koulu tervehtii tulijaa tutulla ilmeellään, mutta on tilankäytöltään joustava ja myös energiatehokas.

Perusparannuksen suunnittelussa on painotettu monipuolisia työtapoja. Tavoitteena ovat olleet rauhalliset, viihtyisät ja toimivat tilat: joustava, aktiivinen ja vuorovaikutteinen oppimisympäristö. Rakennuksessa on käytetty päästöluokitukseltaan M1-luokan materiaaleja. Akustiikkaa on parannettu. Esteettömyys on otettu huomioon kulkumahdollisuuksien lisäksi myös tilojen valaistuksessa
sekä väri- ja äänimaailmassa.

Tilat on suunniteltu sopiviksi monenlaiseen toimintaan, joten niiden käyttötarkoitusta on helppo muuttaa tarvittaessa eri-ikäisille käyttäjille. Uusi keskusaula-ruokasali sekä iso liikuntasali antavat mahdollisuuksia erilaisten tilaisuuksien järjestämiseen.

Kiinteistö haltuun elinkaaren mitalta

_53A1838YIT ja Caverion toteuttivat Lintuvaaran koulun ja päiväkodin peruskorjauksen ja laajennuksen elinkaarihankkeena yhteistyönä. YIT vastasi rakentamisvaiheesta, Caverion toteutti rakennuksen talotekniikan ja vastaa kiinteistön 25 vuoden elinkaarijakson palvelusopimuksesta. Caverion tuottaa kiinteistön ylläpitopalvelut ja vastaa tilojen toimivuudesta, käytettävyydestä, kunnosta ja energiahallinnasta koko elinkaarisopimuksen ajan.

–Uskomme, että elinkaarihankkeet kehittävät rakentamisen eri osapuolien yhteistyötä ja laatua pidemmällä aikavälillä merkittävästi, hankekehitysjohtaja Hannu Soikkeli YIT Rakennus Oy:stä sanoo.

–Espoo on edelläkävijä elinkaarihankkeiden toteutuksessa, mikä näkyy hankkeiden suunnitelmallisena hoitamisena. Toteutus elinkaarimallilla poikkeaa merkittävästi tavallisesta urakasta, jolloin ennakoiva vuorovaikutus auttaa palveluntuottajaa varautumaan tuleviin hankkeisiin pitkäjänteisesti myös omasta resurssinäkökulmastaan. Muutoinkin tämän tyyppisessä korjauskohteessa
tulee väistämättä vastaan yllätyksiäkin ja ne löytävät parhaiten ratkaisunsa yhdessä suunnitellen ja tehden, Soikkeli toteaa.

–Suunnittelun ja toteutuksen näkökulmasta keskeistä on kiinteistön hallittavuus ja mittarointi, hankekehityspäällikkö Ari Västinsalo Caverion Suomi Oy:stä sanoo.

LVI- ja sähköjärjestelmät uusittiin kauttaaltaan. Uusi ilmanvaihtokonehuone rakennettiin uudisosaan. Omat vaatimuksensa asetti myös reititysten suunnittelu vanhoihin tiloihin, joiden ilme haluttiin säilyttää.

Kaukolämmön lisäksi hyödynnetään geotermistä energiaa lämmitykseen sekä jäähdytystä vaativien tilojen viilennykseen. Valmistuskeittiön kylmiöiden tuottamat suhteellisen suuret lämpökuormat ajetaan kaivokenttään, millä on korvattu perinteinen kompressorilauhdutus.

–Tarpeenmukaisesti toimivaa ilmanvaihtoa ja valaistusta ohjataan läsnäolotunnistimilla ja olosuhdemittauksilla. Päivänvalosäätö tuo osaltaan energiatehokkuutta. Kulutuslukemat on simuloitu etukäteen ja energiakulujen optimoimiseen tähtäävä seuranta tapahtuu Caverionin valvomosta. Rakennusautomaatiojärjestelmään liitettyä väyläpohjaista valaistusjärjestelmää voidaan myös muokata tilakohtaisesti etävalvomosta vastaamaan käyttäjien tarpeita, Västinsalo kertoo.

Facebooktwittergoogle_plusredditpinterestlinkedinmailFacebooktwittergoogle_plusredditpinterestlinkedinmail