Viimeisimmät julkaisut

Liiketalo Ahjokatu 11

Ahjokatu 11 on kompakti paketti

Jyväskylän Seppälän alueelle Ahjokadun ja Alasinkadun kulmaan noussut Ahjokatu 11 edustaa tiivistä liikerakentamista, jossa ratkaisut on tehty vuokralaisten ehdoilla.

Teksti Timo Sillanpää | Kuvat Petteri Kivimaa

Ahjokatu 11:ssa aikaisemmin sijainnutta peltiverhoiltua rakennusta sanottiin joskus Seppälän rumimmaksi liikekiinteistöksi. Se rakennettiin runsaat 40 vuotta sitten Mallasjuoman terminaaliksi, ja viime vuosina rakennuksessa toimi muun muassa rengasliike.

Seppälän alue on muuttumassa teollisuusja varastoalueesta kaupan keskittymäksi. Rakennuksen suunnitellut rakennusarkkitehti Martti Vähäniitty pitää hyvänä Seppälän kehitystä, jota myös Ahjokatu 11 edustaa.

– Uusien kiinteistöjen myötä elinkaarensa loppuun tulleet rakennukset siirtyvät historiaan ja alue siistiytyy, hän toteaa.

Ahjokatu 11:n rakennushanke aloitettiin tammikuun alkupuolella vanhan rakennuksen purkutöillä.

– Paikalta löytyi vanha polttoaineen jakelusäiliö ja lämmitysöljysäiliö. Rambollin maaperäanalyysissä kävi ilmi, että maaperä on osin saastunutta, ja maamassoja piti vaihtaa noin 200 tonnia. Koko kiinteistön perustus paalutettiin 16–17 metriin saakka. Paaluja asennettiin noin 360, projektipäällikkö Hannu Lampinen Lehto Groupista kertoo.

Neljä suurta toimijaa

Ahjokatu 11:n neliöitä on jakamassa neljä suurta toimijaa: Gigantti, Masku, Leo’s Leikkimaa ja sote-uudistuksen imussa perustettu lääkäriasema Seppälääkärit Oy.

Gigantilla on tilaa 3400 neliömetriä, joista myymälätilojen osuus on 2600 neliömetriä. Vuosien ajan Jyväskylässä uusia tiloja etsinyt Gigantti sai Ahjokatu 11:n myötä lisää  myymälätilaanoin 500 neliömetriä.

Huonekaluliike Maskulla on käytössään noin 1650 neliömetriä, joista varasto- ja sosiaalitilojen osuus on noin 250 neliötä.

– Masku oli viimeinen kiinteistöön tullut vuokralainen. Alkujaan sen vuokraama liiketila oli jaettu kahteen osaan, mutta Maskun päätettyä tilojen vuokraamisesta liiketilat yhdistettiin, Lampinen kertoo.

Pohjoismaiden suurin sisäleikkipuistoketju Leos Lekland on uusi tulokas Jyväskylässä. Suomessa Leo’s Leikkimaan nimellä toimiva ketju avasi Jyväskylän-sisäleikkipuistonsa marraskuussa runsaan 4000 neliömetrin tiloihin.

– Uusi yksityinen lääkäriasema Seppälääkärit puolestaan aloittaa toimintansa toisessa kerroksessa vuoden 2018 alkupuolella. Sen käytössä on noin 960 neliön toimitila, jossa on lääkärin vastaanottohuoneiden lisäksi hammaslääkäreiden vastaanottotiloja, toimenpidehuoneita sekä röntgentutkimushuone, Lampinen kertoo.

Vuokralaisten ehdoilla

Kompaktin suunnittelun ansiosta valtaosa tiloista on vuokralaisten käytössä. Erityisratkaisut on tehty vuokralaisten ehdoilla.

– Aulatilojen osuus kokonaisuudesta on vain noin 250 neliötä. Gigantilla on oma sisäänkäyntinsä. Rakennuksen toisesta sisäänkäynnistä kuljetaan ykköskerroksen Maskuun sekä toisen kerroksen leikkimaahan ja lääkäriasemalle, Lampinen kertoo.

Leikkimaassa sisäilme on ketjun omaa käsialaa. Ilmeikkäät seinämaalaukset ovat puolalaisten ja slovakialaisten taiteilijoiden käsialaa, ja ne on toteutettu paineilmalla toimivilla kynäruiskuilla.

– Leikkimaan tiloissa vaatimuksena oli 6,5 metrin vapaa korkeus, jotta monipuoliset liukumäet ja seikkailuradat mahtuivat, Lampinen kertoo.

Seikkailuratojen vierustoille sijoitetut viihtyisät sohvaryhmät tarjoavat vanhemmille levähdyspaikan ja mahdollisuuden seurata leikkiviä lapsia. Mittavimmat erityisratkaisut on tehty Seppälääkärit Oy:n tiloihin. Jo suunnitteluvaiheessa tehtiin vesi- ja viemärivaraukset neljälle hammaslääkäripisteelle. Röntgentutkimushuone on säteilysuojattu lyijyllä, ja huoneessa on staattista sähköä poistava matto.

Haluatko lisää tietoa Suomen hienoimmista hankkeista?

Hyväksi koettuja ratkaisuja

Hannu Lampisen mukaan rakennus edustaa ratkaisuiltaan tavanomaista liikerakentamista. Suunnittelun pohjana ovat olleet pääasiassa vuokralaisten toiveet, joita on vielä rakennusaikana hienosäädetty.

– Rakennuksen päärunko koostuu teräsbetonista, primäärikannattajat ovat liimapuuta. Ulkoseinissä on pelti-polyuretaanielementti. Katossa on hyödynnetty puuelementin päälle asennettua pvc-katetta.

Rakennuksen välipohja on tehty ontelolaatoista. Ulkoikkunat ja -ovet ovat alumiini- ja teräsrakenteisia. Lattiat on toteutettu maakostealla betonilla.

Toimiva logistiikka

– Lähtökohtana suunnittelussa oli selkeä ratkaisu, jossa hyödynnettiin tehokkaasti tontin koko rakennusoikeus. Lopputuloksena kaksikerroksisesta rakennuksesta syntyi kompakti kokonaisuus, Martti Vähäniitty toteaa.

Vähäniitty on aikaisemminkin tehnyt samalle tontille luonnoksia, mutta ongelmana on ollut toisen kerroksen hyödyntäminen.

– Vähittäiskaupan liikkeet haluavat olla katutasossa. Nyt toiseen kerroksen löytyi juuri sopivia toimijoita: sisäleikkipuisto ja lääkäriasema, Vähäniitty sanoo.

Vähäniityn mukaan suurin rajoittava tekijä suunnittelussa oli tontin rakennusoikeuden tehokkaan käytön, toimivan pysäköintialueen sekä tavaralogistiikan yhteensovittaminen.

– Arkkitehtisuunnittelussa on otettava huomioon tontin ja kiinteistön kokonaisuus, jotta logistiikka toimisi niin asiakkaiden kuin tavaravirtojenkin osalta. Ahjokatu 11:ssä tavaralogistiikan suunnittelu oli varsin helppoa, sillä kuljetuksia ei ole niin paljon kuin esimerkiksi päivittäistavarakaupassa.

Asemakaavassa oli vaatimuksena, että Ahjokatu 11:n ulkosävy on vaalea. Lähistölle nousseiden kauppakeskus Sepän ja uuden Prisman väritys kuitenkin antoi mahdollisuuden tehdä toisin. Nyt ulkoasu on tummanharmaan ja oranssin yhdistelmä.

Pitkään liiketilarakentamista seurannut Vähäniitty on huomannut selkeän muutoksen peltomarkettikauteen.

– Tänä päivänä rakentajat panostavat takavuosia enemmän kauppakiinteistöjen ulkoasuun, mikä näkyy värivalinnoissa ja erilaisissa seinätekstuureissa. Vaikka budjetit ovat tiukat, halutaan aikaisempaa enemmän näyttävyyttä, Vähäniitty sanoo.

Energiatehokkuus huomioitu

Rakennuksen LVI-suunnittelun on toteuttanut jyväskyläläinen LVI-Insinööritoimisto Koski-Konsultit Oy.

Ahjokatu 11:ssa käytetään lämmöntuotantoon Jyväskylän kaupungin oman energiayhtiön Jyväskylän Energia Oy:n kaukolämpöä. Maskun ja Seppälääkäreiden tiloissa on lattialämmitys. Alun perin lattialämmitystä kaavailtiin myös Gigantin tiloihin, mutta siitä luovuttiin. Jokaisessa liiketilassa on myös ilmanvaihtoon integroitu jäähdytys.

– Lattialämmitys ei sovi tiloihin, joissa kalusteita on kiinnitettävä lattiaan. Gigantissa ja leikkimaassa päädyttiin ilmanvaihtoon integroituun ilmalämmitykseen, joka on edelleen yleinen lämmönjakotapa liiketiloissa, kertoo LVI-insinööri Ville Sironen.

Jokaisessa liiketilassa on oma käyttöveden kulutusmittaus sekä kylmälle että lämpimälle vedelle. Mittaus toteutetaan etäluentana. Lääkäriasemalla on lisäksi tehty neljään tilaan vesi- ja viemäröinti- sekä paineilmavaraukset hammaslääkärien toimintaa varten.

Lämpimän veden tuotantoon on varattu yksi kylmävesisyöttö, joka ajetaan teholtaan 200 kilowatin lämmönvaihtimen kautta.

– Vedenkulutuksen seuranta on hyvä toteuttaa liiketilakohtaisesti, kun toiminnot ovat keskenään erilaisia. Lääkäriasemalla vedenkulutus on toista luokkaa kuin myymälätiloissa, Sironen sanoo.

Viemäröinnissä oli otettava huomioon Leikkimaan keittiön tarpeet: jätevedet ohjataan rasvanerottimen kautta viemäriverkostoon. Leikkimaan keittiön ruuanvalmistuksessa sisäilmaan syntyvät epäpuhtaudet poistetaan rasvahuuvalla, johon on liitetty rasvanpoisto-otsonaattori sekä rasvapalojen ehkäisemiseksi sprinkleri.

Lämmöntalteenotossa on hyödynnetty sekä vastavirtaa että pyörivää tekniikkaa.

– Suurin ilmanvaihtokapasiteetti tarvitaan Leikkimaassa, jossa voi olla paljonkin lapsia kerralla leikkimässä. Jyväskylän avajaisissa ilmanvaihto tuli testattua suurella väkimäärällä, ja hiilidioksidiarvot pysyivät hyvin kurissa, LVI-insinööri Martti Peltovuori kertoo.

Peltovuoren mukaan Ahjokatu 11:ssä energiatehokkuutta ilmastointiin lisäävät olosuhdeanturit, jotka mittaavat tilojen lämpötilaa ja hiilidioksidipitoisuutta.

– Liiketilojen asiakasmäärät vaihtelevat. Anturit takaavat sen, että ilmanvaihto sopeutuu aina tilan väkimäärään eikä pyöri turhan suurella teholla, kun tilassa on vain vähän ihmisiä, Peltovuori toteaa.

Liiketalo Ahjokatu 11 Jyväskylä
Bruttoala: 10 412 neliötä
Kokonaiskustannukset: 16 miljoonaa euroa
Rakennuttaja: Rakennusliike Koivukoski Oy
Arkkitehti: Arkkitehtuuritoimisto Martti Vähäniitty Oy
Rakennesuunnittelija: HouseDesign 4 you
Sähkösuunnittelija: Insinööritoimisto KT Sähkö
LVIA-suunnittelija: LVI-Insinööritoimisto Koski-Konsultit Oy
KVR-urakoitsija: Lehto Group

Facebooktwittergoogle_plusredditpinterestlinkedinmailFacebooktwittergoogle_plusredditpinterestlinkedinmail