Viimeisimmät julkaisut

Lempoisten koulun laajennus ja peruskorjaus

Toimiva ja käyttökelpoinen koulu

Laajan saneeraus- ja laajennushankkeen läpikäyneelle Lempoisten koululle haluttiin koulusuunnittelun trendien sijaan käyttökelpoisia ja järkeviä toiminnallisia ratkaisuja. Arkkitehtuurissa säilytettiin 50-l lukulainen henki. Laajennukset sovitettiin niin, että vanha rakennus sai edelleen pitää tontilla pääroolin.

« 1 / 4 »

Teksti: Anne Korkiala Kuvat: Jukka-Pekka Juvonen

Välitunti Lempoisten koulun pihalla Lempäälän keskustassa näyttää leppoisalta; Peruskorjauksen ja laajennuksen valmistuttua välituntipihoja on useita ja houkuttavia leikkipaikkoja riittää.

Peruskorjattu ja laajennettu koulu sekä uusi liikuntahalli juoksuratoineen saatiin aikataulun mukaan käyttöön lukukauden alussa elokuussa 2015.

– Uudet tilat vaikuttavat positiivisesti meihin kaikkiin. Esimerkiksi kahnaukset oppilaiden välillä ovat vähentyneet huomattavasti väljempien koulutilojen ja ison pihan myötä, kertoo apulaisrehtori Janne Viitala tyytyväisenä.

– Uudet tilat mahdollistavat entistä paremmin nykyaikaisen opetuksen. Luokkahuoneiden koot ovat samat kuin ennenkin, mutta luokkia on tullut lisää. Lisäksi on ryhmätyötiloja ja aputiloja, mihin opetusta voidaan eriyttää. Uusi tekniikka, jota vielä vähän opetellaan, tulee osaltaan muuttamaan opetusta. Taide- ja taitoaineiden opetustilat ovat väljentyneet ja liikuntatilojen monipuolisuus ilahduttaa myös iltakäyttäjiä. Uusi musiikkiluokka voidaan yhdistää suoraan liikuntahallin näyttämölle, mikä tuo suurta lisäarvoa. Myös äänieristys on uskomattoman hyvä ja siitä on tullut paljon hyvää palautetta, Viitala jatkaa.

– Hanke meni hyvin siihen nähden että koulutoiminta pyöri normaalisti koko ajan. Rehtori ja apulaisrehtori olivat viikoittain työmaapalaverissa ja tieto kulki hyvin eteenpäin vanhemmille ja oppilaille. Mielenkiintoinen ja mukava projekti, joka saatiin pienen alkukankeuden jälkeen hyvällä yhteishengellä vietyä läpi, työpäällikkö Hannu Alanen kertoo.

Toimivaksi ja tilavaksi ilman muotivillityksiä

20Lempoisten koulu on perustettu vuonna 1873. Nykyisellä paikalla Haljastentien ja Koulutien välissä sijaitsevalla tontilla koulutoiminta alkoi vuonna 1953. Perusopetusryhmiä on 31 mukaan lukien
esiopetus ja harjaantumiskoulu.

Koulu toimii pääosin alakouluna, vain harjaantumisoppilaat käyvät koko peruskoulunsa Lempoisissa. Oppilaita on 520, ja henkilökuntaa on 91, joista 36 opettajia.

Kovin mittavia remontteja ei koulun lähihistoriasta löydy.

– Vuosina 1990–1991 toteutetun suppean peruskorjauksen yhteydessä rakennettiin tilat myös harjaantumisopetusta varten. 2000-luvun alussa saneerattiin luokkatilojen ilmanvaihto, Lempäälän
kunnan rakennuttajapäällikkö Mervi Järvinen kertoo.

Suurin syy laajennukseen ja peruskorjaukseen oli tilapula.

– Laajentuneen toiminnan ja alati kasvaneen oppilasmäärän takia opiskelijoita oli jaettu useisiin lisärakennuksiin ympäri keskustaa. Opetuskäyttöön oli otettu tiloja, joita ei siihen tarkoitukseen ollut rakennettu, joten nuhjuisen yleisilmeen lisäksi myös talotekniikan kapasiteetti oli riittämätön, rehtori Jaana Selkilä kertoo.

Laajennusta ja peruskorjausta suunniteltiin vuodesta 2007.

– Haimme valtionapua useampaan otteeseen huonolla menestyksellä, ja lopulta hanke polkaistiin käyntiin omana investointina vuonna 2012, Järvinen kertoo projektin alkuvaiheista.

Lähes 20 miljoonan euron kouluhanke on kunnan suurin yksittäinen investointi kautta aikojen. Valtionapua irtosi lopulta 750 000 euroa veikkausvaroista. Arkkitehtisuunnittelusta vastasi Arkkitehtisuunnittelu Mikko Uotila Oy Urjalasta. Pääsuunnittelijana toimineen arkkitehti Mikko Uotilan aisaparina oli projektiarkkitehti Auli Salminen. Toimeksianto sisälsi  arkkitehtisuunnittelun, sisämateriaalit ja värit. Kalustehankinnoista vastasivat käyttäjät.

Hanke toteutettiin Jaana Selkilän mukaan käyttökelpoisuuden ja toiminnan ehdoilla.

13– Tutustumiskierros yleisopetuksen ja harjaantumiskoulun yhdistäviin kouluihin vahvisti ajatuksemme toimivasta koulusta, jonka tilat palvelevat toimintaajatusta ilman ylimääräisiä muotivillityksiä, Selkilä sanoo.

Koulussa on päästävä kulkemaan esimerkiksi pyörätuolilla, joten kaikissa tiloissa on panostettu esteettömään liikkumiseen.

– Esteettömyys toteutuu muiden muassa tilojen valaistuksessa ja kynnyksettömyydessä. Rakennuksessa on myös hissi ja henkilönostin sekä jokaisessa kerroksessa kaksi tilaa, jotka on akustoitu
kuulovammaisia oppilaita varten, Selkilä kertoo.

– Koulussa ei ole trendikkäitä siirtoseiniä, vaan ihan oikeat seinät luokkatilojen välillä. Meillä oli vahva näkemys, että joustavuus syntyy pienistä eriyttämistiloista. Tarvittaessa työskentelyrauhaa löytyy hiljaisista tiloista, Janne Viitala toteaa.

Uotilalla ja Järvisellä on takanaan pitkä yhteistyö kunnan koulurakentamisesta.

– Teen sen, mitä tilataan, enkä aja hankkeita kalliin ylirakentamisen suuntaan. Lempäälän kaltaiset monia kouluhankkeita tekevät kunnat pitävät ohjat tiukoilla ja seuraavat suunnittelua ja kustannuskehitystä alusta alkaen, jotta hanke pystytään viemään läpi. Vaikka suhtaudun työhöni käsityöläisen otteella, veronmaksajan pitää saada sijoittamillaan rahoilla toimivat ja terveet tilat, Uotila sanoo.

Laajennus alisteinen vanhalle osalle

6Lähtökohtana oli rinteessä puron varressa sijaitseva tyypillinen 50-luvun kansakoulurakennus. Neljässä kerroksessa olevat tilat ovat perinteisiä luokkahuoneita ja opetustiloja, ei avointa oppimisympäristöä.

– Kaavoittajan asettamat tavoitteet olivat, että 50-lukulaisuus piti säilyttää ja sovittaa laajennukset niin, että vanha rakennus ei menetä omaa arkkitehtonista arvoaan. Laajentamistarpeet olivat vanhaa osaa suuremmat ja tontti suhteellisen ahdas. Laajennus pyrittiin pitämään alisteisena vanhaan osaan nähden. Esimerkiksi liikuntasali on niin syvällä rinteessä takapihan puolella kuin mahdollista, ettei se nouse korkeampana kuin päämassa, Uotila kertoo.

Suurin haaste Uotilan mukaan oli kokonaisuuden ja ison tilatarpeen sijoittaminen tontille niin, että tilat ja liikennejärjestelyt sijoittuvat toimivasti.

– Samassa yhteydessä toimii erityislasten koulu, jossa tulee olla esteetön ympäristö ja toimiva saattoliikenne. Lisäksi toki vanhojen tilojen saneeraus niin, että ne palvelevat uutta toimintaa mahdollisimman hyvin, on aina haasteellista, hän sanoo.

Koulun bruttoala on 11 961 neliötä, josta perusparannusosa on noin 4000 neliötä. Laajennus toteutettiin molemmin puolin vanhaa päärakennusta.

– Lisäosat ovat suoraviivaista rakentamista, jossa on pientä suunnanmuutosta uuden ja vanhan välillä, Uotila kuvailee.

Ruokasalin yhteyteen ei ollut mahdollista tehdä modernin koulusuunnittelun tavoin avointa keskitilaa, vaan avotilat jaettiin muutamaan osaan molempiin päihin.

– Ruokasalin yhteydessä on kirjastotila ja näköyhteys liikuntasaliin, joka on rakennusmassan osana omana kokonaisuutena sijoittuen tontin matalimpaan kohtaan rinteeseen. Toisessa päässä rakennusta oleva espanjalainen portaikko tarjoaa kokoontumistilat esikoululaisille. Portaikko valmistui ensimmäisessä vaiheessa ja koko koulu toimi vuoden tiukkaan ahdettuna portaikon ympärillä, Mikko Uotila kertoo.

Laajennusosan julkisivut ovat osaksi rapattuja, osaksi tiilenpunaista keraamista laattaa, jonka väri mukailee vanhan osan kattoväritystä. Ikkunakehyksissä on käytetty kuitusementtilevyä.

– Laajennusosa yhdistyy tiilenpunaisella laattapinnalla vanhan osan kattoon, ettei uusi julkisivu kilpaile vanhan osan kanssa, Uotila sanoo.

Neljän kuukauden purkuvaihe

Pääurakoitsijana oli Skanska Talonrakennus Oy. Laajennus ja saneeraus tehtiin kahdessa vaiheessa koulutoiminnan pyöriessä täydellä teholla ohessa.

Hankkeen ensimmäinen vaihe aloitettiin 2013 kesäkuussa pohjoisen päädyn rinteessä sijaitsevalla nelikerroksisella laajennusosalla, joka pitää sisällään harjaantumiskoulun ja esiopetuksen tilat hoitoja lepohuoneineen sekä terapiatiloineen. Ensimmäinen vaihe valmistui vuoden 2014 elokuun alkuun, jolloin koulutoiminta siirtyi vanhalta puolelta uusiin tiloihin.

Toinen vaihe käsitti vanhan koulun saneerauksen sekä uudisosan, missä sijaitsee liikuntasali, musiikkiluokka, kirjasto, keittiö sekä ruokala.

Työpäällikkönä toimi Hannu Alanen ja vastaavana mestarina Aarne Ahola, joka eli koulun arkea 26 kuukauden ajan.

Aholan mukaan hanke oli tavanomaista kouluhanketta monimuotoisempi.

– Kattoja on monessa tasossa ja rakennus kapenee ylöspäin. Koulutien puolelta rakennus näyttää jopa melko matalalta, sillä liikuntasalikin on saatu upotettua hienosti jyrkkään rinteeseen, Ahola sanoo.

Elementtirakenteisen laajennusosan runko koostuu betonipilareista, teräspalkeista ja ontelolaatoista. Julkisivuelementit ovat kaikki kantavia.

– Ykkösvaiheessa haastavinta oli rakennuksen monimuotoisuus ja rakentamisen ahtaus, kakkosvaiheessa taas saneerattavan osan huono kunto toi aikataulupaineita, sillä ylimääräisiin purkutöihin meni neljä kuukautta suunniteltua kauemmin, Alanen ja Ahola kertovat.

Kaksoislaattaholvi välipohjassa hiekkapuhallettiin ja puhdistettiin täysin. Luokkien lattiat aukaistiin yläkautta ja käytävät alakautta, sillä käytävien 1950-lukulainen mosaiikkibetonilattia haluttiin säilyttää.

– Mittava purku oli tuskaisin työvaihe koko urakassa, sillä varsinkin holvin purku alakautta oli työläs. Tässä vaiheessa työmaan vahvuus oli suurimmillaan yli sata, kun normaalivahvuus on ollut noin 40, kertoo Ahola.

17Alanen myöntää väliholvien huonon kunnon yllättäneen, mutta arvelee samalla nähneensä myös tulevaisuuteen.

– Samanlaisia kouluja tulee tulevaisuudessa varmasi vastaan useita, Alanen ennustaa.

Vanhalla puolella sijaitsevat nyt henkilökunnan huone, oppilashuollon tilat, neuvottelutiloja sekä ykköskerrokseen tehdyt uudet luokkatilat. Hulppean kokoinen puolitoistakerroksinen henkilökunnan huone tehtiin vanhan liikuntasalin paikalle. Välipohja ja yläpohja purettiin, hiekkapuhallettiin ja puhdistettiin, ja välikerrosta varten rakennettiin teräsrunko, jotta parvelle saatiin opettajien työtiloja.

Vanhan julkisivurappauksen huonon kunnon vuoksi rappaus otettiin alas ja seinät rapattiin uudelleen. Myös ikkunat uusittiin.

Talotekniikka meni pääosin uusiksi.

– 2007 rakennettu ilmanvaihtokone säilytettiin, ja lisäksi tuli kaksi uutta ilmanvaihdon konehuonetta, yksi pohjoispäätyyn aulan yläpuolelle kolmanteen kerrokseen ja toinen juoksusuoran päälle
kattopinnan alapuolelle, Mervi Järvinen kertoo.

Ennusteiden mukaan koulun kapasiteetti riittää noin 700 oppilaalle. Tilantarve on arvion mukaan täytetty 2020-luvulle asti.

– Meillä on nyt käytännöllinen ja toimiva työympäristö, minne on mukava tulla aamulla töihin. Saamme nauttia vielä hetken tilojen väljyydestä ja mahdollisuudesta erikoisluokkiin ennen kuin koulun oppilasmäärä täyttyy, Jaana Selkilä iloitsee.

Facebooktwittergoogle_plusredditpinterestlinkedinmailFacebooktwittergoogle_plusredditpinterestlinkedinmail