Viimeisimmät julkaisut

Länsiterminaali

Länsisataman uusi terminaali on merellinen maamerkki

Länsiterminaali on Helsingissä vasta toinen varta vasten laivaterminaaliksi suunniteltu rakennus. Ahtaalle tontille nousi valossa välkehtivä rakennus, jonka odotetaan palvelevan ainakin sata vuotta.

Kuvat: Antti J. Lagus Teksti: Mikael Lindén

Helsingin Länsisataman mullistus alkoi vuonna 2008, kun Länsisataman tavaraliikenne muutti Vuosaaressa avattuun satamaan. Konttikentät jäivät tyhjilleen, ja Jätkäsaareen on sittemmin rakentunut uusi kaupunginosa. Sataman käyttö on muuttunut matkustajasatamaksi, ja sataman käytössä oleva alue on pienentynyt. Länsiterminaali 2 -rakennusprojekti on ollut Helsingin sataman suurin hanke sitten Vuosaaren sataman.

Länsiterminaalin suunnittelutyöt aloitettiin vuonna 2014; suunnittelu meni tiiviin aikataulun vuoksi limittäin rakentamisen kanssa. PES-Arkkitehdit Oy:n arkkitehti Tuomas Silvennoinen sanoo, että suunnittelun lähtökohtana oli ympäristön liikennesuunnittelu.

– Ajoväylien keskelle jäi liikennesuunnitelmissa melko pieni rakennuspaikka. Tästä johtuen matkustajien odotushalli nostettiin liikenneväylien yläpuolelle ja käännettiin poikittain. Näin myös yhteydet laivoihin olisivat mahdollisimman lyhyitä, Silvennoinen kertoo.

Yksi lähtökohdista oli myös saapuvien ja lähtevien matkustajavirtojen erottaminen toisistaan. Silvennoinen kertoo rakennuksen muodon syntyneen, kun kaikki palapelin osat sijoitettiin kolmiulotteiseen kaavioon.

– Syntyi vauhdikas kuori, joka tuo mieleen erilaisia meren eläviä kaloista lokkeihin, Silvennoinen sanoo. Hän kuitenkin sanoo suunnittelun ensisijaisesti ratkaisseen logistisen ongelman, mikä on ohjannut rakennuksen muotoilua.

Valmistui etuajassa

Silvennoinen muistuttaa, että kyseessä on merkittävä julkinen rakennus, jonka tulee palvella ainakin seuraavat sata vuotta. Hänen mukaansa tämän tyyppinen lauttaliikennettä palveleva matkustajaterminaali on maailmalla harvinainen rakennustyyppi.

Rakennuksen julkisivu on lasia ja viitisen milliä paksua polttomaalattua merialumiinia. Auringon valossa välkehtivä julkisivu saa lisäefektin kaarevasta vesikatosta, joka on tehty konesaumatusta alumiinista.

Länsiterminaali valmistui helmikuun lopussa, kuukauden verran etuajassa. Myös rakennustöiden budjetti alitettiin.

– Rakennustöiden loppuvaihetta kiritti vastavalmistunut Tallinkin Megastar-alus, jota haluttiin palvella alusta asti uuden terminaalin kaksoisrampilla varustetulta laituripaikalta, Helsingin Satama Oy:n matkustajasatamien johtaja Kari Noroviita kertoo.

– Länsisataman uusi matkustajaterminaali on rakennettu Jätkäsaaren kärkeen niin, että laivat voivat kiinnittyä laituriin terminaalin molemmin puolin. Hernesaaren puolella on Tallinkin Megastar- ja Star-aluksia palveleva kaksoisramppi, toiselta puolelta aloittaa kesäkuussa liikennöinnin Eckerö Linen MS Finlandia, Noroviita sanoo.

Kahteen suuntaan kaareutuva katto

Rakennuksen vastaavana päärakennesuunnittelijana toiminut Sweco Oy:n Tomi Eloranta sanoo, että työstä jäi erityisesti mieleen kohteen vaativuuteen nähden lyhyt suunnitteluaikataulu. Ensimmäisiä suunnitelmia alettiin tehdä arkkitehdin luonnosten perusteella tammikuussa 2015.

– Geometrisesti haastavin kohta rakennuksessa on katon harjan kohdalta kahteen suuntaan kaareutuva kattorakenne. Katto on toteutettu teräsristikoin, jossa pilarit ja kattoristikot toimivat kehäjäykisteenä osana rakenteen kokonaisjäykistystä, Eloranta sanoo.

Julkisivut ovat pääosin lasia. Sisääntuloaulassa on käytetty myös betonielementtejä.

Osa rakennuksesta on perustettu maanvaraisena ja osa porapaaluille. Maanvarainen osa on sisään- ja ulostuloaulan kohdalla. Lähtöaulan osuus sekä matkustajakäytävät ovat paaluperustaiset. Maanvaraiseksi jääneen osan pintaa tiivistettiin ennen perustustöitä painopenkan avulla.

Myös rakennuksen projektinjohtorakan hoitaneen YIT Rakennus Oy:n projektipäällikkö Kalervo Piiroinen sanoo vesikaton olleen haastava. Muodon lisäksi haasteena oli rakenteen kuivana säilyminen rakennettaessa, niinpä katon rakentamisessa käytettiin puuelementtejä, joissa oli pohjakermi valmiina.

– Aloitimme rakennustyöt loppusyksystä 2015, ja jo seuraavan vuoden keväällä asiakasliikenne ohjattiin kulkemaan työmaan halki, joka aiheutti haasteita rakentamiselle, Piiroinen sanoo.

Lisääntyvä liikenne sujuvaksi

Matkustajaterminaalissa on panostettu kaikin tavoin liikenteen sujuvoittamiseen. Lyhempi maa-aika merkitsee varustamoille lisääntyvää liikennöintiaikaa. Kaksoisrampilta aluksen autojen lastaus ja purku sujuu nopeammin. Lisää aikaa on voitettu myös Pihlajasaaren väylän ruoppauksella.

Aikaa säästyy myös laiturin niin sanotun automooring-tekniikan ansiosta. Sen avulla vältytään aiemmalta köysikiinnitykseltä ja laituripaikan lähestymiseen menneeltä ajalta. Nyt laiturin kylkeen rakennetut kuusi tyynymäistä laitetta imaisevat laivan kiinni laituriin alipaineen avulla. Tekniikka säästää paitsi aikaa myös alusten polttoainetta ja paikallisia pakokaasupäästöjä.

Terminaalirakennus on vasta toinen Helsinkiin varta vasten matkustajaterminaaliksi suunniteltu rakennus. Edellinen oli 1950-luvun alussa valmistunut Olympiaterminaali. Muut matkustajaterminaalit ovat toimineet muun muassa vanhoissa satamamakasiineissa.

Laiva pysähtyy laituriin terminaalirakennuksen kohdalle ja käytävän ja laivan yhdistävä silta kohdistetaan laivan oviaukon kohdalle. Näin matkustajien ei tarvitse kulkea pitkiä matkoja käytävissä.

Laivoihin kulkeva autoliikenne ohjataan terminaalirakennuksen alitse odotuskentälle, jolta laivojen lastaus tapahtuu. Ilman autoja matkustavat tulevat sisään terminaalin noin viidentoista metrin korkuiseen sisääntuloaulaan. Aulassa on laivayhtiöiden check-in -tiskit ja lisäksi check-in -itsepalvelupäätteitä.

Lasipinnat luovat selkeyttä

Sisääntuloaulasta yläkerran lähtöaulaan onkulku liukuportaitse ja hisseillä. Lähtöaula on suuri hangaarimainen tila terminaalin toisessa kerroksessa. Ristikoista koottua kattorakennetta tukevat pilarit 15 metrin välein. Sisäkatto on verhottu lämpökäsitellyllä mäntyrimalla, joka kätkee niin valaisimet kuin ilmastointi- ja sprinklerilaitteet. Rimaa on katossa kaikkiaan noin 32 kilometriä.

Rakennuksen lähtöaulan lakikorkeus on yhdeksän metriä, josta katto laskeutuu kohti sivuja, joiden korkeus on 3,5 metriä. Näin matkustajia ohjataan huomaamattomasti siirtymään kohti rakennuksen reunoilta lähteviä aluksia.

Juuri tässä toteutuu yksi Silvennoisen mukaan terminaalin tärkeimmistä tehtävistä: matka laivaan on pidetty lyhyenä, kun terminaali on rakennettu siihen kohtaan, jossa laivatkin ovat. Näin matkustajien liike tilassa pysyy ymmärrettävänä ja selkeänä.

Selkeyteen on pyritty myös runsaalla lasipinnan käytöllä. Terminaalista näkee aina mihin suuntaan seuraavaksi mennään – niin lähtiessä kuin satamaan tullessa.

Merelliset näkymät

Lähtöaulan etelänpuolisista suurista ikkunoista avautuu näköala merelle Pihlajasaareen päin. Ikkunan laitaa seuraa ”Itämeren pisin baaritiski”. Kauniilla ilmalla aulan edessä olevalla terassilla on varmasti vilskettä, vaikka terminaali onkin rakennettu lähinnä sujuvoittamaan matkustajaliikennettä. Itse asiassa Tallinnan matkailu – niin liike- kuin vapaa-ajan matkailu – on jatkuvasti noussut, ja liikenteen uskotaan edelleen kasvavan.

Lähtöaulassa on niin kahvila kuin ravintolakin. Näiden tarjoamien istumapaikkojen lisäksi terminaalin kummallakin sivulla viitisenkymmentä istuinpaikkaa ja etelänpuolen maisemaikkunoiden äärellä on penkkejä, joilla matkustaja saattaa levähtää ennen laivaan siirtymistään.

Helsinkiin saapuvat matkustajat ohjataan suoraan laivasta terminaalin liukuportaiden ja ensimmäisen kerroksen tullin kautta ulos. Suurten ikkunapintojen läpi voi heti maihin päästyään orientoitua Helsinkiin. Sieltä näkyvät muun muassa Jätkäsaaren raitiovaunukiskot.

Länsiterminaali 2, Helsinki
Rakennuttaja: Helsingin Satama Oy
Tilavuus: 80 000 kuutiota
Kokonaisala: 15 000 neliötä
Arkkitehtisuunnittelu: PES-Arkkitehdit Oy
Rakennesuunnittelu: Sweco Rakennetekniikka Oy
LVIA-suunnittelu: Ramboll Finland Oy
Sähkösuunnittelu: Granlund Oy
Rakennusurakointi: YIT Rakennus Oy

 

Facebooktwittergoogle_plusredditpinterestlinkedinmailFacebooktwittergoogle_plusredditpinterestlinkedinmail