Viimeisimmät julkaisut

Länsisataman terminaali kirittiin valmiiksi viisi viikkoa etuajassa

Iso julkinen hanke, kireä aikataulu, jota pitää entisestään kiristää. Katastrofin ainekset kasassa? Ei suinkaan – ainakaan Helsingin Länsisatamassa, jossa uusi terminaali valmistui etuajassa ja alle budjetin

Kuva: Länsisataman terminaali

Helmikuun lopussa avautunut Helsingin Länsisatama valmistui noin kuukauden etuajassa ja sen miljoonabudjetti alittui noin viidellä prosentilla.

Hieno hanke siis, vaikka epäonnistumiselle oli edellytyksensä. Länsisataman uuden matkustajaterminaalin peruskivi muurattiin marraskuussa 2015. Rakentamisen alkaessa rakennusala oli kuumentunut ja jo resurssipuutteet olisivat voineet aiheuttaa hankkeelle ongelmia.

Miksi Länsisatamassa onnistuttiin kuitenkin näin hienosti?

Ari Parviainen , Helsingin Sataman projektinjohtaja, sanoo taustalla olevan useita syitä. Yhdeksi tärkeimmistä hän nimeää yhteiset tavoitteet, joista sovittiin heti projektin alussa. Satamalaiset sekä urakoitsijana toimineen YIT:n työntekijät sitoutuivat tavoitteisiin alusta alkaen ja ulottivat sitoutumisen organisaation läpi aliurakoitsijoihin asti.

Parviainen tähdentää, että kun tavoitteet ovat kaikkien tiedossa, kaikki tietävät, mihin kunkin tulee pyrkiä. Projekti eteni ja yhteiset tavoitteet omaksuttiin jopa ennakkoon arvioitua helpommin.

”Länsisataman aikataulua kiristettiin, koska uusi laiva valmistui Turun telakalta etuajassa. Tiukka aikataulu toi omat haasteensa, mutta tilanne hoidettiin hienosti. Ehkä tässä auttoi tiedossa ollut päivämäärä, jolloin uusi laiva konkreettisesti oli tulossa liikenteeseen.”

Laiva oli Tallinkin Megastar, joka oli tulossa Helsingin ja Tallinnan väliseen liikenteeseen, ja jonka liikennöinnin alkaessa uudet matkustajakäytävät haluttiin käyttöön.

Isoissa projekteissa on aina mukana yllätyksiä, mutta ne ratkaistiin Parviaisen mukaan yhdessä hyvässä hengessä. Ei sorruttu keskinäiseen syyttelyyn vaan päätettiin nopeasti, miten edetään, ja toimittiin sen mukaisesti.

Fiksuja etupainotteista hankintaa

Parviainen sanoo, että ratkaisevaa onnistuneessa aikataulun kirimisessä oli myös urakoitsijan aktiivinen tapa toimia: esimerkiksi hankinnoissa edettiin etupainotteisesti.

Rakennusmarkkinoilla näkyi merkkejä alan kuumenemisesta. Mikäli esimerkiksi kyselyjä ja aliurakoitsijasopimuksia ei olisi tehty ripeästi, aikatauluissa ei todennäköisesti olisi onnistuttu pysymään.

”Etupainotteisuuden ansiosta meillä oli paremmat edellytykset säästää aikaa ja kustannuksia”, Parviainen sanoo.

Hyvin edenneessä projektissa merkityksellistä oli myös hyvä yhteistyö. Lähestymistapa oli puolin ja toisin avoin. Avoimuutta puolestaan edisti Parviaisen mielestä urakoitsijan aloitteesta pidetty alkuvaiheen yhteinen workshop.

Säännöllistä vuorovaikutusta

Yhteisen aloituksen ja tilaajan tavoitteiden sisäistämisen merkityksellisyyttä korostaa myös YIT:n projektipäällikkö Kalervo Piiroinen .

Tilaaja kiittää onnistumisista lukuisia kertoja urakoitsijaa, mutta urakoitsijan edustaja Piiroinen kiittää tilaajaa – silläkin uhalla että kiitokset voivat äkkiseltään kuulostaa korulauseilta tai keskinäisen kehun kerholta. Mutta, Piiroinen korostaa, tilaaja oli hankintaosaamisessaan aidosti erittäin ammattitaitoinen.

Vuorovaikutus oli avointa ja aktiivista. Hankkeen ohjausryhmä kokoontui koko hankkeen ajan säännöllisesti kerran kuukaudessa, jolloin käytiin läpi työmaan tilanne. Aikataulupalavereja pidettiin kahden viikon välein.

Ratkaisevaa oli tietysti myös työmaan osaava väki, joka ymmärsi aikataulupaineet.

Oma haasteensa tuli lisätilauksista, yhdestä uudesta matkustajakäytävästä sekä pienistä teknisistä rakennuksista. Kaksi matkustajakäytävää saatiin käyttöön puristetulla aikataululla ennen terminaalin avautumista. Tämän vuoksi Tallinkin Megastar pystyi aloittamaan liikenteen uudesta laiturista heti sen tullessa liikenteeseen tammikuun lopussa.

Tilannetta ei helpottanut myöskään matkustajaliikenne, jota jouduttiin ohjaamaan terminaalia rakennettaessa työmaan läpi.

”Onnistumisessa iso merkitys oli sillä, että tilaaja oli aktiivinen, toimi rohkeasti ja oli valmis panemaan itsensä likoon. Päätökset tulivat nopeasti ja tavoitteita avattiin yksityiskohtaisesti.”

Helsingin Länsisatama

Länsisatama on Suomen vilkkain matkustajasatama. Sen kautta kulkee linjaliikennettä Tallinnaan ja Pietariin. Sen lisäksi Länsisatama ottaa vastaan kansainvälisiä risteilijöitä.

Rakennushanke valmistui etuajassa: Länsiterminaali 2 avattiin alkuperäistä aikataulua viisi viikkoa aiemmin, 27.2.2017. Kaksi uutta matkustajakäytävää käytössä 29.1.2017 alkaen.

Länsiterminaali 2 on suunniteltu palvelemaan erityisesti nopeaa reittiliikennettä ja lähes seitsemää miljoonaa matkustajaa vuosittain.

Terminaali 2:ssa on kahvila, ravintolabaari, kioski, ATM-nostoautomaatti sekä Tallink Siljan palvelupiste. Eckerö Linen palvelupiste aukeaa kesäkuussa 2017.

http://www.portofhelsinki.fi/matkustajille/lansiterminaali-2

Time Lapse -video terminaalin valmistumisesta: http://ow.ly/hrw230a8TZj

 

YIT luo parempaa elinympäristöä kehittämällä ja rakentamalla asuntoja, toimitiloja, infrastruktuuria sekä kokonaisia alueita. Visionamme on tuoda enemmän elämää kestäviin kaupunkeihin. Haluamme erottautua välittämällä aidosti asiakkaista, näkemyksellisellä kaupunkikehityksellä, sitoutuneella projektien toteuttamisella ja innostavalla tavalla johtaa. Kasvumoottorinamme toimii kaupunkien kehittäminen kumppaneita osallistaen. Toiminta-alueemme kattaa Suomen, Venäjän, Baltian maat, Tšekin, Slovakian ja Puolan. Vuonna 2016 liikevaihtomme oli lähes 1,8 miljardia euroa, ja työllistämme noin 5 300 henkilöä. Osakkeemme noteerataan Nasdaq Helsinki Oy:ssä. www.yitgroup.com/fi

Facebooktwittergoogle_plusredditpinterestlinkedinmailFacebooktwittergoogle_plusredditpinterestlinkedinmail