Viimeisimmät julkaisut

Lahden toriparkki – vetovoimaa keskustaan

Lahden toriparkki on otettu käyttöön kahden vuoden mittavan rakennusurakan jälkeen. Maanalainen pysäköintilaitos toi keskustaan 600 uutta autopaikkaa. Samalla lahtelaiset saivat käyttöönsä entistä ehomman torin uusine vetonauloineen, joita edustaa esimerkiksi valokaivo, kaupunkilaisten uusi kohtauspaikka. Toriparkin ja uusitun torin uskotaan antavan kimmokkeen Lahden keskustan vireyttämiseen entisestään.

Teksti: Leena Huovila Kuvat: Voitto Niemelä

Lahdessa maailma tai ainakin tori on taas mallillaan, kun tutut myyjät ovat palanneet kahden vuoden hajasijoituksen jälkeen kauppatorille. Keskustan ytimeen pääsee taas ostoksille, kahville ja viettämään aikaa. Ja mikä merkittävää: torin alla on 602 uutta parkkipaikkaa sekä yksittäisten kävijöiden että sopimusasiakkaiden keskustapysäköintiä helpottamaan.

Toriparkin rakennutti Lahden Pysäköinti Oy, Lahden kaupungin kokonaan omistama tytäryhtiö. Torin pintarakenteissa ja katualueissa tilaajana oli Lahden kaupunki. Kustannukset ovat noin 17,5 miljoonaa euroa.

Autot torin alla, ihmiset sen päällä

Lahden Pysäköinnin toimitusjohtaja Sari Alén kiteyttää keskeisen syyn, miksi maanalainen pysäköintilaitos rakennettiin: kaupungilla ei ollut enää pysäköinnin kaavavelvoitepaikkoja tarjolla, ja siksi keskustan uudis- ja täydennysrakentaminen olisi ollut mahdotonta. Uusille keskustan asukkaille on toriparkista varattu kaavavelvoitepaikkoja kaikkiaan 160.

Kaupungin keskustan elävyys syntyy paljolti sen perusteella, kuinka helppoa sinne on tulla asioimaan. Moderni toriparkki takaa asioimisen vaivattomuuden, kun pysäköintitilaa on helposti tarjolla. Alénin mukaan ideana on, että autot ovat torin alla, ihmiset sen päällä, palveluiden äärellä. Maanpäällisiä pysäköintiruutuja vapautuu jalankulkijoiden ja kivijalkaliikkeiden käyttöön.

– Torille ja ydinkeskustan liikkeille toriparkki tuo varmasti uusia kehittymisen mahdollisuuksia, joihin he toivottavasti mielellään tarttuvat, Alén sanoo.

Toriparkkiin ajetaan lännestä Rauhankadulta, alatorin reunalta. Heti tullessa autoilija valitsee, kummalle kahdesta kannesta ajaa. Valonäytöt kertovat, kuinka paljon ja missä paikkoja on vapaana.

Kannet ovat valoisia ja avaria. Parkkiruudut ovat viistoja, ja niiden leveys on 2,70 metriä. Käytävien ja parkkitalon värikoodit auttavat muistamaan, mille alueelle on autonsa jättänyt. Halli on puolilämmin: lämpötila on vähintään viisi plusastetta.

Hissillisiä ja valoisia porrashuonerakennelmia on neljä: yksi torin kussakin kulmassa. Kahdessa niistä liike- ja toimistotilaa, joihin sijoittuu muun muassa kahvila ja tori-isännän toimisto.

Lahden Toriparkki

Torin ja alatorin uusi ilme kohentavat kaupunkikuvaa

– Toriparkki on normaali pysäköintilaitos, joka on toteutettu torikannen alle keskelle kaupunkia. Arkkitehtonisesti siinä ei ole mitään kovin ihmeellistä, arkkitehti Ilkka Ridanpää Arkkitehtitoimisto Ilkka Ridanpää Oy:stä sanoo.

Ridanpään mukaan ympäröiville kiinteistöille tarjottiin mahdollisuutta liittyä parkkihalliin maanalaisia käytäviä pitkin, mutta mahdollisuuteen ei tartuttu. Varaukset tunneleihin ovat kuitenkin olemassa, jos kiinnostus herää tulevaisuudessa.

Tori on merkittävä osa kaupunkikuvaa, ja Lahden kaupungilla ja kaupunkikuvaryhmällä on ollut keskeinen roolin torin ilmeen, pintarakenteiden ja toiminnallisuuden suunnittelussa. Hankkeessa ovat vaikuttaneet etenkin projektipäällikkö Riitta Niskanen kaupungin tekniseltä ja ympäristötoimialalta sekä kaupunginarkkitehti Anne Karvinen-Jussilainen ja kaupunginmuseon tutkija Riitta Niskanen, joista Karvinen-Jussilainen ja tutkija Niskanen ovat kaupunkikuvaryhmän jäseniä.

Esimerkiksi ratkaisu jaosta länsipuolen tapahtumatoriin ja itäpuolen arkitoriin on hanketta ohjanneen viitesuunnitelman mukainen toiminnallinen ratkaisu. Torin pinnassa on vanha kiveys, joka oli säilössä rakentamisen ajan. Uutuutena ovat esteettömät käytävät.

Kansalaisten kiinnostusta ovat herättäneet porrashuonerakennelmat, joita on moitittu ankeiksi. Niiden julkisivumateriaalin valitsi kaupunkikuvaryhmä. Pinta ei ole läkkipeltiä vaan arvostettua rheinzinkiä, jota on käytetty muun muassa Kiasmassa. Rheinzink kestää hyvin aikaa ja tummuu ajan saatossa.

Arkkitehti Ilkka Ridanpää korostaa, että rakennelmat eivät ole merkkirakennuksia vaan porrashuoneita. Hänen mukaansa ne ovat neutraaleja: niiden ei ole tarkoitus tulla millään tavalla esille, ne eivät koskaan ole erityisen kauniita mutta eivät erityisen rumiakaan. Toria sitä paitsi rajaavat sitä ympäröivät vanhat rakennukset, eivät porrashuoneet, joihin nyt joidenkin silmä on kiinnittynyt.

Ridanpää kiittää rheinzinkin kestävyyttä: elinkaaren pitäisi olla 100 vuotta, joka on pysäköintilaitoksenkin elinkaari.

Torin valaistukseen kaupunki haki ideoita kutsukilpailulla. Arkkitehtitoimisto Marjut Kauppinen Oy valittiin suunnitelman laatijaksi.

Uudeksi vetonaulaksi ja kaupunkilaisten kohtauspaikaksi syntyi torin itäpäähän, kauppahallin edustalle, upea valokaivo. Se ammensi inspiraationsa alueen historiasta ja torialueen arkeologisissa kaivauksissa löytyneistä pihakaivojen osista. Lasikannen pinnan kosketuksesta kaivossa näkyy veden liikettä muistuttava valoilmiö. Valokaivon suunnittelivat arkkitehti Marjut Kauppinen ja taiteen maisteri Reija Pasanen, ja sen toteutti Studiotec Oy.

Torin valaistus on toteutettu iGuzzinin ledvalaisimin. Toria myös reunustavat uudesta komposiittimateriaalista valmistetut penkit, joiden alareunassa on valonauha.

Alatori ja ympäröivät katualueet ovat vielä kesken. Toriparkin sisäänkäynnin päälle alatorille tulee puisto, joka toteutetaan kuva- ja ympäristötaiteilija Jan-Erik Andersonin suunnitelman mukaisesti. Suunnitelma voitti alatorin taiteesta ja toiminnallisuudesta järjestetyn kutsukilpailun.

Puiston keskelle tulee suuri, läpinäkyvä pergolaveistos. Alatori avataan syyskuussa 2015. Koko torin ympärille on toukokuussa istutettu noin 40 lehmusta rakennustyömaan tieltä kaadettujen tilalle.

Arkeologiaa ja raskasta maanrakentamista

Lahden Pysäköinnin toriparkin ja kaupungin torikannen ja katualueiden hankkeessa rakennuttajakonsulttina toimi toimitusjohtaja Olavi Saastamoinen UVM Yhtiöt Oy:stä. Hänen mukaansa pysäköintihalli oli varsin yksinkertainen rakenteena. Haastetta koitui sen sijaan monien intressien yhteensovittamisesta – etenkin hankkeen alussa, kun 1,3 hehtaarin laajuisessa ja lopulta liki kymmenen metriä syvässä työmaakaivannossa vietiin läpi Suomen suurimmat arkeologiset kaivaukset yhtä aikaa raskaiden maanrakennustöiden kanssa.

Arkeologiset kaivaukset olivat muinaismuistolakiin perustuvat pelastuskaivaukset. Montussa työskenteli 35 henkilöä toukokuusta 2013 marraskuuhun 2013. Tavoitteena oli saada talteen kaikki tieto torin alla sijainneen Lahden kylän historiasta. Lahden kylä paloi 1877. Löytöjä kertyi noin miljoona kuuden kuukauden aikana.

Saastamoinen järjesti osapuolten kanssa lukuisia palavereja, jotta yhtäaikainen työskentely onnistui jouhevasti. Hän kiittää suuresti arkeologista työryhmää ja sen vastuullista johtajaa Liisa Seppästä siitä, että kykenivät toimimaan rinnan maanrakentamisen kanssa ja saivat urakkansa määräajassa loppuun.

Torien alle rakennettuihin pysäköintilaitoksiin on yleensä liittynyt monia poliittisia intohimoja, mielipiteitä puolesta ja vastaan. Kiistanalaiset hankkeet ovat myös vastustajien silmätikkuna pitkään.

Näistä syistä kaiken tekemisen pitää Saastamoisen mukaan olla harkittua, oikeaa ja oikea-aikaista. Haasteisiin vastattiin esimerkiksi jatkuvalla viestinnällä.

– Rakensimme toimivat informaatiokanavat. Esimerkiksi toriparkin nettivisuilla julkaistiin jatkuvasti työmaatiedotteita, Saastamoinen sanoo.

Erityistä huomiota hänen mukaansa kiinnitettiin myös siihen, että ympäröivien kiinteistöjen rakenteille ei koitunut haittaa torityömaasta. Tämä varmistettiin seurantamittauksin.

Valtava kuoppa keskellä kaupunkia eikä tilaa

Lahden toriparkin KVR-urakoitsijana ja rakennusurakoitsijana toimi Fira Oy. Rakennustyöt alkoivat toukokuussa 2013 ja päättyivät huhtikuussa 2015. Työmaan vahvuus oli keskimäärin 50 henkilöä.

Työpäällikkö Jyrki Latvala kuvailee, että haasteena oli valtava monttu keskellä kaupunkia, tärkeimpien keskustakatujen liikenteen ja ihmisten ympäröimänä, eikä tilaa ympärillä ollut yhtään. Kokonaisala alatori mukaan luettuna oli liki kaksi hehtaaria, varsinainen tori noin 1,3 hehtaaria.

Erikoisuuksina olivat arkeologiset kaivaukset ja myös saastuneiden maa-alueiden poisto. Kaikkiaan maata kaivettiin kuopasta noin 130 000 kuutiota. Määrä tarkoittaa noin 13 000:ta kuorma-autollista. Latvalan mukaan työmaan aiheuttama liikenne tuollaisine volyymeineen sujui yllättävän hyvin.

Montun syvyys oli keskimäärin yhdeksän metriä, jopa 10 metriä. Latvala kertoo, että oli selvää, että tällainen kuoppa oli suojattava tarkoin putoamisten ehkäisemiseksi korkealla aidalla, joka perustettiin järeille betonianturoille.

– Alkuperäinen lähtökohta oli, että maaperä on niin kovaa, että se pysyy avokaivantona eli se voitiin toteuttaa luiskaamalla. Näin halusimme välttää tärinöitä, joista koituisi naapureille häiriötä. Luiskaus onnistuikin, paitsi noin 50 metrin osuudella turvauduttiin ponttaukseen, Latvala kertoo.

Elementtirakenteisen hallin pystytyksen jälkeen suuri työ on torikiveyksessä. Vanha kiveys oli ollut varastoituna, palautettiin ennalleen ja täydennettiin esteettömillä käytävillä.

– Yhteistyö Lahden Pysäköinnin ja kaupungin suuntaan toimi hyvin kohti yhteistä tavoitetta, Latvala kiittää.

Perusrakenteet selkeät, kannelle isot kuormat

Rakennesuunnittelusta vastasi Insinööritoimisto SRT Oy, projektipäällikkönä toimi rakennusinsinööri Toni Paasi. Toimitusjohtaja Pauli Oksman kuvaa pysäköintilaitosta selkeäksi betonielementtirunkoiseksi taloksi. Palkit ovat esijännitettyjä jännebetonipalkkeja, laattoina kuorilaatat. Alemmassa kerroksessa on käytetty vinoja betonijäykisteitä.

Perustukset ovat maanvaraiset. Pohjaveden kanssa ei tullut ongelmia, vaikka kaivanto on syvä.

Oksmanin mukaan sisäänajorampin sovittaminen käytössä olevaan tilaan vaati työtä, koska tontin raja oli niin lähellä, mutta sekin onnistui.

Torikannella on täyttönä ensin kevytsoraa ja sitten masuunihiekkaa, jotka toimivat lämmöneristeinä. Päälle tuli kiveys.

 

Facebooktwittergoogle_plusredditpinterestlinkedinmailFacebooktwittergoogle_plusredditpinterestlinkedinmail