Viimeisimmät julkaisut

Lahden Konserttitalo

Lahden konserttitalo korjattiin herkällä kädellä

Vuonna 1954 valmistunut Lahden Konserttitalo on peruskorjattu Sirenien työtä kunnioittaen. Pääsalin akustiikka on edelleen Suomen parhaita kamarimusiikin esittämiseen. Talon torniosa on laajennettu kaksinkertaiseksi; torniin on tulossa 60 asuntoa ikääntyneille.

Teksti: Jaana Ahti-Virtanen, Kuvat: Mikael Lindén

_53A4879Viipurin Musiikkiopisto tarvitsi sotien jälkeen uudet tilat; Lahden arvorakennuksiin nykyään kuuluvan Konserttitalon rakentaminen alkoi vuonna 1953. Varoja hankkeeseen kerättiin myymällä Ruotsista lahjoituksena saadulla rahalla ostetusta sokerista tehtyjä hedelmäkaramelleja, riisiä ja musiikkiopiston johtajan Felix Krohnin New Yorkista hankkimaa kynsilakkaa – kaikki hyvin haluttuja tuotteita niukkuuden aikana.

Konserttitalon arkkitehtisuunnittelusta järjestettiin kutsukilpailu, jonka voittivat arkkitehdit Heikki ja Kaija Siren. Sirenit olivat innoissaan ahtaan tontin ja tilaohjelman tuomista haasteista. Rakennukseen tuli musiikkiopiston ja konserttisalin lisäksi tilaa Yleisradiolle, hotellille, ravintolalle, myymälöille, keilaradalle, pienelle tavaratalolle ja kahvibaarille.

Kokonaisuuteen kuuluu simpukkamainen pilarikäytävän kannattelema konserttisali, kahden kadun kulmaan sijoittuva kolmekerroksinen osa sekä 10-kerroksinen torni, jossa oli alun perin musiikkiopiston ja hotellin tiloja. Julkisivumateriaaliksi valittiin betonimosaiikki, lasi ja lasilevyt, jotka kuitenkin kestivät huonosti Suomen säitä, ja niiden tilalle vaihdettiin 1950-luvulla mineriittilevyt.

Sirenin siunaus lisärakentamiselle

_53A4950Konserttitalon käyttö- ja täyttöaste hiipui, kun suuri osa Lahden Konserttitalon konserteista siirtyi vuonna 2000 valmistuneeseen Sibeliustaloon ja osa konservatorion musiikkiopetuksestakin
hakeutui muihin tiloihin.

Konserttitalon purkamista mietittiin, mutta vuonna 2011 kaupunki tilasi Arkkitehtitoimisto A.D. Arkkitehdit Oy:ltä tilojen inventoinnin ja kehittämissuunnitelman. Kiinteistökehitykseen keskittyneen Liberi Oy:n omistaja Pasi Tinnilä otti osaa työhön esittämällä ajatuksen lisärakennusoikeuden hausta ja uusien asuntojen rakentamisesta torniin.

– Oli kaikille osapuolille ongelma, kun talossa oli 50 prosenttia ylimääräistä tilaa, eikä kukaan ollut kehittänyt toteutuskelpoista mallia uudistukselle. Lupa asuntojen rakentamiseksi ratkesi, kun silloin vielä elossa ollut arkkitehti Heikki Siren hyväksyi korjaamisajatuksen. Sen jälkeen museovirasto otti uuden kannan, ja paikallinen museo oli mukana kiitettävästi koko suunnittelun ja toteutuksen aikana. Kun asiat perustellaan oikein, kiinteistökehitys on mahdollista myös suojelluissa kohteissa. Yhteistyö museoviraston kanssa heti hankkeen alusta on ratkaisevaa, Tinnilä toteaa.

Arkkitehti SAFA Pokko Lemminkäinen Arkkitehtitoimisto A.D. Arkkitehdit Oy:stä toteaa, että lähtökohta suunnittelulle oli käsittämättömän hieno: Heikki ja Kaija Sirenin suunnittelema, aikaansa edellä ollut rakennus. Lemminkäisen lisäksi työtä tekivät arkkitehti SAFA Elina Savolainen ja muotoilija AMK Mari Meriläinen. Suunnittelua ei tehty 3D:nä rakennuksen monimuotoisuuden vuoksi. Samasta syystä toteutusvaiheessa tarvittiin paljon työmaalla päättämistä.

_53A4940– Yhtä hienoa emme saa koskaan suunnitella. Kohde oli myös vaikea; kaikki ovat tämän jälkeen helpompia, Lemminkäinen sanoo. Tehdyt muutokset olivat minimalistisia ja hienovaraisia, mitään ei lisätty. Käytetyt materiaalit, värit ja kalusteet mukautuivat alkuperäiseen. Rakennuksen sisäosalle tunnusomaisia säleikköjä arkkitehti luonnehtii pyhiksi, niihin ei koskettu.

– Konserttitalo on iso mutta pieni, kaikki on sopusuhtaista ja kodikasta, Lemminkäinen toteaa tavoitteista.

Tilojen toiminnallista suunnittelua hän kuvailee Rubikin kuutioksi. Sali pysyi paikallaan, mutta 50 soitinopetuksen luokkahuonetta jaettiin uudella tavalla neljään kerrokseen; tuuba-monttu löysi paikkansa vanhasta lämmönjakohuoneesta.

Paras sali, paraatipaikan asunnot

Konserttitalon saliin mahtuu 580 kuulijaa. Salin ilmeeseen ei remontissa puututtu, mutta ilmanvaihtoa parannettiin. Tuloilman päätelaitteet ovat nyt penkkien alla lattiassa, poisto katossa.

Aiemmin ilma liikkui päinvastoin, ylhäältä alas.

_53A4972Salia on luonnehdittu akustiikaltaan Suomen parhaaksi kamarimusiikin esittämiseen. Akustiikan suunnitteli alun perin diplomiinsinööri Paavo Arni Äänitekninen toimisto Paavo Arni & Co:sta. Suunnittelussa oli jo silloin mukana arkkitehti SAFA Alpo Halme, joka nyt 60 vuotta myöhemmin pääsi suunnittelemaan akustiikkaa peruskorjauksen yhteydessä.

– Sali on mainittu Suomen parhaimmaksi kamarimusiikkisaliksi. Siellä voidaan pitää puheita ja esittää musiikkia ilman äänenvahvistusta. Saliin tuli lisää tekniikkaa, mutta kaikki muu kuten kattoelementit ja seinämuodot ovat ennallaan, Pokko Lemminkäinen kertoo.

Laajennetun tornin asuinpinta-ala on noin 3500 neliömetriä. Tornin vanhassa osassa on lasi- ja uudisosassa rapattu pinta. Museoviraston ohjeen mukaan osaan asunnoista tulee ranskalainen parveke suuren parvekkeen sijaan.

Muodostettuun asuntoyhtiöön tulee 60 ikääntyville suunniteltua huoneistoa. Pasi Tinnilän mukaan kaupungin keskustassa sijaitsevat asunnot ovat perustuotantoa kalliimpia ja teknisesti korkeatasoisempia. Asunnoissa on matalat kynnykset ja leveät ovet. Kuulovammaisia varten kaikissa asunnoissa on induktiosilmukka äänen siirtämiseen.

– Asunnoissa on valmiuksia monenlaiseen tukeen, jota otetaan käyttöön tarpeen mukaan, Tinnilä sanoo.

Huoneistosaunat on korvattu kattokerroksen spa-osastolla ja viherpihalla.

Asunto-osakeyhtiöön on suunniteltu maalämmitystä ja -jäähdytystä. Lämmönkeruun järjestäminen ahtaalla tontilla kaupungin keskustassa tulee olemaan akrobatiaa: kaivot on tarkoitus porata jalkakäytävän ja konserttitalon parkkihallin katon läpi.

– Geo-energia on investointina kaukolämpöä kalliimpi mutta edullisempaa käyttää.

Asuintilojen viilennys jaetaan mukavuussyistä nestekierron kautta eikä puhalluksena, Tinnilä kertoo.

Huoneistojen arvellaan olevan luovutusvaiheessa keväällä 2017. Asunnot voidaan Tinnilän mukaan myydä kaikki kerrallaan jollekin rahastolle tai sitten huoneisto kerrallaan kuluttajille.

Urakoitsijoilta vaadittiin joustoa

_53A4947Konserttitalon kunto tutkittiin perusteellisesti ennen korjauksia.

– Rakennuksen runko oli moitteettomassa kunnossa, ei kosteusvaurioita, ei halkeamia. Olimme varautuneet paljon pahempaan, Tinnilä sanoo.

Konserttitalon onneksi se seisoo hiekkaharjulla, vaikka heti kadun toisella puolella on vanhaa järvenpohjaa. Talo perustettiin 60 vuotta sitten teräsbetonipaaluille, ja siinä on betonirunko. Tornin uusi puolikas sai teräsrungon ja alleen titaaniporapaalut. Koska uusi rakennusmassa asettuu konservatorion tilojen päälle, perustusten parannus näkyy hieman myös suojelluissa sisätiloissa: aulan kolmipylväisiä pilareita on lihavoitettu. Kaukolämpöön liitetyn kiinteistön LVIsuunnittelun teki Lahden Granlund.

Ilmanvaihto sai kaksi konehuonetta, toinen opetus- ja hallintotiloille, toinen konserttisalille ja lämpiölle. Ilmanvaihdon tuominen nykytasolle tarkoitti paljon työmaasovituksia.

– Kanavatuotanto oli ratkaisevaa urakoitsijan valinnalle, valitun piti pystyä pienentämään, suurentamaan ja taivuttamaan kanavaa työmaalla, Tinnilä kertoo. Ilmanvaihtoinvestointi oli koko korjausurakasta yli 30 prosenttia, ja lisäksi ilmanvaihto aiheutti rakennusteknisiä töitä. Joustoa vaadittiin myös rakennus urakoitsijalta.

_53A4926– Sata huonetta, satoja pieniä korjattavia kohtia, joka huoneessa eri työ, ei kahta samanlaista seinää. Valitun rakennusurakoitsijan tarjous ei ollut edullisin, mutta vaistosimme, että lisätyöt olisivat olleet monikertaiset edullisemmissa tarjouksissa. Nyt lisätyöt olivat urakkasummasta vain pari prosenttia, urakoitsijalla oli asenne kohdallaan, Tinnilä kertoo.

Lahden konserttitalon peruskorjaus ja lisärakennus maksavat arviolta 25 miljoonaa euroa.

– Budjetti piti, onnistuimme kustannuslaskennassa. Myös aikataulu onnistui 100-prosenttisesti, Liberin Tinnilä toteaa.

Lahden Konserttitalon omistavat Liberi sekä Revestor Oy. Asuntotornia lukuun ottamatta peruskorjatut tilat on vuokrattu Lahden kaupungille ja edelleen Lahden Musiikkiopiston käyttöön.

Lahden Konserttitalon peruskorjaus ja lisärakennus

Kustannusarvio: 25 miljoonaa euroa
Tilaaja: Lahden Konservatorio Oy
Rakennuttaja: Liberi Oy
Arkkitehtisuunnittelu: A.D. Arkkitehdit Oy
Akustiikkasuunnittelu: Arkkitehtitoimisto Alpo Halme Oy
Pohjatutkimus: Geo-Ykkönen Oy
Rakennesuunnittelu: VSO-Plan Oy
Sähkösuunnittelu: Sähköinsinööritoimisto Jussi Mäkelä Oy
LVIA-suunnittelu: Granlund Lahti Oy
Rakennusurakoitsija: Rakennusliike Pakkanen Oy
LV-urakoitsija: Skanska Talonrakennus, Talotekniikka
I-urakoitsija: IR-Pelti Oy
Sähköurakoitsija: Mäkelän Sähkö Oy
Automaatiourakoitsija: Siemens Osakeyhtiö

 

Facebooktwittergoogle_plusredditpinterestlinkedinmailFacebooktwittergoogle_plusredditpinterestlinkedinmail