Viimeisimmät julkaisut

Kuopion Sädesairaalalla on oma hiukkaskiihdytin

Kuopion yliopistollisen sairaalan yhteyteen loppuvuodesta 2015 valmistunut uusi Sädesairaala on terveydenhoidollisesti sekä rakenteellisesti uraauurtava 11 000 neliömetrin kokonaisuus. Tietomallilla oli suuri rooli hankkeen onnistumisessa.

« 1 / 3 »

Kuopion yliopistollisen sairaalan yhteyteen loppuvuodesta 2015 valmistunut uusi Sädesairaala on terveydenhoidollisesti sekä rakenteellisesti uraauurtava kokonaisuus koko Suomessa. Kolmikerroksinen, kellaritilat mukaan lukien pinta-alaltaan noin 11 000 neliömetrin sairaala tehostaa syövänhoitoa Itä-Suomessa. Tietomallilla oli suuri rooli hankkeen onnistumisessa.

Teksti: Ilpo Lommi, Kuvat: Pentti Potkonen

KYS Säde vasemmalla piipun takana valkoinen ja mustakattoinen rakennus.Lentokuva Vallas Oy 2KYS:n kiinteistöjohtaja Mikko Hollmén kertoo, että sairaalahanke lähti liikkeelle entisten tilojen jatkuvista sisäilmaongelmista sekä hoitomuotojen muutoksista.

–Sädehoidossa on laitteilla iso merkitys, minkä vuoksi vanha rakennus oli hyvin jäykkä muunnettavaksi. Siksi päädyttiin vanhan sädehoitoyksikön korjaamisen sijaan sen purkamiseen ja uuden rakentamiseen.

–Uudisratkaisu on turvallinen. Vanhan rakennuksen tonttitila on tuhannen taalan paikka vuodeosastojen laajennussuunnaksi tulevien peruskorjausten yhteydessä. Jatkossakin harkitsemme peruskorjaustilanteissa, onko taloudellisuuden ja riskienhallinnan kannalta tarkoituksenmukaisinta korjata vanhaa vai rakentaa uutta tilalle, Hollmén sanoo.

Hollménin mukaan uuden Sädesairaalan tavoitteena on hoidettavien potilaiden määrän kaksin- tai jopa kolminkertaistaminen aiempaa sujuvammalla ja tehokkaammalla potilasvirralla eli käytännössä hoitoajan lyhentämisellä.

–Luonnollisesti pyrkimys on myös parempiin hoitotuloksiin eli potilaiden tehokkaampiin paranemisiin vakavista sairauksista.

Kustannuksiltaan noin 30 miljoonan euron Sädesairaalaan sijoittuvat sädehoitoyksikkö, syöpätautien poliklinikka, kemoterapiahoitoja antava infuusioyksikkö sekä näitä tukevat vastaanottotilat. Sädehoitoyksiköille on varattu tiloja lähes 4000 neliötä eli yli kolmannes koko Sädesairaalasta. Tilat ovat kasvaneet aiemmasta yli kaksinkertaisiksi, mikä mahdollisti hoitolaitteiston lisäyksen. Ilman uutta Sädesairaalaa olisi KYS:n sädehoitokapasiteetti jäänyt riittämättömäksi. Nyt syöpäpotilaille ei pääse syntymään hoitojonoja, mikä on heille kirjaimellisesti elintärkeää.

Oma hiukkaskiihdytin ja tarkkuussäde

Säde DSC7511 2Sädehoitosairaalassa on viisi sädehoitobunkkeria. Yhdessä niistä on Pohjoismaiden ainoa CyberKnife-tarkkuussädehoitolaite. Sen robotti voi antaa sädehoitoa 0,3 millimetrin tarkkuudella. CyberKnifen hinta oli noin 3,5 miljoonaa euroa ja kaikkien sädehoitoon liittyvien laitteiden yhteensä noin yhdeksän miljoonaa. Niille tulee vuodessa kaikkiaan noin 15 000
hoitokäyntikertaa 1100 potilaalta, joten käyttöaste on melkoinen yhtä päivää kohti.

Erityistä merkitystä on uudella syklotronilla eli hiukkaskiihdyttimellä. Nyt KYS pystyy itse tuottamaan puoliintumisajaltaan hyvin lyhytaikaista radioaktiivista ainetta, josta valmistetaan laboratoriossa PET-kuvantamisessa tarvittavia radioaktiivisia lääkkeitä. Sitä oli ennen tuotava Helsingistä Kuopioon kiireisellä lentokonerahdilla. Myös kuvantamislaitteita on tullut lisää. Ne on keskitetty samaan rakennuksen ja hoitoyksiköiden yhteyteen. Siten syövänhoidosta tulee aiempaa tarkempaa, tehokkaampaa ja edullisempaa.

Rakennuksen alakerrassa ovat patologian ja THL:n oikeuslääketieteen ruumiinavaustilat sekä kappelihuone. Autoliikennettä varten rakennettiin Sädesairaalan viereen 220-paikkainen kaksitasoinen pysäköintilaitos henkilöstölle ja potilaille. Tehostuneen tutkimuksen, hoidon ja seurannan ansiosta yhä useampi syöpään sairastunut voi käydä kotoaan Sädesairaalassa. Se vähentää sairaalapaikkojen tarvetta ja hoitokustannuksia.

Syövän hoidon tehostamiseen on tarvetta, sillä Itä- ja Keski-Suomessa ilmaantuu vuosittain noin 5000 uutta sairastapausta. Syöpien ennakoidaan lisääntyvän viidenneksellä seuraavina kymmenenä vuotena suurten ikäluokkien vanhetessa. Se luo painetta tutkimusten ja hoitojen tehostamiseen sekä avohoitopainotteisuuden lisäämiseen.

Sädesairaalaan sijoitetussa syöpäkeskuksessa annetaan vuosittain noin 31 000 poliklinikkahoitoa ja yhteensä lähes 5000 hoitopäivää.

Uusia ja uraauurtavia ratkaisuja

Sädesairaala valmistui ja otettiin käyttöön vaiheittain syksyllä 2015. Joitakin käyttöönottoja ja erityisprojekteja on ollut vuoden 2016 alkupuolellakin. Aikataulujen ja urakkasuunnitelmien mukaisesti hyvin toteutuneet rakennustyöt sekä talotekniikan asennukset kestivät noin kaksi vuotta. Vaativaan kalustamiseen sekä tutkimus- ja hoitolaitteistojen asentamiseen meni useita kuukausia. Pääurakoitsijana toimi NCC Rakennus Oy:n Oulun-yksikkö. Rakennuksen pää- ja arkkitehtisuunnittelusta vastasi Sweco Architects
Oy.

Säde_DSC7561 2Sädesairaalassa on tehty useita erityisiä ja uraauurtavia rakenneratkaisuja niin sisätiloihin kuin seinä- ja kattorakenteisiinkin. Yksi niistä on raskasbetonin käyttö sädehoitobunkkerien seinissä – ensi kertaa Suomessa. Sillä on puolitettu entisen sädehoitoyksikön parimetriset seinäpaksuudet yhteen metriin. Lujabetoni Oy:n valmistama raskasbetoni sisältää Ruotsin Kiirunasta tuotua metallimalmia. Rakenneratkaisut ja käyttöönottomittaukset on tehty yhteistyössä Säteilyturvakeskuksen kanssa.

Sädehoitobunkkerien oviksi valittiin raskasrakenteiset kaksiosaiset säteilysuojatut liukuovet. USA:sta hankituissa teräsrunkoisissa, monien tonnien painoisissa ovissa on 60-senttinen raskasbetonikerros. Tämäkin ratkaisu on ensimmäinen Suomessa.

Mikko Hollmén kertoo, että raskasbetonin parempi suojauskyky mahdollistaa hoitoprosessin hyvän suunnittelun kanssa aiempaa suoraviivaisemmat potilaiden kuljetusreitit sädehoitobunkkereihin.

–Ennen ne olivat labyrinttimäisen sokkeloisia ja hankalia potilaskärryjen kuljettajille. Nyt hoitolaitteet ovat entistä enemmän käytössä eivätkä odottamassa potilaan siirtelyä.

CT- kuvantamistilojen suojarakenteet ovat huomattavasti kevyemmät. Ikkunat ovat lyijylasia, kun bunkkereissa ikkunoita ei ole ollenkaan.

Tietomalli onnistumisen pohjana

Sädesairaalan rakennustyön valvoja Risto Leinosen mukaan suuri, vaativa sekä runsaasti erityisosaamista ja -materiaaleja edellyttänyt rakennusprojekti pysyi aikataulussaan ja tavoitehintaurakka kustannusarviossaan.

–Hanke eteni alusta lähtien sujuvasti ilman olennaisia taka-askelia tai pysähdyksiä, vaikka siinä oli isoja haasteita työvaiheiden yhteensovittamisessa. Myöskään rakennuksen käyttöönotossa ei ilmennyt pulmia. Urakoitsijoita ei vaihtunut eikä vaihdettu kesken kaiken. Parhaimmillaan hankkeessa työskenteli yli sata henkilöä.

–Keskeistä onnistumisessa oli panostaminen sairaalarakentamisen osaaviin ja kokeneisiin suunnittelijoihin sekä urakoitsijoiden mukanaolo suunnittelussa alusta pitäen tiiviissä vuorovaikutuksessa. Swecolla oli kokemusta Turun yliopistollisen sairaalan rakennushankkeista ja NCC:n Oulun-yksiköllä Oulun yliopistollisen sairaalan projekteista. Suunnitelmat ja tavoitteet muotoutuivat realistisiksi, vaikka ne olivat vaativia. Yhteen hiileen puhaltamisen henki pysyi vahvana. Sen merkitystä ei sovi vähätellä. Sama koskee osaavaa työnjohtoa.

Säde_DSC7599 2–Näin isoissa ja merkittävissä projekteissa ei ole varaa kokeiluihin eikä erehdyksiin taloudellisesta sekä terveydenhoidollisesta näkökulmasta, vaikka vanhat sädehoitotilat olivat rakennusprojektin ajan käytössä. Hyvä yhteistyö korostui, kun muutoksia tuli paljon suunnitelmien luonnosvaiheesta toteutukseen. Tietomallin käytöstä oli suunnittelussa
ja työmaalla suuri hyöty tässä sekä muissakin projekteissamme. Suunnitteluun kului aikaa kaikkiaan pari vuotta, Leinonen toteaa.

Myös KYS:n projektipäällikkö, rakennuttajainsinööri Pekka Turunen antaa tunnustuksen tietomallille.

–Rakennusvaiheen lisäksi siitä koituu etuja ylläpidossa ja mahdollisissa lisärakentamisissa tulevaisuudessa. Muutosten teko ja niiden vaikutusten arviointi on tietomallia hyödyntäen helpompaa ja varmempaa.

Samoin Mikko Hollmén kehuu tietomallin merkitystä hankkeen karttana ja kompassina.

–Tietomallin käyttö on tullut asentajillekin jäädäkseen. Erikoisrakenteet, niiden raskas talotekniikka, tavarantoimittajien laaja maantieteellinen jakauma Yhdysvaltoja myöten ja toteutusvaiheessa tehdyt isot muutospäätökset muiden muassa radiofarmasian puhdastiloista toivat niin paljon haasteita, että muilla kuin tietomallimenetelmillä olisi jääty ihmettelemään sormi suussa.

Mikko Hollménin mukaan Sädesairaalan rakentamisen aikana tontilla oli enimmillään seitsemän eri rakennushanketta.

–Sädesairaalan työmaata reunustivat kolmelta puolelta muut rakennustyömaat, ja neljännellä suunnalla oli toimiva sairaala. Hanke toteutettiin silti suuremmitta ongelmitta onnistuneen työmaalogistiikan vuoksi. Siitä suurin kiitos kuuluu työmaaorganisaation, tilaajan edustajien ja suunnittelijoiden yhteistyölle. Jälleen todistettiin, että sopimustekniikkaa ja urakkamuotoja tärkeämpää on toimijoiden yhteistyökyky ja -halu.

Kolmen vuoden suunnittelu

Swecon arkkitehti ja pääsuunnittelija Nicola Ugasin mukaan Sädesairaalan suunnitteluprojekti kesti yhteensä kolme vuotta.

–Se alkoi puolitoista vuotta ennen rakennustöitä ja kesti hankkeen loppuun. Suunnittelun laajuutta kuvaa, että arkkitehtipuolella työskenteli kymmenkunta henkilöä. Kaikki suunnittelijat yhteenlaskien kasvaa kokonaismäärä noin 30:een. Yhteistyö sujui hyvin rakennuttajan, urakoitsijoiden ja erikoissuunnittelijoiden kanssa, vaikka eteen tuli monimutkaisiakin asioita.

–Kehitimme Sädesairaalan suunnittelua varten uusia menetelmiä, joilla tilojen käyttäjät pääsivät siihen mukaan alusta asti. Näitä hyvin toimineita menetelmiä olemme käyttäneet muuallakin Sädesairaalan jälkeen. Suurimpia suunnitteluhaasteita oli hyvin erilaisten yksikköjen ja toimintojen yhteensovittaminen. Väistämättä jouduttiin kompromisseihinkin tilaratkaisuissa. Yksittäisistä
asioista vaativimpia oli sädehoitobunkkerien varustelu väestönsuojiksi, suunnittelun ja toteutuksen lopputulokseen tyytyväinen Ugas toteaa.

Tarkkuustyötä alusta asti

Säde_DSC7575 2Risto Leinosen mielestä vaativat maanrakennustyöt perustuksia varten onnistuivat erittäin tarkkoine kallion louhintoineen niin, ettei vahinkoja tullut muun sairaalakiinteistön herkille laitteille. Pienin räjäytysetäisyys niistä oli kahdeksan metriä, joten louhija oli todella ammattitaitoinen.

–Tietokoneet ja eräät muut herkät laiteet on keskitetty uudessa Sädesairaalassa paljolti yhteen konehuoneeseen sairaalakerrosta kohti. Näin pystytään tehokkaammin hallitsemaan niiden jäähdytys ja hukkalämmön talteenotto esimerkiksi käyttöveden lämmitykseen. Lämmön talteenoton hyötysuhde ilmanvaihdosta on 50–55 prosenttia. Se voisi olla suurempikin, mutta ilmanpuhtaus- ja hajuriskien vuoksi käytämme ristivirtausmenetelmää roottorikoneiden sijaan, Leinonen sanoo.

Mielenkiintoista on jäähdytyksen ja kylmän tuottaminen jatkossa paikallisesti johtamalla sitä läheisestä Kallaveden Savilahdesta. Muutoin sairaala on energiahuolloltaan Kuopion Energian sähkö- ja kaukolämpöverkossa. Jäähdytyksen tarvitsema energiamäärä on yllättävän suuri. LVIS-talotekniikan isosta merkityksestä kertoo sen osuus rakennusprojektin kokonaiskustannuksista: yli
kymmenen miljoonaa euroa eli kolmannes. Suunnilleen saman tulivat maksamaan kiinteät rakenteet eli runko- ja sisärakennustyöt.

–Pääsimme toimitiloissa parempaan äänettömyyteen, kun konehuone on hyvin äänieristetty. Näytöt ja näppäimistöt ovat työpisteissä normaaliin tapaan. Samoin LVI-laitteisto on omissa tiloissaan. Tietoliikenneyhteydet toimivat osin langattomalla WLAN-verkolla. Sädesairaalassa on niin sanottu monioperaattoriverkko. Tietoliikenneyhteyksien rakentaminen oli vaativa ja
aika kallis urakka, johtuen juuri erikoissuojauksista seinissä, katoissa ja ikkunoissa, Risto Leinonen toteaa.

Sisämiljööseen ja tunnelmaan huomiota

Viihtyisyyttä odotus- ja tukipalvelutiloihin tuo röntgenhoitaja Aija Juutilaisen mukaan luonnonvalon hyödyntäminen, valoisan pirteä sisustus väreineen, muotoiluineen ja kalustuksineen
sekä jopa hyvä akustiikka.

–Sisäympäristölläkin on merkitystä ihmismielelle varsinkin sairaalaoloissa. Sisustusarkkitehti saa koko henkilöstön tunnustuksen onnistumisestaan. Myös potilaat ovat antaneet kehuja, Juutilainen sanoo.

Arkkitehti Nicola Ugasin mukaan luonnonvalon tuominen syvärunkoiseen rakennukseen oli tärkein suunnitteluperiaate arkkitehtuurin puolesta. Toiminnallisuuden kannalta tärkeintä oli selkeä logistiikka eli miten ihmisten ja hoidon kulku etenee Sädesairaalassa.

Vt. ylifyysikko Jan Seppälä korostaa, että henkilöstölle erittäin tärkeää oli pääsy eroon sisäilmaongelmista.

–Merkittävä parannus tulee uuden sairaalan hyvästä toimivuudesta, tilojen tarkoituksenmukaisuudesta ja viihtyisyydestä. Henkilöstön mielipiteet ja toiveet otettiin hyvin huomioon niin suunnittelussa kuin toteutuksessakin. Nykytilat ovat logistisesti aiempaa paremmat. Turha liikkuminen on vähentynyt meillä sekä potilailla.

Kiitoksiin yhtyvät myös kemisti Antti Mali ja fyysikko Mikko Hakulinen. Heidän mukaansa säteilyelementin ja kaasujen mukanaolo niin radiolääketuotannossa kuin sädehoidoissakin asettaa toimitiloille erityisen suuret turvallisuus- ja toiminnallisuusvaatimukset.

– Suunnittelijat ja rakentajat ottivat näkemyksemme tosissaan, mikä on tärkeää työ- ja potilasturvallisuudelle. Tiloissamme on erittäin tarkat mittaus- ja hälytysjärjestelmät eikä rakenneturvallisuudesta ole tingitty. Saimme läpi muutamia yksilöllisiä toiminnallisia ratkaisuja.

Talotekniikalle erityisiä haasteita

_Säde DSC7551 2Aiemmissa KYS:n sädehoitotiloissa olleiden vakavien sisäilmaongelmien vuoksi rakentamiseen, ilmanvaihtoon sekä sisätilamateriaaleihin kiinnitettiin erityishuomiota. Tehokkaan ilmanvaihdon merkitystä korostavat myös rakennuksen alakerrassa olevat ruumiinavaustilat.

Obduktiopreparaattori Hannu Tiaisen mukaan sädesairaalan kellarikerroksessa tehdään vuosittain lähes 1600 ruumiinavausta, mikä on päivää kohti melkoisesti ja selvästi aiempaa enemmän.

Vainajia on säilytyksessä vuodessa yli 2000. Ruumiinavaussalien määrä tuplaantui neljään. Ruumiiden kylmäsäilytystilat kasvoivat 120:een eli yli kaksinkertaisiksi.

–Olemme saaneet tiloihimme ja niiden toiminnallisuuteen useita parannusideoitamme. Esimerkkinä ovat ruumiinavauspöydät. Annan joustavuudesta tunnustusta sairaalaprojektin suunnittelijoille sekä päättäjille. Vuorovaikutus on toiminut. Ruumiinavaussalien tilat hyödyttävät myös kirurgian opetusta ja harjoittelua, Tiainen sanoo.


 

Facebooktwittergoogle_plusredditpinterestlinkedinmailFacebooktwittergoogle_plusredditpinterestlinkedinmail