Viimeisimmät julkaisut

Kulttuuritalo Korundi

Korundi luo orkesterille soinnin ja tuo museolle lisää näyttelytilaa

Rovaniemen kaupunki on yhdistänyt saman katon alle taidemuseon ja kamariorkesterin toiminnan. Vuonna 1933 valmistuneeseen postiautovarikkoon sijoitettu kulttuurikeidas on yksistään arkkitehtonisesti ja rakennusteknisesti kokemisen arvoinen paikka, jonka toivotaan kohoavan myös matkailunähtävyydeksi. Korundiksi nimettyyn kulttuuritaloon tehtiin molempia varten mittava saneeraus. Talo avattiin toukokuun lopulla.

Korundi_120 2Tiilirunkoinen varikko on yksi harvoista 1930-luvun rakennuksista, joka säästyi saksalaisten tuhotessa Rovaniemen lähes totaalisesti. Varikkokin oli panostettu valmiiksi mutta jostain syystä saksalaiset epäonnistuivat, ja nelostien montun varrella, etelästä tultaessa vasemmalla ennen uuden kauppakeskuksen tunnelia sijaitseva rakennus säästyi.

Osaan postiautovarikkoa saneerattiin tilat Rovaniemen taidemuseolle jo vuonna 1986. Muu osa rakennuksessa on toiminut siitä lähtien pääosin koulutilana: kun kaupungin peruskouluja on korjattu milloin mistäkin syystä, varikko on ollut hyvä evakkopaikka.

Korundi_207 2Varikko on U-kirjaimen muotoinen rakennus, joka sijaitse nelostien pohjoispuolella, toisella seinustalla kulkee Lapinkävijäntie. U-kirjaimen sakaroiden väli on niin leveä, että pihalle parkkeerattiin linja- ja kuorma-autoja. Seinissä oli useita niin suuria ovia, että autot voitiin ajaa sisään huolettavaksi. Lisäksi osa rakennuksesta on myöhemmin suojeltu.

Rakennuttaja, kaupunkiomisteinen Rovaniemen Markkinakiinteistöt Oy, Arkkitehtitoimisto Juhani Pallasmaa ja pääurakoitsijaksi valittu Peab Oy saivat pähkäiltäväkseen ongelman, miten säilyttää riittävästi vanhaa vastapainonaan joustavasti toimivat tilat museolle ja orkesterille ja niiden henkilöstölle.

Pallasmaa suunnitteli ensimmäisen museon

Korundi_310 2Pääsuunnittelija, arkkitehti ja professori Juhani Pallasmaa suunnitteli museon ensimmäiset, neljännesvuosisadan ikäiset tilat. Koska Jenny ja Antti Wihurin säätiö lahjoitti museolle suunnittelurahat, Pallasmaan toimisto voitiin valita kilpailuttamatta ja turvata suunnittelulinjan jatkuvuus.

Eniten päänvaivaa tuotti konserttisalin sijoittaminen. Markkinakiinteistöjen toimitusjohtaja Heikki Alaluusuan mukaan uudisrakennukseen päädyttiin siksi, ettei salia voitu sijoittaa vanhaan rakennusrunkoon, siitä olisi kärsinyt museon toiminta. – Taloudellisesti päätöstä auttoi, että kamariorkesterin tukiyhdistys lahjoitti salin akustiikan suunnittelurahat, ja saatiin samalla varmuus 3,5 miljoonan euron EU-rahoituksesta koko 8,9 miljoonan euron projektiin.

– Taidemuseon suunnittelu oli minulle entuudestaan tuttua, mutta konserttisali oli uusi haaste. Ennen uudisrakennuspäätöspäätöstä teimme toista kymmenkunta luonnossuunnitelmaa, mutta mikään ei toiminut kunnolla vanhassa rakennusrungossa. Kun monien mutkien kautta päädyttiin U-kirjaimen sakaroiden väliin kohoavaan uudisrakennukseen, lopullinen suunnittelutyö pääsi vauhtiin, Pallasmaa kertoo.

Pallasmaa päätyi lopulta korkeaan ”laatikkomaiseen” ratkaisuun, jota on luonnehdittu myös soittorasiaksi.

– Julkisivumateriaaliksi olisin halunnut puun, mutta kustannussyistä päädyttiin corten-teräkseen, jonka aika patinoi Rovaniemen korkeudella lopulliseen väriinsä parissa kolmessa vuodessa samaan tapaan kuin kuparin. Salin sisäseinät ovat petsattua pyökkiä, ja niillä luodaan mielleyhtymä jousisoitinten väriin.

Korundi_266 2

Kapellimestari: Suomen paras

– Peruslähtökohtani oli akustiikka, siksi rakennuksen muoto on pelkistetty. Sisätilat on muotoiltu akustiikan ehdoin kallistetuilla puulevyillä sekä lasisilla heijastuslevyillä. Osa näistä heijastaa ääntä, osa vaimentaa. Akustisten komeroiden värit ja tuolien värin suunnittelimme yhdessä taiteilija Jorma Hautalan kanssa. Konserttilava on rakennettu oregon-männystä, jonka valinnalla on myös akustinen perusta, Pallasmaa kertoo.

Varsinaisen akustisen suunnittelun on tehnyt insinööritoimisto Akukon Oy ja siellä insinööri Henrik Möller.

– Akustiikan suunnittelijalle on todella harvinaista päästä toteuttamaan akustiikkaa vain sen tarpeista ideoituun tilaan kuten tässä tapauksessa. Työ oli minulle erittäin mieluinen, hän kertoo.

Kamariorkesterin pitkäaikainen kapellimestari John Storgårds, joka johtaa Helsingin kaupunginorkesteria ja on BBC:n sinfoniaorkesterin päävierailija, harjoitutti avajaisviikolla ensimmäistä kertaa koko orkesteria uudessa salissa. Toki hän oli käynyt siellä aiemminkin.

Lausunnot olivat ylistäviä.

– Suomessa salin sointia voi verrata vain Tampere-talon kamarimusiikkisaliin, mutta tämä on sitäkin parempi. Ulkomailla, jossa rakennetaan enemmän varsinaisia kamarimusiikkisaleja, olen ehkä törmännyt vastaavaan. Loistava sointi.

Korundi_246 2Koko kulttuuritalon mukaan myös Korundiksi nimetty sali on rakennettu niin, että siellä voidaan tehdä levytyksiä. Rovaniemen kamariorkesteri on tehnyt useita levyjä, viimeisin on säveltäjä Pehr Henrik Nordgrenin muistolle juuri julkaistu levy, joka äänitettiin orkesterin entisessä vakiosalissa, Rovaniemen kirkossa. Storgårds pitää mahdollisena, että Korundin myötä muutkin kokoonpanot kiinnostuvat Rovaniemellä äänittämisestä.

Konserttisalin katon ja seinät toteuttaneen, Rovaniemellä sijaitsevan puusepänliikkeen johtaja Ari Karvo kertoo, että 12 metriä korkean salin katon ja seinien rakentaminen kaikkine akustisine yksityiskohtineen oli mielenkiintoinen ja haastava urakka. Karvon yritys on tehnyt myös Pallasmaan toimiston suunnittelemat irtokalusteet kuten naulakot, pöydät ja tuolit.

– Konserttisalin seinien akustisista kaapeista tehtiin ensin pienoismallit ja maalattiin ne, ennen kuin sitten valmistettiin lopulliset versiot. Monia muitakin ääntä ohjaavia yksityiskohtia rakennettiin tarkasti käsityönä. Koko sisustus vei kahdelta puusepältä ja parilta kolmelta apumieheltä yli kolme kuukautta, hän kertoo.

Museon logistiikka vihdoinkin kuntoon

Vuodesta 1986 Rovaniemen taidemuseota johtanut Hilkka Liikkanen ei epäröi hetkeäkään vastatessaan kysymykseen, mikä koheni eniten?

– Ehdottomasti logistiikka, katsoopa asiaa miltä kannalta tahansa. Aikaisemmin meillä ei esimerkiksi ollut tavarahissiä eli emme saaneet painavia teoksia ylös. Tänne on rakennettu erikoinen nostin-hissi -yhdistelmä, joka ei vie yläkerrasta lattiatilaa, koska se voidaan näyttelyn ajaksi lukita osaksi toisen kerroksen lattiaa. Myös ovet ovat suurentuneet, ja näyttelyvarastoon saadaan kuorma-autokuorma sisälle vaivattomasti, Liikkanen sanoo.

Näyttelypinta-ala yli kaksinkertaistui, alakerran tilat kolminkertaistuivat ja yläkertaan tuli kaksi salia lisää. Taidevarastot kolminkertaistuivat.

– Museossa ei ole juurikaan töitä, jotka eivät ole olleet koskaan esillä, mutta logistiikan parannuttua kierto tietysti nopeutuu.

Rovaniemen taidemuseon kokoelmista tärkeä osa koostuu Jenny ja Antti Wihurin säätiön lahjoituksista. Ensimmäinen noin 500 teoksen lahjoitus saatiin museon perustamisen alla vuonna 1986. Sen jälkeen lahjoituksia tippui vuosittain niin paljon, että tilat täyttyivät 2000-luvun alussa, ja lahjoitusten määrä minimoitui. Säätiön hankkimat teokset varastoitiin Helsinkiin odottamaan Rovaniemen museon mahdollista laajentamista. Kun laajennuspäätös saatiin aikaiseksi, rahasto lahjoitti 507 teosta. Nyt teoksia on noin 2900.

Wihurin kokoelmat ovat nimenomaan lahjoituksia, eivät taidepiireissä yleisiä deponointeja, mikä tarkoittaa käyttöoikeutta ja säilytysvelvollisuutta.

Korundi_069 2

Lasikattoinen aula sitoo uuden vanhaan

Pallasmaan toimiston projektiarkkitehti Mika Väisänen tuli mukaan vuonna 2007, ja on ollut rakentamisen alettua liki viikoittainen vieras Napapiirillä.

– Tekemämme luonnokset paljastivat, että kaikkien toimintojen sijoittaminen vanhaan rakennusrunkoon oli mahdollista vain täysin vanhan rakennuksen ehdoilla.

– Vuonna 1986 toteutetun taidemuseon näyttelytiloja jatkettiin seinään taakse samaan Lapinkävijäntien puoleiseen A-siipeen. Tilat kasvoivat yli kaksinkertaiseksi muuttamalla siiven ala- ja yläkerrat lähes kokonaan näyttelytiloiksi. Alakerran teosvarastoon sijoitettiin taidetyöpajat ja yläkerran teosvarastoon taidekirjasto, Väisänen kertoo.

Vanhan rakennusrungon ainoa kohta, jonne teosten kuljetusauto mahtuu sisälle, sijaitsee nelostien puoleisessa C-siivessä, joten sinne sijoitettiin lastaus- ja teosvarasto.

B-siipi on rakennuksen vanhin osa.

– Sen toiseen kerrokseen tulivat orkesterin harjoitustilat ja alakertaan aula, josta pääsee sekä näyttelytiloihin että konserttisaliin. Lasikattoisen aulan toinen seinä on vanhan rakennuksen punatiilinen julkisivu, ja toinen konserttisalin corten-teräksestä tehty seinä, johon on happokäsittelyllä esipatinoitu lopullinen väri, Väisänen kertoo.

Aulassa sijaitsevat satapaikkainen ravintola, museo- ja musiikkikauppa ja muu asiakaspalvelu. Museon ja orkesterin toimistotilat sijaitsevat A- ja B-siiven kulmassa toisessa kerroksessa.

– Vanhaa mutta nykyistä käyttötarkoitusta palvelevaa arkkitehtuuria on säilytetty muun muassa rakentamalla entisiin ajoneuvojen oviaukkoihin teräslasiseinät, joista luonnonvalo tulvii sisään. B-siiven aulan puoleiset ikkuna-aukot timanttisahattiin lattiaan asti, jolloin julkisivu muuttui pylväiköksi. Lasikaton ja lasiseinät toimitti Sah-ko Oumet Oy, oviaukkojen teräslasiseinät Rovaniemen Teräsrakenne Oy. Rakennesuunnitelman laati Pohjois-Suomen rakennetekniikka Oy ja lasirakennesuunnitelmat Insinööritoimisto Aulis Bertin Oy, Väisänen kertoo.

– Vanhoissa alakerran näyttelytiloissa on tehty periaatteellinen muutos näyttelykiertoon. Aiempi keskeistilaperiaate on muutettu sivukiertoon tavoitteena mahdollisimman avoin ja muunneltava näyttelytila. Vanhan yläkerran osaan tulee luonnonvaloa kattoikkunoista, ja uuteen osaan on rakennettu katonrajaan säänneltävä keinovalaistus, Väisänen kuvailee.

Toteutukseltaan kiinnostaviksi yksityiskohdiksi arkkitehti nostaa esimerkiksi mustien väribetonilattioiden tekniikkakaivojen kansistot, jotka ovat hiekkapuhallettua fosfatoitua terästä sekä tekniikkakomeroiden lasikuulilla puhalletut alumiiniovet. Erityismaininnan ansaitsee myös corten-julkisivun kasettijärjestelmän ladontaperiaate, joka tarkoituksellisesti hämärtää mittakaavaa.

Korundi_280 2Tulipalo ja saasteet viivästyttivät aikataulua

Rakennuttajakonsultti, projektipäällikkö Taavi Viitala on tyytyväinen lopputulokseen. Rahat saatiin riittämään, vaikka projektia häiritsikin kaksi kustannuksia lisäävää yllätystä: rakennusaikainen tulipalo ja varikkokauden perua olevan maaperän saastuminen, jota ei attu selvittää etukäteen.

– Kun tällaiseen projektiin lähdetään, niin jokainen ammattimies tietää, että ongelmia tulee. Yhteistyöllä niistä on selvitty.

Urakoitsija Peab:n Oy:n aluepäällikkö Sampo Tuisku sanoo, että molemmat yllättävät ongelmat venyttivät aikataulua yli puoli vuotta.

– Tulipalo ei oikeastaan tuhonnut omaisuutta. Savu sotki kuitenkin lähes koko talon. Iso osa sähkötarvikkeista ja LVI-tarvikkeista jouduttiin uusimaan, pintoja piti myös purkaa sotkun takia. Pihapiirin asfaltointityöt oli tarkoitus tehdä viime kesänä, mutta se menikin maaperän kaivamiseen, näytteiden ottamiseen ja niiden kuskaamiseen aina Kemiin asti. Syvimmät kuopat olivat kuusi metriä syviä, joten painumien välttämiseksi asfaltointi tehtäneen tänä kesänä heinäkuussa.

Arkkitehti Väisäsen silmää miellyttävien ritilöiden hankkiminenkaan ei ole aina yksinkertaista.

– Suomesta ei löytynyt tekijää, joka olisi pystynyt reittämään erikokoisia, kahdeksan milliä paksuja teräsritilöitä läpimitaltaan 20 millin aukoin. Valmiiksi stanssatut ritilät saatiin Hollannista, josta ne toimitettiin Tampereelle fosfatoitavaksi oikeaan tummaan sävyyn, Tuisku kertoo.

Korundi

Kulttuuritalon nimikilpailun voittanut korundi on mineraali. Sitä ei juurikaan esiinny luonnossa puhtaana vaan erityyppisinä alumiinioksidin yhdisteinä. Olomuodostaan riippuen sen väri vaihtelee. Mineraaleista vain timantti on sitä kovempaa.

Nimikilpailun korundi voitti varmaan sen takia, että Lapin kultajoilta sitä löydetään rikastuneena. Puhtaana se on väritön mutta epäpuhtauksina melkein minkä värinen tahansa. Jalossa muodossa korundi on arvostettu jalokivi: karmiininpunaista muunnosta kutsutaan rubiiniksi ja muun värisiä kiviä safiireiksi. Nehän ovat tuttuja Afrikan Tähti pelistä.

Lähde: Wikipedia

Facebooktwittergoogle_plusredditpinterestlinkedinmailFacebooktwittergoogle_plusredditpinterestlinkedinmail