Viimeisimmät julkaisut

Koulutuskeskus Valo

Uuden ajan oppilaitos

Koulutuskeskus Valo on Ylöjärven ylpeydenaihe, joka yhdistää saman katon alle lukion, ammattiopiston, kymppiluokan, aikuiskoulutuksen ja yrittäjyysopinnot. Moderni, monipuolinen ja viihtyisä oppimisympäristö luo kuvaa uuden ajan oppilaitoksesta, joka on toteutettu opiskelijoiden ehdoilla.

Koulutuskeskus Valon nimi heijastaa myönteisyyttä, uskoa tulevaisuuteen ja uuden oppimista. Puitteet ovat nimen veroiset. Ylöjärven lukion rehtori Jarkko Tuomennoro kehuu, että Valo on arkkitehtonisesti ja toteutukseltaan erityinen – varmasti siksikin, että käyttäjien näkemykset on otettu suunnittelussa huomioon.

21Valon opetustarjonta on poikkeuksellisen laaja: lukio-opetuksen lisäksi sieltä saa Pirkanmaan ammattiopiston opetusta ja aikuiskoulutusta. Lisäksi Valoon sijoittuvat Ylöjärven lisäopetus eli kymppiluokka ja työväenopiston hallinto ja osa opetusta. Rakennuksessa on myös yrityshautomo Ylötehdas, joka yritysinnovaattorin johdolla palvelee niin lukion yrittäjyyteen valmentavaa Y-linjaa kuin yrittäjiä.

Kun keskus toimii täydessä mitassaan, opiskelijoita on 1 000 ja työntekijöitä lähes sata.

Rakennuttajana toimi Kiinteistö Oy Ylöjärven koulutuskeskus, jonka omistavat puoliksi Ylöjärven kaupunki ja Pirkanmaan koulutuskonserni -kuntayhtymä. Valo on Ylöjärven historian suurin julkinen rakennushanke.

Tällä hetkellä 32 000 asukkaan Ylöjärvi on vahvassa kasvussa etenkin lasten ja nuorten määrä kasvaa. Heille on nyt tarjolla toisen asteen koulutuspaikkoja hienossa oppimisympäristössä, omalla paikkakunnalla, Kiinteistö Oy Ylöjärven koulutuskeskuksen toimitusjohtaja, hallintopäällikkö Kirsi Riihioja sanoo.

Riihiojan mukaan Valossa voidaan myös järjestää kokouksia ja erilaisia tapahtumia. Tiloja siis vuokrataan ulkopuolisille.

Kahdessa rakennuksessa

1 Koulutuskeskuksen on suunnitellut Arkkitehtitoimisto Aarne von Boehm Oy. Pääsuunnittelijana toimi Aarne von Boehm ja projektiarkkitehtina Airi Vesala. Toimisto voitti suunnittelusta järjestetyn arkkitehtikilpailun. Kilpailun tavoitteeksi oli asetettu tilojen tehokas yhteiskäyttö, turvallinen ja hyvä oppimisympäristö sekä taloudellinen ja kestävä rakennus.

Valo sijaitsee Ylöjärven keskustassa Elovainion alueella, Vaasantien ja rautatien rajaamalla alueella. Aiemmin alue oli keskustasijainnista huolimatta syrjäinen umpikuja.

– Rakennus on sijoitettu Pallotien päätteeksi siten, että Ulkoilijantie on johdettu rakennusmassojen välistä. Rakennusmassojen väliin on syntynyt kaarevien, aukiolle tilaa antavien seinien rajaama pääsisäänkäyntiaukio, joka on kaikille suojaisa kaupunkipiha ja aktiivinen kohtaamispaikka. Ulkoilijantiestä kehitetään yhtenäinen ja viihtyisä puistovyöhyke, projektiarkkitehti Airi Vesala kertoo.

Valo koostuu kahdesta rakennuksesta, joita yhdistää lasiseinäinen yhdyskäytävä. Kolmikerroksisen osan kolmesta säteittäisestä siivestä yhdessä sijaitsevat opetuksen hallintotilat sekä ammattiopiston liiketalouden ja hoiva-alan tilat. Toisessa siivessä on lukio. Kolmannessa siivessä on liikunta- ja juhlasali, johon mahtuu istumaan 650 henkilöä.

Siipiosat avautuvat päistään Vaasantien suuntaan teräslasiseinäisinä ulospäin avoimina tiloina. Vaasantien suuntaan rakennus hahmottuu monimuotoisena ja omaleimaisena kokonaisuutena, joka poikkeaa suorakulmaisten rakennusten rivistöstä.

Toisessa, matalammassa rakennuksessa on ammattiopiston kone- ja metallitekniikan työhalli.

– Lukion ja ammattiopiston tilat on sijoitettu vierekkäisiin rakennussiipiin, mikä tukee niiden omaa identiteettiä. Tilat kuitenkin liittyvät yhteistiloihin sekä sellaisiin tiloihin, joita voidaan vaivatta siirtää toisen hallintokunnan käyttöön tarpeen mukaan, Vesala sanoo.

Satama kokoaa yhteen

Oppimisympäristön yhteisyyttä ja yhteisöllisyyttä korostaa myös pääaula. Satamaksi nimetty aula kokoaa rakennuksen eri osat ja kaikki toimijat yhteen. Siinä sijaitsevat ruokasali ja kahvio. Yhtä aikaa tilaan mahtuu istumaan 325 henkilöä. Satamassa on myös esiintymiskoroke.

Näkymät Satamasta ovat kaikkiin suuntiin avarat ja selkeät. Yhdellä katsella pystyy hahmottamaan rakennuksen eri osat ja kerrokset sekä orientoitumaan rakennuksessa liikkumiseen. Satamaan avautuu myös oppilaitoskirjasto ja toisessa kerroksessa sijaitseva yrityshautomo Ylötehdas.

Sisustuskin tukee oppimista

12Valossa on panostettu uusimpaan opetusvälineistöön. Esimerkiksi lukiossa on perinteet matemaattisten aineiden opetuksen kehittämisessä. Valon opetusvälineistö ja tilat on suunniteltu siten, että luonnontieteissä ovat mahdollisia entistä monipuolisemmat työskentelytavat.

Oppimisympäristöä suunniteltaessa on otettu huomioon, että ylioppilaskoetta uudistetaan asteittain, ja tiedon hakeminen ja soveltaminen painottuvat entistä enemmän.

– Uudessa lukiossa tiedon hakeminen ja prosessointi ovat kiinteä osa opetusta kaikilla oppitunneilla. Koko talossa on langaton verkko, ja opiskelijat pääsevät omilla läppäreillään tietoa etsimään. Muutos on suuri, koska vanhassa talossa meillä oli yksi tietokoneluokka, rehtori Jarkko Tuomennoro kertoo.

Nykyisen oppimisnäkemyksen mukaan oppilas on aktiivinen toimija eikä passiivinen opetuksen kohde. Myös upea sisustus tukee tätä näkemystä. Sisustuksen on suunnitellut sisustusarkkitehti Päivi Salo Aarne von Boehmin toimistosta.

Visuaalinen ilme on moderni, ja ergonomia sekä muunneltavuus korostuvat. Jotkin luokkahuoneet on sisustettu perinteisestä täysin poikkeavasti.

Sisustus korostuu myös yleisissä tiloissa, joissa kalusteet muodostavat houkuttelevia saarekkeita esimerkiksi ryhmätöitä ja keskustelua varten. Designerikoisuuksina voi bongata läppärituolin ja pesämäisen, ääntä eristävän nojatuolin, jossa voi puhua kännykkään häiriöttä.

Tilat ja sisustus kunnioittavat opiskelijaa. Myös opettajien tarpeet on otettu hyvin huomioon: esimerkiksi jokaiselle on oma työpiste tietokoneineen. Työpiste mahdollistaa tuntien valmistelun vaikkapa hyppytuntien aikana.

Geometria haastavinta

4– Rakennesuunnittelijalle haastavinta oli ilman muuta geometria. Rakennuksessa on paljon kaarevia ja vinoja pintoja, jotka tuovat työhön vaativaa detaljiikkaa, rakennesuunnittelija, Ramboll Finland Oy:n Jyväskylän yksikön päällikkö Jyrki Isokääntä sanoo.

Arkkitehdin ja rakennesuunnittelijan keskustelua vaativista pinnoista helpotti kuitenkin Isokäännän mukaan ratkaisevasti 3D-mallinnus, jonka avulla tavoitteet saattoi hahmottaa paremmin.

Koulurakennus ja ammattiopiston kone- ja metallitekniikan työhalli on perustettu teräsbetonipaalujen varaan. Kouluosalla on käytetty tukipaaluja ja työhallissa kitkapaaluja. Työhallissa on lisäksi myös alapohja paalutettu, kun taas kouluosalla alapohjarakenne on tuulettuva. Kouluosalla kantavan rakenteen muodostavat lämmöneristetyt ontelolaatat ja jännebetonipalkit.

Rakennusten pystyrungon muodostavat teräsbetonipilarit ja betonitäytteiset teräsliittopilarit sekä auditorion, porrashuoneiden ja hissikuilujen teräsbetoniseinät, jotka toimivat myös jäykistävinä rakenteina, Isokääntä kertoo.

Väli- ja yläpohjien kantavat rakenteet ovat pääosin teräksisiä hitsattuja kotelopalkkeja (WQ-palkkeja) sekä niiden varaan tukeutuvia ontelolaattoja. Neljännessä kerroksessa sijaitseva IV-konehuone on teräsrakenteinen: teräspilarit ja -palkit sekä kantava teräsohutlevy. Liikuntasalin yläpohjan palkkeina ovat jännitetyt I-palkit. Työhallin katon kantava rakenne koostuu jännitetyistä tb-palkeista ja TT-laatoista.

Ulkoseinien rakenne muodostuu pääsääntöisesti sisäkuorielementeistä, mineraalivillaeristyksestä, tuuletusraosta ja vaaleasta poltetusta tiilestä. Molemmissa rakennuksissa on myös teräslasiseinärakennetta sisäpihalle päin. Teräslasirakennetta on myös Vaasantielle avautuvien siipien päädyissä.

Onnistunut projekti ja lopputulos

17Projekti alkoi maanrakennustöistä syyskuussa 2010, ja rakennus luovutettiin aikataulun mukaan tilaajalle toukokuussa 2012. Rakennusurakoinnista vastasi Visura Oy, ja vastaavana mestarina toimi työmaapäällikkö Harri Poussa.

– Tässäkin projektissa kuten kaikessa rakentamisessa aina oli haasteita. Esimerkiksi talvella 2010–2011 oli rankkoja pakkasia, kun työn alla oli massiivisia paikallavaluseiniä, Poussa kertoo.

Lisäksi hän mainitsee runkorakenteen yksityiskohtien kirjon: teräs-, betoni- ja puurakenteiden liitosrakenteet olivat haasteellisia mitoitukseltaan ja toteutukseltaan. Myös talotekniikan osien sijoittaminen arkkitehdin asettamiin raameihin oli haasteellista. Siinä olisi auttanut Poussan mukaan täysin kattava 3D-mallinnus.

– Talotekniikka on kehittynyt nopeasti ja erilaisten järjestelmien yhteensovitus on suunnittelijoillekin vaikeaa.

Poussan mukaan hanke sujui kuitenkin kokonaisuutena erittäin myönteisesti. Erityisesti hän kiittää tilaajatahoa, joka oli hyvin ajan tasalla ja hoiti oman roolinsa.

– Lopputulosta katson tyytyväisenä: se on sitä, mitä haettiin. Omilla miehillä päiväsaikaan tehtynä se onnistuu.

Rakennuttajakonsulttina toimi ISS Proko Oy:n Jyväskylän aluepäällikkö Pertti Hasala. Hänkin kiittää rakennusta näyttäväksi ja onnistuneeksi. Yhteistyö suunnittelijoiden ja urakoitsijan välillä sujui miellyttävästi. Suunnitteluprosessiin aktiivisesti osallistuneiden käyttäjien ajatukset ja toiveet pystyttiin toteuttamaan ansiokkaasti, mikä näkyy lopputuloksessa.

Facebooktwittergoogle_plusredditpinterestlinkedinmailFacebooktwittergoogle_plusredditpinterestlinkedinmail