Viimeisimmät julkaisut

Kontulan vanhustenkeskus

Kontulan uusi vanhustenkeskus pistää vanhustenhoidon hoitomallin uusiksi Helsingissä. Vanhustenkeskus on myös rakennuksena edelläkävijä suomalaisessa vanhustenhoidossa.

« 1 / 5 »

Teksti: Jari Peltoranta Kuvat: Kari Erkkilä

– Tässä kohteessa toteutettiin niin sanottua Aging in Place -palvelumallia. Uusi malli tarjoaa vanhuksille hoitopalvelun tutussa asuinympäristössä, vaikka asukkaiden palvelutarpeet muuttuvat ikääntymisen edetessä, kertoo vanhuspalvelujohtaja Arja Peiponen Helsingin sosiaalivirastosta.

Kontula1095 2Uutta on myös vanhustenkeskuksen toteutuskonsepti. Kaupunki rakennutti vanhustenkeskuksen omistamansa keskinäisen kiinteistöosakeyhtiön kautta. Kiinteistö Oy Helsingin Toimitilat on Helsingin vastaus niin sanotuille yksityisrahoitusmalleille. Hankkeen rahoitukseen ei rakennusvaiheessa käytetä budjettivaroja, vaan se rahoitetaan yhtiön ottamalla lainalla.

– Hyöty kaupungille tulee siitä, ettei kaupungin oma yhtiö tavoittele hankkeesta voittoa, toteaa toimitusjohtaja Raino Antikainen.

Kontulan vanhustenkeskuksen suunnittelussa ja rakentamisessa on hyödynnetty uusinta muistisairaiden hoitamiseen ja vanhuspalveluiden tuottamiseen liittyvää tietoa. Rakennuksessa toimivat palvelukeskus, päivätoiminta ja ympärivuorokautisen hoidon palvelut.

– Palvelukeskuksen ja asumisen tilojen sovittaminen samaan rakennusrunkoon oli haasteellista suunnittelussa, hankkeen pääsuunnittelijana toiminut arkkitehti Laura Mattila Arkkitehtitoimisto Brunow & Maunulasta kertoo.

Käyttäjiä kuunneltiin tarkasti

– Tässä talossa on monia erilaisia toimintoja ja käyttäjäkunta, jolla on ikääntymisen mukanaan tuomia, liikkumiseen ja aisteihin liittyviä rajoitteita. Kuuntelimme henkilökunnan asiantuntemusta näiden erityispiirteiden osalta tarkasti, Mattila sanoo.

– Henkilöstö halusi ja sai vaikuttaa tämän kohteen suunnitteluun hyvin suuressa määrin, Kontulan vanhustenkeskuksen johtaja Leila Koivisto vahvistaa.

Kontula1114 2Rakennushanke käynnistyi, kun Kontulaan 1970-luvulla rakennetun vanhustenkeskuksen peruskorjauksen kustannusten todettiin nousevan lähes uudisrakentamisen tasolle. Talossa oli todettu kosteusvaurioita, julkisivu oli pahoin rapistunut, ja vanha rakennusrunko muuntui huonosti nykyisiä hoivakäytäntöjä vastaaviksi tiloiksi.

Vanha rakennus on jo osittain purettu uuden rakennuksen tieltä ja loputkin tullaan purkamaan, kun nykyiset asukkaat pääsevät siirtymään uuden rakennuksen puolelle. Uudisrakennuksessa on 196 asuinpaikkaa eli noin 50 paikkaa enemmän kuin vanhassa rakennuksessa oli.

– Rakennuksen kokonaisala on yli 18 000 m2. Suuren massan jäsentelyllä pyrittiin siihen, että se vaikuttaisi päälähestymissuunnista katsottuna todellista kokoaan pienemmältä. Lähiympäristö tulee muuttumaan, kun entinen vanhustenkeskus puretaan. Sen paikalle on asemakaavassa esitetty varaus vanhustenkeskukseen liitettävälle palvelutalolle ja kahdelle erilliselle lamellitalolle. Myös Kontukujan linjaus muuttuu ensi keväänä purkutöiden valmistuttua, Laura Mattila kertoo.

Yhteisöllisyys tavoitteena

Kontulan vanhustenkeskuksen sisääntulokerrokseen ja osaan kellaria on sijoitettu ravintolapalvelut, liikuntapalvelut ja viriketoimintatilat. Asuintilat ovat kerroksissa 2‑6. Ne koostuvat kolmeen siipeen ryhmitetyistä, tavanomaista pienemmistä hoivayksiköistä ja niitä palvelevista yhteistiloista.

Kukin hoivayksikkö koostuu 13 asuinhuoneesta ja yhteisistä oleskelu- ja ruokailutiloista. Asuinhuoneet ovat 23,5 m2:n suuruisia wc-suihkuhuone mukaan lukien. Kussakin yksikössä on oma tupakeittiö ja yhteinen oleskelutila, sekä näiden välissä saunat tilojen jakajina ja sydäminä.

– Saunominen ja saunan tuoksu toimii rauhoittavana kodinomaisena elementtinä asuintiloissa. Sauna on jokaiselle suomalaiselle tuttu ja turvallinen asia, Mattila toteaa.

Kontula1142 2Hyvän elämän puitteita on sisätiloissa rakennettu myös 1900-luvun eri vuosikymmeniltä poimituilla tapeteilla sekä Helsingin kaupungin taidemuseon määrärahalla hankitulla taiteella.

Rakennuksen jokaisessa siivessä on oma tunnusvärinsä, joka toistuu huoneiden sisäänkäyntisyvennyksissä. Syvennys on eri värillä kuin käytäväseinä, jotta sisäänkäynti hahmottuisi. Samasta syystä on valittu tumma jalkalista sekä tummat ovenpuitteet, jotka helpottavat lattian ja seinän sekä oven rajan havaitsemista.

Asuinkerroksissa on käytetty häikäisemätöntä epäsuoraa valaistusta. Valaistuksen voimakkuutta voidaan säätää yleisissä tiloissa. Valokytkimetkin kehystetty pienellä harmaalla kehyksellä, jotta kytkin on helpompi havaita.

Taloon on upotettu myös paljon erilaista valvontateknologiaa, muun muassa sormenjälkitunnistukseen perustuva kulunvalvonta sekä tunnistavat matot, joilla seurataan muistisairaiden liikkumista yöaikaan. Jokaisessa asuinhuoneessa on hoitajien kutsulaitteisto.

Nanopinnoitteet kylpyhuonetiloissa

Kylpyhuoneissa ja saunatiloissa on hyödynnetty huipputeknologiaa. Nanoteknologiaan perustuvat, puhtaana pysyvät ja antimikrobiologiset pinnoitteet ovat käytössä ensimmäistä kertaa kunta- ja hyvinvointisektorilla. Pinnoitteet vähentävät saniteettitilojen likaantumista ja helpottavat niiden puhdistusta. Pinnoitteita valmistavan Millidyne Oy:n Avalon-nanopinnoitteet soveltuvat lasin, keraamisten ja teräspintojen suojakäsittelyyn.

Kontula1135 2Kontulan vanhustenkeskuksessa nanopinnoitteella on pinnoitettu keraamisia laattoja, niiden saumoja kylpyhuone- ja wc-tiloissa, lasiovia, hanoja sekä muita rosteripintoja.

Rakentamisessa on hyödynnetty myös Kontulassa tehtyä asuinhuoneiden hygieniatilan mitoitusmallia. Mukana hankkeessa olivat muun muassa vanhustenkeskuksen fysioterapeutit ja TKK:n Arkkitehtuurin laitoksen yhteydessä toimivan Sosiaali- ja terveydenhuollon tekniikan ja rakentamisen instituutti Sotera. Työn pohjalta syntynyt kalustesarja on käytössä kaikissa rakennuksen wc- ja kylpyhuonetiloissa.

– Kylpyhuoneen seinä on täynnä erilaisia tartunta- ja vetokahvoja, mutta jokaisen kahvan paikka on tarkkaan mietitty ja testattukin, Mattila kertoo.

Ympyrälenkki parvekkeen kautta

Kodinomaisuutta asuintiloihin luovat myös suuret lasitetut, lämpökäsitellyllä puulla päällystetyt parvekkeet ja isoista ikkunoista tuleva päivänvalo. Parvekkeiden molemmista päistä on kulkuyhteys huoneiston yhteistiloihin. Tämä antaa muistisairaille mahdollisuuden liikkua asuintiloissaan ilman avustajaa.

Monipuolista pihaa rakennettaessa on panostettu esteettömyyteen ja liukastumisten ehkäisyyn. Pihalle avautuu näkymiä kaikista palvelukeskuksen keskeisistä tiloista.

Kontulan vanhustenkeskuksen kaikki maanpäälliset asuinhuoneet ja oleskelutilat on varustettu jäähdytyksellä. Energiatalouteen on kiinnitetty huomiota ja kaikki ilmanvaihtokoneet on varustettu lämmön talteenotolla ja jäähdytysjärjestelmä vapaajäähdytyssiirtimellä.

Kellarissa olevan uima-allasosaston terapia-allaskin hyödyntää vieressä olevan kylmäaltaan jäähdytyskoneiston lauhdelämmön. Kahdeksantoistametrinen uima-allas on tehty kokonaan ruostumattomasta teräksestä saksalaisena tarkkuustyönä. Teräsaltaan hankkimiseen vaikutti sen helpompi huollettavuus.

Jätteet imuputkistoon

Kiinteistöön on rakennettu alipaineeseen perustuvat jäteputkistot, joista toinen vie ryhmäkotien vaippajätteet ja toinen keittiössä syntyvän biojätteen kellarissa oleviin jätekontteihin. Tämä vähentää huoltoliikennettä kiinteistössä.

Kontula1139 2Jokaisen asumisyksikön huoltohuoneessa on pöytätasoon sijoitettu luukku ja sen alle imusuppilo, jonne jätepussit laitetaan. Järjestelmä kuljettaa pussit automaattisesti eteenpäin kontteihin. Kukin jätepiste peseytyy automaattisesti vedellä kerran päivässä.

Kiinteistön seka- ja biojätteet menevät omiin kontteihinsa samaa alipaineistettua jätteenkuljetusputkistoa pitkin.

Haasteellinen logistiikka

– Tontti on hyvin ahdas rakennuksen kokoon nähden. Varastointitilaa ei ollut, joten tavaran saapuminen piti suunnitella hyvin tarkasti. Massat ovat suuria tällaisessa talossa. Runkorakennusvaiheessa piti purkaa 40 rekkaa viikossa ja asentaa materiaali paikoilleen, kertoo pääurakoitsijana toimineen Skanska Talonrakennus Oy:n vastaava mestari Ismo Saarinen.

– Tontti on epätasaisen kallion päällä. Perustuksissa on teräsbetonipaalua, teräspaalua, maanvaraista, oikeastaan tässä on käytetty kaikkia perustustapoja, Saarinen sanoo.

Kantavilta rakenteiltaan vanhustenkeskus on betonirunkoinen betonipilareilla, delta-palkeilla ja ontelolaatoilla. Ulkoseinissä on sisäkuorielementit, joiden päällä villat ja sen päällä paikallamuurattu tiili ja valkoinen kuultorappaus.

 

Facebooktwittergoogle_plusredditpinterestlinkedinmailFacebooktwittergoogle_plusredditpinterestlinkedinmail