Viimeisimmät julkaisut

Kiinteistö Oy Primulan Herkkupaja

Primulan Herkkutehdas toteutettiin ympäristön ehdoilla

Primulan uusi tuotanto- ja logistiikkakeskus Herkkutehdas Järvenpäässä Wärtsilän teollisuusalueella on ollut osittain käytössä jo vuodenvaihteesta lähtien. LEED-sertifioitu Herkkutehdas valmistuu kokonaisuudessaan syyskuun loppuun mennessä. Primulan Herkkutehdas on Pohjoismaiden modernein leipomo ja valmisruuan tuotantolaitos, joka täyttää korkeimmatkin ympäristöstandardit. Primula on Suomen ensimmäinen hiilineutraali elintarvikealan yritys.

– Projekti käynnistyi tammikuun lopussa 2009. Pöyry suunnitteli kohteen Pöyry Integrated Design & Delivery (PID) -kokonaispalvelumallilla ja kilpailutti sekä investorin että urakoitsijan. Asiakas saa mallissa hankekokonaisuuden yhdellä sopimuksella, kertoo projektipäällikkö Juha Välikangas Pöyry CM Oy:stä.

SRV Toimitilat Oy voitti hankkeen rakennusurakkakilpailun, ja suunnittelun vetovastuu siirtyi SRV:lle kesäkuun lopussa 2009. Pöyry suunnitteli kuitenkin kohteen loppuun saakka.

 

Alkajaisiksi suunnitteluprosessi uusiksi

– Aluksi etsittiin Helsingin alueelta sopivia tontteja. Kaupunki oli aktiivinen, mutta Helsingistä ei löytynyt riittävän isoa tonttia yhdistämälläkään. Järvenpäästä sellainen löytyi ja Pöyry teki siitä käyttö- ja laajentumissuunnitelmat. Kesällä 2009 Primulan tuotestrategian muutos aiheutti sen, että leipomosuunnitelma muutettiinkin elintarviketehtaaksi. Silloin käynnistyi mittava muutosprosessi, joka siirsi kohteen käyttöönoton viime syksystä tämän vuoden syyskuuhun. Muutosprosessi oli meille hurja haaste, jotta saimme kaikki käyttäjän tarpeet huomioiduiksi. Yhteistyö on kuitenkin sujunut erinomaisesti eri osapuolten kesken, mikä helpotti muutosten toteuttamista, Välikangas kertoo.

Primulan leipomotoiminnot ja hallinto siirrettiin vanhasta Helsingin Vallilan kiinteistöstä Järvenpäähän vuodenvaihteessa 2010 2011. Tuotanto- ja logistiikkakeskuksen kokonaisala on noin 10 000 m2. Samaan kiinteistöön 2 500 m2:n leipomotilojen viereen tuleva noin 2500 neliön valmisruokatehdas valmistuu muutosten vuoksi vasta syyskuun lopussa. Loppuosa tiloista on asiakaskeräily- ja logistiikkatoiminnoille.

– Leipomossa tehtiin koko ajan leipää, kun seinän takana rakennettiin elintarviketeollisuustilaa. Niiden piti olla hyvin tiiviisti erillään toisistaan, ettei esimerkiksi pölyä päässyt leipomoprosessiin, projektipäällikkö Tomi Heinonen SRV Rakennus Oy:stä kertoo.

 

Jauhot putkea pitkin naapurimyllystä

Wärtsilän teollisuusalueelle sijoittumiseen vaikutti sekin, että 6,5 hehtaarin tontti saatiin aivan pääasiallisen raaka-ainetoimittajan eli Helsingin Mylly Oy:n naapurista. Myllystä tulee jauhoputki suoraan leipomon jauhosiiloille, mikä on linjassa kohteen ympäristöajattelun kanssa. Tontin rakennusoikeudesta on vielä puolet käyttämättä.

– Tontin maapohja on melko vaihteleva, eli noin puolet tontista paalutettiin ja toinen puoli louhittiin rakennuksen alta. Louhittu kiviaines murskattiin tontilla ja käytettiin paikalla rakentamiseen. Kaikki louhe hyödynnettiin rakentamisessa, Heinonen kertoo.

Talon korkeus haettiin massatasapainon suhteen niin, että louhintaa on järkevä määrä, ja louhittu kiviaines voitiin käyttää paikalla piharakentamisessa. Pois vietiin vain hyvin pieni määrä pintamaita.

Hulevesien hallinta asfalttipihalta ja suurelta kattopinta-alalta on ongelma isoissa hankkeissa. Värtsilän alueen sadevesiviemäriverkosto on vanha eikä pysty vastaanottamaan suurta määrää hulevesiä.

– Tämä on alavaa aluetta, ja kaupunki vaati, että sadevesiä ei saa johtaa sadevesiviemäreihin. Toiselle puolelle tonttia tehtiin hulevesiallas, jonne johdetaan puolet tontin hulevesistä. Ne imeytyvät altaasta hitaasti maaperään. Altaassa on myös ylivuotoputki viemäriverkostoon. Toisella puolella on imeytyskenttä, jonne loput hulevedet johdetaan. Nyt on ollut yhden talven ja kevään asfaltti päällä tontilla ja hyvin tuntui järjestelmä toimivan, Välikangas sanoo.

 

Mittava talotekniikka piiloon välikaton taakse

Kantava runko on toteutettu betonitäytteisillä teräspilareilla sekä teräspalkeilla ja teräsristikoilla myös toimisto-osassa sekä ontelolaattavälipohjilla. Julkisivuissa on käytetty pääasiassa Ruukin pelti-villa-pelti-elementtejä ja vesikattona on pääosin teräspoimulevyrunkoinen kumibitumikermikatto.

– Tuotanto-osalla on erikoisempi ratkaisu, jossa kantavien kattoristikoiden alapaarteilla on kannateltu pelti-villa-pelti-alakatto, joka sulkee hermeettisesti ja hygieenisesti tuotantotilan erilleen yläpuolisesta tilasta. Yläpuolella, ristikkorakenteiden alueella on kaikki talotekniikka. Vedot otettiin mahdollisimman paljon pystysuoraan alas tuotantotilaan koneille, jotta ei synny pölyä kerääviä vaakapintoja, Pöntinen kertoo.

Talo-, kiinteistö- ja prosessitekniikka on kytketty monella tavalla yhteen energiatehokkuuden kannalta.

– Tämän kohteen jäähdytysjärjestelmät ovat jotakin aivan muuta kuin talonrakennuksessa käytetään. Talotekniikan osuus on yli kolmasosa rakentamisen kustannuksista. Täällä on teollisuuden jäähdytysjärjestelmät, eli rakennuksessa on 300 m2:n parvi aivan täynnä tekniikkaa. Siellä on 300 tonnia jäähdytyslaitteita. Jäähdytysjärjestelmä on hiottu todella toimintavarmaksi ja ekologiseksi. Koko paketti tuli muutoksen myötä, mikä teki projektista hyvin haastavan ja mielenkiintoisen, Välikangas sanoo.

Kiinteistössä otetaan kaikki prosessi- ja muu lämpö talteen ja se hyödynnetään kiinteistön ja veden lämmitykseen. Erilaisia jäähdytysjärjestelmiä ja piirejä on kaikkiaan seitsemän kappaletta ja niiden sulatuspiirejä kolme kappaletta.

– Siirryimme lisäksi sertifioidun tuulivoiman käyttöön toukokuussa, mikä sekin pienentää hiilijalanjälkeämme, Primula-konsernin toimitusjohtaja Juha Valkamo toteaa.

Ekologinen ajattelu näkyy siinäkin, että elintarvikeprosesseissa syntyvä biojäte toimitetaan St1:n biojalostamoon, jossa siitä tehdään polttoainetta flexifuel-ajoneuvoille, joita Primulankin työntekijät käyttävät. Laskennallisesti Herkkutehtaan jätteestä saadaan polttoaine omien autojen tarpeisiin. Pihalle on tehty myös sähköautojen latauspisteitä, tulevaisuuden tarpeisiin.

 

Toimistotilat ja elintarviketuotanto saman katon alla

Samoin tiukkojen hygieniasäädösten alaisten elintarviketuotantotilojen ja toimistotilojen yhdistäminen saman katon alle tuotti suunnittelijoille paljon haastetta.

– Kaikki logistiikka ja ihmisten kulkeminen mietittiin hyvin tarkkaan ja ratkaisuista käytiin neuvotteluja elintarvikeviranomaisten kanssa. Tuotantotiloihin mennään aina ainoastaan hygieniapisteiden kautta. Puhtaat ihmiset liikkuvat tiettyjä reittejä pitkin ja niin sanotusti likaisemmat ihmiset toisia reittejä. Näiden risteytymistä piti välttää, kertoo kohteen pääsuunnittelijana toiminut rakennusarkkitehti Osmo Pöntinen Pöyry Architects Oy:ltä.

Toimistotilat sijaitsevat pääosin ensimmäisessä kerroksessa. Toisessa kerroksessa on edustustiloja ja sosiaalitiloja sekä kuntosali ja teknistä tilaa. Toimistotiloissakin ekologisuus näkyy muun muassa kierrätysmateriaalista valmistetuissa lattiapäällysteissä.

Ensimmäisessä kerroksessa on myös viihtyisä Primulan kahvila, joka palvelee koko Wärtsilän teollisuusaluetta. Oman henkilökunnan käyttöön tarkoitettu henkilöstöravintola sijaitsee lasin takana kahvilatilojen vieressä.

– Kahvila on avoinna joka päivä, ja siellä tarjoillaan buffet-lounas joka arkipäivä. Siitä on tullut tosi suosittu lounaspaikka alueella. Kahvilassa myös myydään Primulan tuotteita, Valkamo kertoo.

Facebooktwittergoogle_plusredditpinterestlinkedinmailFacebooktwittergoogle_plusredditpinterestlinkedinmail