Viimeisimmät julkaisut

Keski-Lahden seurakuntatalo

Kaunista toimivuutta

Keski-Lahden seurakuntatalon täydellinen peruskorjaus saattoi kuluneen ja paikkaillun rakennuksen ajan vaatimuksia vastaavaksi. Myös sisustus uusittiin kokonaan, ja se tukee päämääriä, joita peruskorjauksessa tavoiteltiin.

_MG_8087Keski-Lahden seurakuntatalo – tai Kirkkokatu 5 niin kuin lahtelaiset taloa osoitteen mukaan kutsuvat – on kokenut perusteellisen muodonmuutoksen: täydellinen peruskorjaus 2008–2009 ja sen jälkeen toteutettu uusi sisustus saattoivat talon nykyaikaan.

Betonirunkoisen toimistotalon alimmat kerrokset eli pohjakerros, ensimmäinen ja toinen kerros sekä sakarana korttelin sisäosaan työntyvä seurakuntasali valmistuivat 1940. Vuonna 1969 rakennusta korotettiin kahdella kerroksella. Sen jälkeen muutoksia oli tehty ja esimerkiksi pintoja korjailtu sieltä ja täältä ilman kokonaisnäkemystä. Talo näyttikin kuluneelta, paikkaillulta ja epäajanmukaiselta.

Lahden seurakuntayhtymän kiinteistöpäällikkö Riitta Rantanen kertoo, että rakennuksen kohtaloa alettiin pohtia jo 1990-luvun alussa. Jossakin vaiheessa suunnitelmissa oli rakentaa kokonaan uusi toimistotalo, mutta aikeesta luovuttiin, kun seurakuntayhtymä osti samasta korttelista toimistotalon. Kirkkokatu 5:n peruskorjaus liittyy keskeisesti koko Seurakuntakortteli-suunnitelmaan ja on sen kolmas rakennusvaihe. Seurakuntayhtymän toimintoja on keskitetty eri puolilta kaupunkia samaan kortteliin.

_MG_7961

Modernia vanhan hengessä

Kirkkokatu 5:n peruskorjauksen arkkitehti- ja myös rakennesuunnittelusta vastasi helsinkiläinen PES-Arkkitehdit Oy. Pääsuunnittelijana oli arkkitehti Tuomas Silvennoinen ja projektiarkkitehtina arkkitehti Salla Hoppu. Pääurakoitsijana peruskorjauksessa toimi Rakennustoimisto Retatec Oy.

– Tarkoituksena oli uusia auttamattomasti vanhentuneet tekniset järjestelmät ja lisätä jäähdytys. Toisena keskeisenä tavoitteena oli tehostaa ja järkeistää tilankäyttöä, Tuomas Silvennoinen kertoo.

Rakennuksen pääkäyttäjä on Keski-Lahden seurakunta, mutta siihen on sijoitettu myös seurakuntayhtymän yhteisiä toimintoja, kuten esimerkiksi kasvatustyö sekä kiinteistö- ja taloustoimisto. Seurakuntasali ja suuri määrä kokoustiloja ovat myös seurakuntalaisten varattavissa.

Silvennoisen mukaan linjana ei ollut palauttaa jotain menetettyä, koska siitä ei ollut paljoakaan tietoa, vaan muutokset toteutettiin modernisti mutta vanhan henkeä kunnioittaen.

Kaikki kuluneet ja huonot pinnat on kauttaaltaan uusittu. Yleisilme on vaalea, ja vaaleutta tehostaa esimerkiksi tuloaulassa musta väri kahdessa pylväässä. Tuloaulassa ja kauniissa, korkeassa seurakuntasalissa lattia on mustavalkoista mosaiikkibetonia, kun se aiemmin oli aulassa 60-luvun klinkkeriä ja seurakuntasalissa korkkimattoa. Muualla rakennuksessa lattiapinnat ovat lähinnä linoleumia.

Toimistokerroksissa oli ennen umpinaisia huoneita molemmin puolin pimeätä käytävää. Nyt valo ja näkymät on päästetty sisään: käytävän päähän on puhkottu uusia ikkunoita. Myös toimistohuoneet on avattu lasiseinin ja tilajakoa muutettu siten, että pitkä käytävä ei ole ikään kuin pääosassa kerroksissa.

Kaikkialla talossa on pidetty esteettömyyttä ohjenuorana: hissit modernisoitiin ja suurennettiin tästäkin syystä, ja joka kerroksessa on inva-wc:t. Lisäksi taloon rakennettiin kokonaan uusi sisäänkäynti luiskineen liikuntarajoitteisille.

Kirkkokatu 5 liitettiin kellarikerroksesta käytävällä naapurissa sijaitsevaan yli satavuotiaaseen, niin ikään kunnostettuun Kirkkokatu 7:ään.

Kaikki kokoustilat varustettiin nykyaikaisesti, ja kiinteistön valmistuskeittiö ja kahvikeittiö on myös täydelleen uusittu.

_MG_8019

Sisustus puhuu samaa kieltä

Kirkkokatu 5:n sisustussuunnittelusta vastasi sisutusarkkitehti Milla Björk-Vartiainen Arkkitehtitoimisto Juhani Aallosta.

Kiinteistöpäällikkö Riitta Rantanen kiittää arkkitehtien ja sisustussuunnittelijan yhteistyötä ehyen, samaa kieltä puhuvan kokonaisuuden eteen. Sisustaja eläytyi hyvin siihen, mitä peruskorjaajat olivat jo ehtineet tehdä.

– Oli hienoa päästä tekemään suurta kokonaisuutta kerralla, täydentämään sisustuksella peruskorjausta. Kun tapasin Riitta Rantasen ensimmäistä kertaa, kirjoitin muistiin hänen toiveistaan tällaisia avainsanoja: valoisuus, moderni ote, lämmin ja kodikas mutta tehokkaan näköinen, selkeys ja minimalismi, Björk-Vartiainen kertoo.

Tavoitteissa onkin onnistuttu. Jo sisääntuloaulassa tulija saa kokea tulevansa johonkin muuhun tilaan kuin kylmään virastoon: hän saa kokea olevansa arvostettu ja odotettu vieras. Aula on erittäin kodikkaan oloinen sohvaryhmiensä takia. Sohvaryhmien alla on pehmeät matot. Erityinen katseenvangitsija on käytävän päässä oleva pieni pyöreä veistoshuone. Se syntyi, kun laatikkovarastona toiminut entinen portaikko otettiin käyttöön ja kalustettiin. Tilaan sijoitettiin konservoitu enkeliveistos, joka oli lojunut hylättynä varastossa.

Aulan kutsuvuus on tärkeätä siksikin, että saman kerroksen seurakuntasali on yksi käytetyimpiä tiloja muistotilaisuuksien järjestämiseen Lahdessa.

Björk-Vartiaisen idea oli ottaa käyttöön Lahden seurakuntayhtymän logo, aivan tietynlainen viivoista koostuva risti, kauttaaltaan neuvottelutilojen lasiseiniin ja hissi- ja kerrosopasteisiin. – Ristilogo profiloi, että ollaan seurakunnan tilassa.

Käytössä on ollut myös monia varsin edullisia tapoja tehdä heti valmiin näköistä tilaa. Esimerkiksi seinätekstiilejä on ideoitu valmismateriaaleista.

Toimistoihin valittiin selkeitä, kevyitä ja väriltään valkoisia kalusteita. Ne toimitti virolainen Standard.

Facebooktwittergoogle_plusredditpinterestlinkedinmailFacebooktwittergoogle_plusredditpinterestlinkedinmail