Viimeisimmät julkaisut

Kemijärven sillan betonissa enemmän ilmaa pitkän sekoitusajan vuoksi

Ruduksen Turun betonitehtailla lokakuussa toteutetussa normaalissa tarkastuksessa ja marraskuun loppupuolella toteutetussa ylimääräisessä ulkopuolisessa tarkastuksessa ei ole havaittu poikkeamia. Yhtiö on toteuttanut laadunvalvonnan standardien ja vaatimusten mukaisesti. Rudus avustaa sekä T3-sairaalan että Harppuunaparkin työmailla tehtäviä lisäselvityksiä.

Liikenneviraston johdolla toteutettu selvitys P-lukubetonien korkeista ilmamääristä silloissa on valmistunut. Selvityksen mukaan viime aikoina on havaittu korkeita, yli 10 prosentin ilmamääriä taitorakenteissa, joissa on käytetty P-lukubetonia. Selvityksen kenttäkokeissa ilmiö toteutui kaikkien kolmen suurimman betonivalmistajan tekemillä massoilla. Kyseinen ilmiö ei ole vain yhtä betonivalmistajaa koskeva.

Kemijärven rautatiesillan osalta betonimassaa sekoitettiin normaalia pidempään pitkän, yli 100 kilometrin kuljetusmatkan takia, mikä nosti ilmamäärän tavallista korkeammaksi.

Ruduksen Turun tehtaiden toiminnassa ei poikkeamia

Ruduksen Turun tehtaiden toteuttama laadunvalvonta on lisätarkastettu marraskuun aikana Inspecta Sertifiointi Oy:n toimesta. Määräaikainen tarkastus suoritettiin 12.10. ja ylimääräinen tarkastus 17.11. ja 21.11. Inspectan tarkastuksissa ei havaittu poikkeamia ja tulokset ovat standardien ja vaatimusten mukaisia.

”Turun tehtaidemme tarkastusten lisäksi avustamme osaltamme sekä T3-sairaalan että Harppuunaparkin työmailla tehtävissä lisäselvityksissä. Haluamme muun muassa varmistua siitä, ettei Turussa T3-sairaalan kohdalla olisi Kemijärven rautatiesillan kaltaista korkeamman ilmamäärän ilmiötä; onhan myös siellä käytetty betoni erittäin vaativaa P-lukubetonia. Yhteistyö on selvitystyössä avainasemassa, sillä betonirakenteen lujuuteen vaikuttavat betonin lisäksi sen käsittely ja olosuhteet työmaalla sekä koekappaleiden valmistus- ja testausprosessi. Tutkimukset ovat tässä vaiheessa vielä kesken. Johtopäätökset voidaan tehdä vasta kaikkien tulosten valmistuttua”, toteaa Ruduksen betoni- ja kivimateriaalien toimialajohtaja Mikael Lindedahl.

Kemijärven rautatiesillan betonissa tavallista korkeampi ilmamäärä

Liikenneviraston johdolla toteutetussa ”Selvitys P-lukubetonien korkeista ilmamääristä silloissa” -tarkastelussa kolme suurinta betoninvalmistajaa kukin valmisti koemassoja yhdellä valmisbetonitehtaallaan. Rudus oli yksi selvityksen yhtiöistä.

Selvityksen mukaan korkeiden ilmamäärien ilmiö on harvinainen, vaikkakin kaikilla kolmella betonin valmistajalla se toteutui kokeissa käytetyllä P-lukubetonilla. Selvityksessä tarkastelluissa kohteissa ei tuoreessa betonissa ollut erityisen korkeita ilmamääriä. Uutena ilmiönä havaittiin sen sijaan betonin ilmamäärän vaihtelu rakenteessa. Selvityksen toteutti professori Jouni Punkki ja Betoniviidakko Oy.

Selvityksen pohjalta betonin tavallista korkeammat ilmamäärät P-lukubetoneissa johtuvat pääosin kolmentyyppisistä tekijöistä. Jos betonin sekoitusaika on liian lyhyt, ei kunnollista suojahuokostusta pääse muodostumaan. Toiseksi, mikäli betonin kuljetuksen kesto ja valun odotusaika ovat normaalia pidempiä, niin betonia sekoitetaan enemmän. Kolmanneksi betoniin saatetaan lisätä työmaalla notkistinta ja tällöin sekoittaa sitä lisää.

Kemijärven rautatiesillan osalta Ruduksen betonimassaa sekoitettiin normaalia pidempään pitkän kuljetusmatkan takia, mikä nosti ilmamäärän tavallista korkeammaksi. Kohteessa on sittemmin suoritettu uusi valu ja asia on nyt kunnossa.

P-lukubetonit ovat vaativia erikoisbetoneita, jotka sisältävät sekä notkistavia että huokostavia lisäaineita; lisäksi notkistimissa on komponenttina vaahdonestäjä. Selvityksen mukaan ilmamäärän nousu P-lukubetoneissa sekoittamisen jälkeen kytkeytyy siihen, että joissakin tilanteissa eri komponenttien tasapaino ei välttämättä ole pysyvä koko betonointiprosessin ajan.

Tutkimuksen valmistuttua Liikennevirasto on 18.11. julkaissut päätöksen ”Taitorakenteiden tehostetut laadunvarmistustoimenpiteet”, joiden tarkoituksena on estää kyseisen ilmiön esiintyminen käytettäessä P-lukubetoneita. Lisäksi Rudus on laatinut omat sisäiset ohjeensa.

Suomalaisia vaatimuksia asetettaessa ei ole ollut tiedossa P-lukubetonien taipumus korkeisiin ilmamääriin eikä tähän nyt löydettyyn ilmiöön ole osattu riittävästi varautua.

Liikenneviraston kanssa on sovittu käynnistettäväksi lisätutkimus. Siinä selvitetään muun muassa P-lukujärjestelmän ja sen laatuvaatimusten sekä laadunvalvontamenetelmien päivittämistä, lisä- ja muiden raaka-aineiden vaikutusta, tiivistyksen ja jälkihoidon vaikutusta ja kovettuneen betonirakenteen lujuuden ja ilmapitoisuuden arviointimenetelmiä.


P-lukubetoni on toistuvan jäätymis-sulamisrasituksen ja suolarasituksen aiheuttaman korroosion alaisiin rakenteisiin tarkoitettu betonilaatu. Käyttökohteet ovat muun muassa suolapakkasrasitetut siltarakenteet, pysäköintihallit, autotallit, meluseinät, sokkelit ja reunapalkit.

Taitorakenteet. Liikenneviraston päätöksessä laadunvarmistustoimenpiteet määrätään tehtäväksi ”… yleisellä rata- tai tieverkolla sijaitsevalle sillalle ja muille merkittäville taitorakenteilla (mm. tunnelit ja suuret tukiseinät). Päätös koskee myös kuntien ja kaupunkien taitorakenteita, jotka ylittävät tai alittavat Liikenneviraston omistaman väylän, sekä valtionapua saavia yksityistiesiltoja.”.

Taustaa Ruduksesta: Rudus Oy:n liiketoiminnot ovat Kiviaines, Valmisbetoni, Betonituotteet ja Kierrätys. Rudus toimii Suomessa, Baltiassa ja Venäjällä Pietarissa. Rudus-konsernin liikevaihto vuonna 2015 oli 335 miljoonaa euroa. Konsernin palveluksessa on keskimäärin 1000 henkilöä. Suomessa Ruduksella on yli 120 toiminnassa olevaa kiviainesten toimipaikkaa (sora-alueita ja kalliolouhoksia), 68 betonitehdasta, 17 betonituotetehdasta, 30 kierrätyskeskusta (betoni- ja tiilijäte, lentotuhka) sekä noin 20 murskauslaitosta.

www.rudus.fi

www.ruduspro.fi

Facebooktwittergoogle_plusredditpinterestlinkedinmailFacebooktwittergoogle_plusredditpinterestlinkedinmail