Kauppakeskus Willa
YIT osti viitisen vuotta sitten Hyvinkään kaupungin keskustasta vanhan postitalon. Samoihin aikoihin kaupungin johto pohti keskustan elävöittämistä ja HOK Elanto kymmenen vuotta vanhan tavaratalonsa laajentamista. Syntyi idea kaupungin keskustan uudistamisesta niin, että kaupallista toimintaa laajennettaisiin merkittävästi ja samalla houkutellaan keskustaan kävijöitä aiempaa laajemmalta säteeltä.
Hyvinkään taidemuseo ja kirjasto päätettiin jättää vanhasta rakennuskannasta ennalleen, mutta muutoin koko Hämeenkadun eteläpuoleinen keskusta päätettiin uudistaa.
– Yksi arkkitehtoninen haaste oli se, että Hyvinkään keskustalle ominainen vaalea funkistyyli haluttiin uudisrakentamisessakin säilyttää Hämeenkadun puolella. Ehkä vielä vaativampi tehtävä oli sovittaa iso kauppakeskusmassa keskelle kaupunkia, etenkin kun kiinteistöön lopulta tuli käyttötarkoitukseltaan hyvinkin erilaisia toimintoja, pohtii projektiarkkitehti Ami Oja Arkkitehtitoimisto HKP Oy:stä.
Eräs periaate Kauppakeskus Willan ykkösvaiheen arkkitehtisuunnittelussa oli myös se, että julkisivujen ulkonäkö vaihteli rakennuksen eri puolilla ja käyttötarkoituksen mukaan.
– Kauppakeskuksen julkisivu on pääosin lasia, toimistosiiven julkisivu puolestaan on rapattu, Oja kertoo.
Betonielementit työmaalle tunnin tarkkuudella
Rakennesuunnittelijoiden näkökulmasta Willan ykkösvaiheen liikerakennus on erittäin vaativa, erityisesti perustusten ja naapurirakennuksiin liittyvien rakenteiden osalta. Anttilan tavaratalo oli koko työmaan ajan täydessä käytössä, mikä aiheutti suuret tekniset ja turvallisuusvaatimukset sen välittömässä tuntumassa tehdyille Willan ykkösvaiheen rakennusteknisille töille.
Anttilan kellaritilat otettiin käyttöön rakennettavan uuden marketin taustatilaksi. Pulmaksi kuitenkin muodostui se, että vanhojen perustusten yläpinta oli selvästi tulevan lattiatason yläpuolella.
– Perustusten alentamisesta ja pienentämisestä tehtiin monta erilaista toteutusvaihtoehtoa. Oli myös otettava huomioon, ettei koko ajan toiminnassa olevan Anttilan rakennusrunko sallinut minkäänlaisia siirtymiä. Pitkän mietinnän jälkeen päädyttiin suihkuinjektointiin, jonka avulla maanvaraisten anturoiden kuormat vietiin syvälle kantavaan hiekkakerrokseen. Samassa yhteydessä vanhat anturat sahattiin huomattavasti pienemmiksi, kertoo ylärakenteiden rakennesuunnittelusta vastaava Yrjö Lietzen A-Insinöörit Oy:stä.
Pohjarakenteiden vaativuuden takia keskeisessä roolissa hankkeessa oli myös geotekninen suunnittelija, jona toimi A-Insinöörien Markku Tuhola. Geotekniset haasteet eivät rajoittuneet pohjavahvistuksiin, vaan yhtä tärkeää huolehtia siitä, ettei pohjaveden korkeus alueella muutu rakennustöiden takia ja että kuivatus toimii suunnitellusti.
– Toisaalta pohjavedenpinnan alapuolelle ei jouduttu työmaalla menemään kuin paikallisesti, toteaa YIT Rakennus Oy:n työpäällikkö Ilkka Malo.
Pohjavedenhallinnan ja perustusten lisäksi Malo pitää työmaan vaativina erityispiirteinä sen logistiikkaa. Vaativimmillaan se oli elementtirungon pystyttämisen aikaan, jolloin vain muutaman kuukauden aikana ahtaasti kuljettavalle työmaalle tuotiin Lujabetonin Hämeenlinnan tehtailta noin 3000 betonielementtiä. Määrä vastaa toista tuhatta rekkakuormaa, joiden saapuminen työmaalle piti ajoittaa tunnin tarkkuudella.
Liikuntasali ja lääkärikeskus samaan kiinteistöön
Merkittävä muutos sekä suunnittelun että toteutuksen kannalta koettiin työmaan jo ollessa pitkällä. Alun perin osa Willan ykkösvaiheen kiinteistöstä piti tulla Hyvinkään kaupungin virkakäyttöön, mutta lopulta kaupunki valitsikin tilansa läheiseltä vanhan villatehtaan toimistokäyttöön peruskorjatusta rakennuksesta.
– Tämän seurauksena Willan ykkösvaiheen yhteydessä valmistui 800 neliömetrin liikuntakeskus. Tämä käyttötarkoitusmuutos vaati perusteluikseen monia teknisiä tarkasteluja, muun muassa akustiikkaan ja rakenteisiin muodostuvia värähtelyjä koskevia, kertoo projektijohtaja Tero Salmi YIT Rakennus Oy:stä.
Insinööritoimisto Akukonin laskelmien perusteella erityisesti liikuntasalin ja viereisen Mehiläinen-lääkärikeskuksen välistä ääneneristystä parannettiin lisäämällä välipohjaan kymmenen senttimetrin mineraalivillakerros. Lujuuslaskelmia taas tarvittiin suuren jännevälin värähtelyherkkyyden takia.
– Perusteellisen FEM-analyysin perusteella oli todennettavissa, että pitkästä jännevälistä huolimatta dynaamisista kuormista aiheutuvat riskit pysyvät hallinnassa. Tämä oli oleellinen helpotus, koska käyttötarkoituksen muutoksen tullessa tietoon runko oli jo asennettu, ja näin ollen muutokset olisivat olleet työläitä, Yrjö Lietzen kertoo.
Betonielementtirungon lisäksi Willan ykkösvaiheessa käytettiin matalimmissa tiloissa deltapalkkeja.
– Puiston puolella maanpinnan taso osui kahden kerroksen väliin, ja sinne sijoitettiin niin sanottu puolikerros, Lietzen täsmentää.
Myös maanpaineellisia paikoitushallin seiniä mallinnettiin FEM-malleilla. Tämä oli tarpeen, koska maanpaine vaihteli merkittävästi korkeuserojen takia. Myös hiekkaisen pohjamaan kantavuuserot otettiin mitoituksessa tarkasti huomioon.
– Onneksi suurimmat kuormat osuivat parhaiten kantavaan alueeseen, jossa suurimmillaan anturoiden pinta-ala oli 30 neliömetriä, Lietzen toteaa.
Talotekniikassa pitkää päivää lopussa
Käyttötarkoitusmuutokset vaikuttivat myös talotekniikkatöihin. Vaativa esimerkki tästä oli Ruokakeskon yhteyteen rakentavaksi sovittu Fazerin leipomo.
– Etenkin helmikuussa päivät venyivät tämän muutoksen johdosta, kertoo ilmanvaihtotöiden työnjohtaja Guy Weckström YIT Kiinteistötekniikka Oy:stä.
Muilta osin noin kymmenen miljoonan euron talotekniset työt Kauppakeskus Willan ykkösvaiheen työmaalla sujuivat isommitta yllätyksittä.
Willan ykkösvaiheen sähkötekniikassa on se erityispiirre, että sähkönjakelujärjestelmiä on kaksi. Toinen niistä on varattu pelkästään päävuokralaisen Ruokakeskon käyttöön, toinen muille vuokralaisille. Mahdollisten häiriöiden sattuessa sähkönjakelua käyttäjien välillä voidaan kuitenkin muuttaa.
Sähkösuunnittelun erityispiirteistä hankkeen sähkösuunnittelija Ari Nukarinen E-Plan Oy:stä mainitsee myös savunpoistojärjestelmän laajuuden.
– Viranomaisvaatimukset ovat tältä osin kiristyneet viime vuosina. Oma haasteensa on ollut myös eri käyttäjien omat toiveet, jotka ovat koskeneet muun muassa valaistusta, Nukarinen toteaa.
Toisena erityispiirteenä Nukarinen mainitsee pysäköintihallin liiketunnistinten käytön valaistuksen ohjaukseen.
– Vain niillä hallin alueilla, joilla havaitaan liikettä, valaistus pidetään täydessä tehossaan. Muualla valaistustasot putoavat automaattisesti, näin saadaan toivottua energian säästöä, Nukarinen kertoo.
Ruokakesko on Kauppakeskus Willan suurin tilantarvitsija, sen osuus on noin kolmannes 26 000 kerrosneliömetrin bruttoalasta. Muissa tiloissa on runsaasti muun muassa ravintoloita, minkä johdosta tilat on osittain jaettu kahteen matalaan kerrokseen. Tästä syystä se, miten saada erityisesti iv-kanavat mahtumaan kerroksiin, oli mietittävä tarkkaan. Ravintolakäyttötarkoitus vahvistui vasta loppuvaiheessa eikä tilojen mitoituksessa ollut siksi varauduttu iv-kanaviston tavallista suurempaan tilantarpeeseen.
