Viimeisimmät julkaisut

Kauppakeskus Valo

Luhdan entiseen tehtaaseen rakentui Kauppakeskus Valo

Lahden keskustan tuntumassa sijaitseva Luhdan entinen tekstiilitehdas jalostui kauppakeskus Valoksi. Täyden saneerauksen jälkeen tyylikkäässä sisustukseen, vapaa-aikaan ja lasten maailmaan profiloituvassa kauppakeskuksessa on tiloja kolmessa kerroksessa – ja nimensäkin mukaisesti ne ovat valoisia ja avaria.

_Q1W3859 2Kun Luhdan 1980-luvulla valmistunut tekstiilitehdas vapautui alkuperäisestä käyttötarkoituksestaan, rakennuksen omistaja Luhta-Kiinteistöt Oy käynnisti sen suunnittelun kauppakeskukseksi. Rakennus saneerattiin kahdessa vaiheessa. Keskimmäinen kerros valmistui joulumyyntiin loppuvuonna 2007 – nimi oli silloin Luhta Center. Vuokralaisiksi tulivat muun muassa suuret huonekaluliikkeet Asko ja Sotka, jotka edelleen toimivat talossa.

Pohjakerros ja toinen kerros avattiin yleisölle maaliskuun lopussa tänä vuonna.

Tehtaan rakennuttanut Luhta Oy, nykyisin L-Fashion Group, oli kyennyt 1980-luvulla pitkäjänteiseen ajatteluun: osattiin ennakoida, että todennäköisesti tehdas tarvitsee joskus pystyä muuntamaan toiseen käyttötarkoitukseen.

– Se oli kauaskantoista toimintaa. Täytyy nostaa hattua silloisia ratkaisuja tehneille, Luhta-Kiinteistöjen toimitusjohtaja Ari Mäkinen sanoo.

– Tehdasrakennus oli hyvin rakennettu, rungoltaan hyväkuntoinen ja hyvin muuntojoustava, kun oli ennakkoon ajateltu, että se voisi tulla joskus muuhunkin käyttöön. Tehtaasta oli lopulta suhteellisen lyhyt matka kauppakeskukseksi, Valon pääsuunnittelija, rakennusarkkitehti Arto Simonen lahtelaisesta A1 Arkkitehdit Oy:stä toteaa.

_Q1W3854 2

Poikkeuksellista valoa julkisivuun

Kauppakeskus Valo sijaitsee kivenheiton päässä Lahden rautatieasemalta, Lahden eteläisen sisääntuloväylän Uudenmaankadun ja Saksalankadun risteyksessä. Paikka on mitä oivallisin: Valo liittyy kiinteästi laajaan Launeen kauppakeskittymään, joka on Lahden talousalueella merkittävä kaupan runsaudensarvi. Valo on Launeen liiketiloista niitä, jotka sijaitsevat lähimpänä keskustaa.

Pääsuunnittelija Arto Simonen kertoo, että ulkopuolelta tiilisen tehdasrakennuksen kasvoja kohennettiin jo ensimmäisessä rakennusvaiheessa kahdella isolla ratkaisulla: lasi-terässeinällä ja puisella, 12 metriä korkealla sisääntulokatoksella. Keskeiset elementit sijoittuvat kumpikin rakennuksen etelän suuntaan antavalle pääjulkisivulle.

Lasi-terässeinä rakennettiin tiiliseinän ulkopuolelle – ikään kuin uudeksi kuoreksi vanhan päälle. Mäkisen mukaan idea oli alun perin se, että siitä tehdään läpikuultava, silkkipainettu kuvaseinä, joka ilmentää rakennuksen toimintaa ja toimijoita, esimerkiksi logojen avulla. Neuvotteluissa ja ideoinnissa rakennuttajan kanssa suunnitelma kuitenkin täsmentyi: haluttiin jotain voimakkaampaa ja näyttävämpää.

Tuloksena on valoseinä. Se on tilattu tamperelaiselta ulko- ja sisävalaistukseen erikoistuneelta Valoa Design Oy:ltä, jonka toimitus- ja suunnittelujohtaja on valaistussuunnittelija Roope Siiroinen. Valoseinä toteutetaan ledvalotekniikalla. Se toimii näyttävänä katseenvangitsijana kaupunkikuvassa ja pisteenä i:n päälle koko kauppakeskuksen brändissä. Valoseinän lanseeraus on syksyllä.

Toinen julkisivun elementti, korkea punaruskeaksi petsattu puukatos suorastaan vetää tontille tulevat pääsisäänkäynnille. Katos on hyvin jyhkeä ja näyttävä.

_Q1W3905 2

Sisätilat keskeisaulojen ympärillä

Kauppakeskuksen kokonaisala on 24 000 neliömetriä. Sen yhteydessä on myös erillinen noin tuhannen neliön matala rakennus, jossa toimii tällä hetkellä Luhdan tehtaanmyymälä. Pohjoiskulmastaan kauppakeskus liittyy lasisillalla toimistorakennukseen, jossa vielä nyt toimii L-Fashion Groupin pääkonttori – uutta pääkonttoria ollaan suunnittelemassa Lahden Renkomäkeen.

Vanhan tehtaan sisätilat sekä vanhentunut ja liikekeskukseen sopimaton talotekniikka rakennettiin täysin uusiksi. Pohjakerrokseen rakennettiin lämmintä paikoitustilaa 70 autolle. Pääsisäänkäynnin lisäksi rakennukseen on toinenkin sisäänkäynti: suoraan pohjakerrokseen, mistä pohjakerroksen liikkeet ovat olleet tyytyväisiä.

Valon kaikissa kolmessa kerroksessa liiketilat sijoittuvat tilavien keskeisaulojen ympärille. Rakennuksen keskelle puhkottiin aukko, johon liukuportaat sijoitettiin. Niiden yläpuolelle kattoon puhkottiin aukko valoa tuovalle kattoikkunalle.

Väreinä ovat musta, harmaa ja valkoinen. Lattia esimerkiksi on grafiitinharmaata kuivapuristelaattaa. Sitä kuitenkin rytmittävät muodoltaan orgaaniset vaaleat ja vihreät osiot.

Valopilarit ja muutenkin pieteetillä toteutettu valaistus luovat aulojen ilmeeseen oman erityisen lisänsä.

Interiöörien ilmeeseen vaikutti keskeisesti se, että Luhta-Kiinteistöt käytti kakkosvaiheessa konseptin ja yleisilmeen suunnittelussa hyväksi Pöyry Oy:n asiantuntemusta kaupallisten tilojen asiakaslähtöisessä suunnittelussa. Suunnittelijat Anna Bevz ja Josée Courtemanche osallistuivat hankkeeseen.

– Me lähdimme heidän luonnoksensa pohjalta kehittämään eteenpäin lopullista muutosta. Interiööriin luotiin kauppakeskuskonsultin kehittämiä elementtejä, Arto Simonen kertoo.

_Q1W3916 2

Laadukas ja profiloitunut

– Tavoitteenamme oli laadukas kauppakeskus. Laatu koskee niin arkkitehtuuria, rakentamisen jälkeä ja toimijoita, toimitusjohtaja Ari Mäkinen sanoo.

Kauppakeskus Valo ei ole hänen mukaansa liikkeiden ”sekametelisoppa” vaan tarkasti profiloitunut. Valossa oli alun perin kaksi maailmaa: sisustus ja vapaa-aika. Sisustukseen liittyviä liikkeitä on useita, esimerkiksi Asko, Sotka ja Mattomylly. Vapaa-aikaa edustavat Budget Sport, golfin erikoisliike Golf Sport ja pohjakerrokseen sijoittunut hyvinvointi- ja kuntokeskus Lumo. Pohjakerroksessa on myös lounaskahvila Café Ida.

Sisustuksen ja vapaa-ajan lisäksi Valoon on muotoutunut lasten maailma, Mäkinen toteaa. Sisäseikkailupuisto HopLop, LeikkienShop, Lastentarvike-liike ja Naperonuttu ovat lasten maailmaa.

Liiketiloja on kaikkiaan noin kaksikymmentä. Niistä muutama on tyhjillään, ja parissa on väliaikainen vuokralainen. Mäkisen mukaan tiloja täytetään ”maltillisesti”, jotta saadaan konseptiin sopivat vuokralaiset. Hän on vakuuttunut, että edukseen erottuu kauppakeskus, jonka konsepti on mietitty tarkkaan.

Hyvin toteutettu remontti

Valon kauppakeskuspäällikkönä aloitti viime elokuussa, kesken rakentamisen, Jussi Tirronen. Hän kehuu, että rakentajat tekivät työnsä fiksusti ja huomaamatta – kauppakeskuksessa jo olevien liikkeiden toimintaa ja asiakkaita työ ei häirinnyt. Työmaakopitkin olivat näkymättömissä.

Kun Tirronen tuli taloon, kauppakeskuksen nimi oli Luhta Center. Valo-nimi oli Tirrosen ehdotus, jonka Luhta-Kiinteistöjen hallitus vähitellen hyväksyi.

– Valo on lyhyt suomalainen sana, joka on hyvin myönteinen ja joka liittyy sisustuksen teemaan. Lisäksi se antaa mahdollisuuksia markkinoinnin sloganeihin. Sattumaa on, että esimerkiksi julkisivun valoseinästä tulee keskeinen elementti rakennukseen.

_Q1W3943 2

Ei dramaattisia yllätyksiä

Kakkosvaiheen rakennuttajakonsulttina toimi Projectman Oy. Toimitusjohtaja Arto Hägg sanoo, että rakentamiselle asetti haasteita, että kauppakeskus oli valmiilta osiltaan toiminnassa koko rakennusajan. Kaikesta selviydyttiin kuitenkin kunnialla ja hyvässä hengessä.

– Rakennuttaja oli aikoinaan panostanut tehtaan arkkitehtuuriin, ja se kantoi nyt hedelmää. Arkkitehtonisesti korkeatasoinen kohde oli kiitollinen muuttaa liiketilaksi. Esimerkiksi kerroskorkeudet olivat riittävät, Hägg sanoo.

Kakkosvaiheen urakoitsijana toimi Rakennusosakeyhtiö Hartela. Rakentaminen alkoi huhtikuussa 2010 ja tilat luovutettiin käyttäjälle tammikuussa 2011.

– Vanhat väliseinät purettiin ulkoseinärakenteita myöten, ja uutta rakennettiin tilalle. Vanhentunut talotekniikka purettiin ja uusittiin. Uudet viemärit rakennettiin lattian alle, vastaava mestari Harri Vähävuori kuvailee.

Hänen mukaansa rakennus oli ”kohtuuhyvä ja selkeä purettava”. Pääsuunnittelijan suunnitelmat olivat kohdallaan, eikä mitään dramaattisia yllätyksiä tullut.
– Rakennuttaja Luhta oli aikoinaan onnistunut suunnittelemaan fiksun teollisuuskiinteistön, josta pystyi saamaan edustavan liikekiinteistön. Työ eteni hyvässä yhteistyössä rakennuttajan ja suunnittelijoiden kanssa, ja lopputuloksena ovat hyvät tilat.

Rakennesuunnittelusta vastasi molemmissa rakennusvaiheissa Insinööritoimisto Ri-Plan Oy Kouvolasta. Toimitusjohtaja Jyri Laurinantin mukaan keskeiset rakenteelliset haasteet liittyivät massiiviseen sisääntulokatokseen ja lasi-terässeinään.

– Ensi kertaa kun katsoin sisääntulokatosta, mietin, millä se pysyy pystyssä. Mutta kyllä ratkaisut löytyivät. Katoksessa ei ole näkyvää vaakatuentaa vaan se on tuettu vanhan rakennuksen seinän sisälle teräspilarein ja otettu kiinni vanhaan runkoon, Laurinantti kertoo.

Lasiterässeinä jäykistettiin ristikolla, jossa on noin 200 pyöreätä teräsputkea. Haastetta oli myös pohjassa: alla on paljon löysää savea ja sitten kallio. Pisimmät teräspaalut ovat yli 30-metrisiä. Pohjaongelmaa oli myös liukuportaissa. Läpi kerrosten oli puhkottu tila liukuportaille. Ongelma oli siinä, miten reunat tuettiin, kun alla on kalteva kallio.

_Q1W3898 2Valon sähkösuunnittelusta vastasi lahtelainen Sähköinsinööritoimisto Jussi Mäkelä Oy. Projektipäällikkönä toimi Juhani Mäkelä.

– Alkuperäisistä asennuksista ei pystytty hyödyntämään paljoakaan vaan käytännössä kaikki sähköjärjestelmät laitettiin uusiksi, Mäkelä sanoo.

Uutta ovat myös telejärjestelmät, paloilmoitus- ja sprinklerijärjestelmät sekä automaattinen savunpoistojärjestelmä.

– Suunnittelu ja toteutus ovat olleet helppoja, koska jo alun perin kerroskorkeudet oli suunniteltu riittäviksi myöhempää käyttöä varten. Myymälätilat on suunniteltu valoisiksi, ja myös aulatiloissa valolla on keskeinen sijansa.

Sähköinsinööritoimisto Mäkelä suunnitteli tätä rakennusta toiseen kertaan. Toimisto oli mukana jo 1980-luvulla.

Facebooktwittergoogle_plusredditpinterestlinkedinmailFacebooktwittergoogle_plusredditpinterestlinkedinmail