Viimeisimmät julkaisut

Kauppakeskus Stella

Arkkitehtuuria ihmisille

Mikkelin kaupungin sydämeen on noussut arkkitehtuuriltaan erinomainen esimerkki siitä, miten vanha ja suojeltu rakennuskanta voidaan sulauttaa uu-teen ja moderniin arkkitehtuuriin ja samalla säilyttää ajan henki.

StellaHallitustorin reunalla olevan Stellan 30 000 kerrosneliötä tarjoavat niin vähittäistavarakauppojen kuin ravintoloiden ja kahviloidenkin palveluja. Lisäksi kokonaisuus eheyttää alueen korttelirakenteen. Stella onkin yllätyksellinen arkkitehtoniselta ratkaisultaan. Se on kannanotto historiaan ollen kuitenkin tätä päivää ja samalla rakennustekniikaltaan jopa henkeä salpaava.

– Hankkeen liikkeellepanevan voiman perustana oli useita tekijöitä. Palvelujen ja etujen tuottaminen asiakasomistajille oli tietenkin yksi vaikuttava syy hankkeeseen ryhtymiselle. Kyse on käyttötavarakaupan olosuhteiden merkittävästä parantamisesta. Luonnollisesti Mikkelin vetovoimaisuuden vahvistaminen on myös tavoitteenamme. Mahdollisuus päästä näin keskeiselle paikalle Hallitustorin äärelle perustuu taas siihen, että vanha linja-autoasema siirrettiin uuteen paikkaan. Kaavamuutos oli tietenkin välttämätön, kuten tonttikaupat ja vuokrasopimukset kaupungin kanssa, kertoo Osuuskauppa Suur-Savon kiinteistöpäällikkö Heikki Vauhkonen.

Hankkeen aikataulu oli hänen mielestään tiukka.

– Napakka aikataulu urakoinnissa yhdessä kalustamis- ja tavaroittamisvaiheen kanssa tekivät työstä vaativan. Stella avattiin aikataulun mukaisesti 11.11.11 kello 11.11. Ensimmäinen toimintaviikko on ollut asiakasmäärältään odotukset ylittävä. Voin todeta, että eipä tullut turhaan tehtyä.

Stella_BP_Ext_024 copy 2

Suunnittelua historiaa kunnioittaen

Stella on kolmikerroksinen: kellari ja kaksi maanpäällistä kerrosta. Arkkitehtuurin ydin on mittava lasikatteinen galleria, joka halkaisee korttelin. Gallerian porttina ovat kaksi kaunista uusklassisen arkkitehtuurikauden punaruskeassa rappauksessa hohtavaa noppamaista rakennusmassaa, joiden välitse galleriaan saavutaan. Porttirakennukset ovat arkkitehti Aarne Ekmanin käsialaa. Paikan kaupunkikuva noudattaa Carl Ludvig Engelin asemakaavan ideaalia ja antaa alueelle voimakkaan aksiaalisen ilmaisun. Stella on tämän ideaalin mukainen pohjaratkaisultaan, mutta myös arkkitehtuuriltaan, se on kannanotto klassisen arkkitehtuurin muotomaailmaan.

Engelin asemakaava on monen uudemman kaavoituksen takana ajassa. Jotta kauppakeskus Stella oli mahdollista rakentaa, oli asemakaavaa muutettava. Mikkelin kaupunki teetätti kaavoitustyön Arkkitehtitoimisto Innovarchilla, joka laati sen tiiviissä yhteistyössä Museoviraston, Etelä-Savon ympäristökeskuksen ja kaupungin virkamiesten kanssa.

– Suunnittelun lähtökohtana oli Pikkutorin alueen rakentaminen korkealaatuiseksi, katetuksi, viihtyisäksi ja puolilämpimäksi paikaksi, kaupunkilaisten ympäri vuoden käytössä olevaksi tapaamisalueeksi. Toiminnoltaan Stella on torialueeseen liittyvä yhtenäinen liikerakennuskokonaisuus, joka tarjoaa entistä monipuolisemmat ja vetovoimaisemmat keskustapalvelut, pääsuunnittelija Seija Sakki-Rinne Vahanen-yhtiöihin kuuluvasta Innovarchista tiivistää.

Tavoitteena oli niin ikään parantaa liikkeiden välisiä sisäisiä yhteyksiä koskien sekä asiakas- että huoltovirtoja ja luoda luonteva yhteys torin alaiseen pysäköintilaitok-seen. Suunnittelun keinoin pyrittiin myös eheyttämään kaupunkikuvaa sekä säilyttämään siinä monipuolinen ajallinen kerroksellisuus.

Stella_BP_Ext_011 copy 2– Tahdoimme säilyttää Engelin kaavan symmetrisyyden ja aksiaalisuuden. Tärkeä lähtökohta oli myös Engelin kaavan luoman tilasarjan Hallitustori–Pikkutori–Kirkkopuisto hahmottuminen paikalla kävijöille jatkossakin.

Lasiteräsholvilla katetun Pikkutorin rooli kävelykeskustan yhdistämisessä on merkittävä. Torin ja Kirkkopuiston välinen akseli korostuu entisestään ja samalla yhteys torilta puistoon säilyy. Päätyjen lasiseinien läpi aukeaakin hyvin näkymä Pikkutorilta sekä Hallitustorin että Kirkkopuiston suuntaan.

– Lasikatto asettuu räystäslinjojen yläpuolelle antaen ihmisille illuusion taivaasta, jota vasten räystäslinjat piirtyvät. Materiaalivalinnoissa taas kiinnitimme huomiota alueen pintamateriaaleihin, valaistukseen ja kalustukseen. Valitsimme kestäviä ja ulkotilalle luonteenomaisia materiaaleja käyttäen esimerkiksi luonnonkiveä ja rappausta, Sakki-Rinne summaa.

Julkisivut ovat modernit, mutta ne on suunniteltu siten, että uuden rakennuksen fasadien pintojen jäsentely, rytmi ja väritys myötäilevät porttirakennusten ilmaisua.

Porttirakennuksissa on kussakin ravintola, joiden terassit avautuvat torimaisemaan. Molemmin puolin galleriakäytävää on liiketilaa kahden kerroksen korkeudelta. Ka-peampi alkupää levenee ja nousee myös korkeutta avautuen kauppojen ja kahvioi-den reunustamaksi toriksi. Sen yllä kaareutuvan lasiteräsrakenteisen holvin jänne on 25 metriä. Rakennelajissaan se on yksi maamme mittavimpia lasiteräsrakenteita. Toista kerrosta yhdistää kaksi siltaa, joista toiselta voi laskeutua alas torin kahvioon kierreporrasta pitkin. Portaan runko on terästä ja askelmat maitolasia. Kerrokset sitoo toisiinsa myös hissiyhteys.

Galleria-akselin päässä on kauppahalli, joka on kaksiosainen: Sisäpuolinen osio on uusi, lasi-teräsrakenteinen, ilmavan oloinen harjakattorakennus, joka liittyy ainoaan linja-autoasemasta jäljellä olevaan pieneen yksikerroksiseen rakennukseen. Gallerian kaunis kaariholvikatto ja lasinen ulkoseinä nousevat pienen rakennuksen ylle. Illan pimetessä näkymä Stellaan Kirkkotorilta päin on valloittava.

Yhtä valloittavat ovat Stellan sisätilat, joiden iltavalaistusta ei sovi sivuuttaa. Epäsuora valaistus on lämmin ja miellyttävä tunnelmaltaan. Kirkkopuiston koivupromenadin jatkeena Pikkutorilta alkava pylväsvalaisimien rivistö rytmittää tilan koko gallerian pituudelta aina porttirakennuksille asti. Torin jyhkeät pilarit toistavat teemaa.

Stella_BP_Ext_005 2

Vanhan ja uuden yhteispeli

Kauppakeskus Stella on erinomainen esimerkki siitä, miten suomalainen rakennuskulttuuri on muuttanut luonnettaan. Esimerkiksi neljäkymmentä vuotta taaksepäin purettiin uusien rakennusten tieltä vanha rakennuskanta yksinkertaisesti pois. Vuonna 1916, jugendin aikakaudella, lehdistössä vilahteli sana ”Åbo smittan”, Turun tauti. Kulminaation tämäntyyppinen rakentaminen sai, kun modernismi valtasi suomalaisen arkkitehtuuriestradin. Vanha sai väistyä uuden tieltä ja samalla menetimme arvokasta rakennuskantaa sekä monien kaupunkien omaleimaisuuden.

Nykyään vanhan miljöön yhteyteen rakentaminen on yleistä. Vanhat rakennukset korjataan ja ne saavat uutta vierelleen. Monesti kyse on suojelukohteen yhteyteen rakentamisesta, kuten tässäkin tapauksessa. Suunnittelijat joutuvat ottamaan kan-taa niin olevaan arkkitehtuuriin kuin rakenteisiinkin. Molemmissa tapauksissa haasteet ovat kovat ja tapauskohtaiset puitteet vaihtelevat.

Vanhat rakenteet, joiden yhteyteen uutta rakennetaan, kestävät tuskin koskaan lisärasitusta. Niiden häirintä on kriittistä niin uusien rakenteiden suunnittelun kuin rakentamisenkin osalla.

”Jouko Jokamies” ei välttämättä voi käsittää sitä rakennusteknistä kokonaisuutta, jonka parissa rakenteiden suunnittelija kilvoittelee. Suunnitteluratkaisussa on otettava huomioon vanhan ja uuden yhteispeli sekä vanhan rakenteen säilyvyys urakoinnin aikana.

Esa Kallonen Insinööritoimisto Ylimäki & Tinkanen Oy:stä toteaa, että Kauppakes-kus Stellan kohdalla oli useita kriittisiä seikkoja, jotka suunnittelussa oli otettava huomioon.

– Vanhat perustukset olivat yksi seikka. Uusien rakenteiden perustukset kaivettiin olevien perustusten tason alle ja tämä tarkoitti sitä, että ensimmäiseksi vanhat ra-kennusperustukset tuettiin ponttaamalla niiden eteen jykevät teräsponttiseinät, jotka osin myös jäivät paikalleen.

Stella_BP_Ext_008 2Perustukset ja kellarin seinät on rakennettu valamalla ne paikan päällä. Ratkaisu on jäykistävän rakenteen toiminnan kannalta hyvä sekä voimia siirtävien liitosten kannalta selväpiirteinen. Runko on jaettu liikuntasaumoin lohkoihin. Laajennusalueiden kantavina rakenteina ovat teräsbetonipilarit ja jännebetonipalkit. Jäykistävinä rakenteina ovat erilliset jäykistävät seinät sekä porras- ja hissikuilut. Kellarin yllä olevan liikerakennuksen seinät on rakennettu teräsbetonielementeistä lukuun ottamatta yhtä jäykistävää seinää, joka on paikalla valettu ja koko rakennuksen korkuinen. Rakenteen kruunaa mittava teräskaarista rakennettu holvi, joka torin osalla on 25 metriä leveä.

– Teräskaarien tuennan osalla toleranssit olivat erittäin pienet. Teräskaaret on kiinnitetty siten, että kaarien toisessa päässä on kiertymän salliva niveltappiliitos. Tämä tarkoittaa sitä, että lasikatteen teräksiset kaarirakenteet eivät siirrä ylempien betonirungon lohkojen välillä jäykistysvoimia kaarien jänteen suunnassa kellarin katon yläpuolisille alueille, teräsrakenteet suunnitellut Timo Ahti Insinööritoimisto Ylimäki & Tinkanen Oy:stä kertoo.

Kaarirakenteet on mitoitettu omana rakennekokonaisuutenaan euronormin ja kansallisen normin mukaan. Euronormitus on astumassa voimaan heinäkuussa 2013. Sen mukaisesti suunnittelua ei ole vielä pakko viedä läpi, mutta joissakin tapauksissa sitä on järkevää noudattaa, kuten tässä nyt tapahtui.

Ongelmana on se, että kaikissa rakenteiden suunnitteluohjelmistoissa ei ole eu-ronormitukea ja siksi laskentaa on tehtävä myös perinteisesti eli käsin. Kyse on mi-toitustarkkuudesta, euronormit sallivat tarkemman mitoituksen kuin kotimainen normisto.

 

Korjausrakentamista

Mikkeliläinen Insinööritoimisto Creo3 Oy on vastannut Stellan kahden porttiraken-nuksen ja vanhan linja-autoaseman korjausrakentamissuunnittelusta. Omat pai-neensa on työlle asettanut vanhojen rakenteiden luonteen vaihtelevuus.

Stella_BP_Ext_011 copy 2– Ravintola Einon rakennus, siis toinen porttirakennuksista, oli kärsinyt talvisodassa pommituksissa ja yllätykseksemme sen kattorakenteissa oli jäljellä jopa palovaurioita. Katot korjattiinkin perusteellisesti aina peltikatetta myöten, joka uusittiin molempiin Aarne Ekmanin suunnittelemiin rakennuksiin, suunnittelupäällikkö Timo Härkönen toteaa.

Molemmat talot kävivätkin läpi perusteellisen korjauksen. Yläkertojen vanhat ikku-nat korjattiin, ravintoloiden suuret näyteikkunoiden karmit vaihdettiin uusiin ja kummankin rakennuksen rappaus uusittiin.

– Vanhasta rappauksesta otettiin ensin näytteet värin valintaa varten. Uusi rappaus on normaali kolmikerrospinnoite, Härkönen kommentoi.

Suuremmat haasteet odottivat suunnittelijoita vanhojen ja uusien rakenteiden liitty-mäkohdissa. Porttirakennusten tiilirunko ei olisi kestänyt uusien rakennusten mukanaan tuomia rasitteita. Siksi liittymät pääsääntöisesti suunniteltiin rakennetta-viksi ulokkeina vanhaa rakennetta kohden.

Entinen linja-autoasema kävi myös läpi sisäpuolisen muodonmuutoksen.

– Vanhat rakennuksethan oli suojeltu, joten niiden ulkomuotoon ei ole kajottu kuin korjauksen merkeissä. Sisäpuolelta ne on saatettu siihen kuntoon, mikä toiminnoil-ta on vaadittu, toteaa Timo Härkönen.

 

Urakat ja hankinnat

Suurimmat urakat ja hankinnat olivat purku-urakka, maanrakennusurakka, elementtihankinta, paikallavalut, rungon pystyttäminen, lasikatteen konepajatuotanto ja asennus, vanhan osan julkisivu-urakka, suunnittelutyö ja rakennusurakka.
Kiinteistöpäällikkö Heikki Vauhkonen toteaa, että Osuuskauppa Suur-Savolla oli monia muitakin omia hankintoja, mutta avainasemaan hän nostaa aikataulun suh-teen Mikkelin Nostajat Oy:n työn todeten, että he tekivät vaativan runkourakan kah-dessa vuorossa aikataulun mukaisesti.

Rakennusurakasta vastannut Lemminkäinen Kaakkois-Suomi aloitti oman urakkansa, kun maarakentaminen ja paikalla valettu kellarikerros oli jo valmis ja teräsbetoninen elementtirunko nousemassa välipohjineen.

– Olemme suorittaneet maanvaraisten lattioiden valun ja välikerrosten ontelolaatta-rakenteisten välipohjien pintavalun, väliseinien rakentamisen ja sisustustyöt: alakattoasennus, maalaus, lattiapinnoitus. Olemme myös rakentaneet vesikaton. Tämä lisäksi LVIS- ja sprinkleriurakat olivat Lemminkäiselle alistettuja sivu-urakoita, työmaainsinööri Markku Karell kertoo.

Markku Karell mainitsee Vakka-Suomen Rappauspalvelun suoriutuneen esimerkillisesti muun muassa suuren gallerian keltaisten seinäpintojen akustorappaustöistä.

Stella_BP_Ext_013e copy 2

Kuin taivaan kansi

Kauppakeskus Stellan kruununa on kaunis, mittava ja mittasuhteiltaan sopusuhtainen lasiteräsrakenteinen kaariholvikatto.

– Uskoisin, että teräksestä valmistamamme ja asentamamme kaariholvi on yksi suurimpia tämäntyyppisistä lasi-teräsholveista Suomessa, toteaa Hestek Oy:n toimitusjohtaja Henrik Saaristo.

Luonteenomaista tälle rakenteelle on, että sen rakentamiseen liittyy paljon hitsaus-työtä. Rakenteen mittatoleranssi on erittäin tarkka, +/- 5 mm. Voidaan hyvällä syyllä sanoa, että mitoissa pysyminen on ollut kriittinen seikka, varsinkin kun otamme huomioon toriaukion yllä olevan rakenteen jännevälin.

– Teräsrakenne valmistettiin lohkoissa ja sen päälle asennettiin lasikatetta varten alumiininen kiinnitysjärjestelmä. Sen suoritti JS Profiili Oy. Kenties kiperin vaihe tuotannossa oli asennus. Asennuspaikka Hallitustorin äärellä liikenteen keskellä ei tarjonnut paljoa tilaa varastoinnista puhumattakaan, Henrik Saaristo toteaa.

Länsi-Savo lehden haastattelussa Osuuskauppa Suur-Savon toimitusjohtaja Heikki Hämäläinen toteaa, että Stella työllistää valmistuttuaan yli 300 henkilöä. Näistä osuuskaupan palkkalistoilla on lähes puolet. Veturiyrityksinä kauppakeskuksessa ovat Sokos ja S-market. Kaikkiaan kauppakeskuksessa on runsaat 30 toimijaa, joista kymmenkunta on uusia.

Facebooktwittergoogle_plusredditpinterestlinkedinmailFacebooktwittergoogle_plusredditpinterestlinkedinmail