Viimeisimmät julkaisut

Kauppakeskus Seppä

Kauppakeskus Seppä hehkuu liekin väreissä

Viihtyisyys, laadukkuus, paikallisuus ja ekologisuus olivat keskeisiä tekijöitä kauppakeskus Sepän suunnittelussa. Jyväskylässä sijaitsevan Sepän katolle rakentuu yksi Suomen suurimmista aurinkovoimaloista.

« 1 / 2 »

Teksti: Timo Sillanpää | Kuvat: Petteri Kivimäki

Kauppakeskus Seppä avattiin Jyväskylän Seppälässä 26. lokakuuta. Päivä oli alueen vähittäiskaupalle historiallinen aivan samalla tavalla kuin 22. marraskuuta 1972, kun viereisellä tontilla avattiin Suomen ensimmäinen Prisma.

Skanska on kehittänyt Sepän hanketta lähes 10 vuotta. Uuden Prismakeskuksen rakentamisen yhteydessä löydettiin yhdessä Osuuskauppa Keskimaan kanssa ratkaisu, jonka avulla uusi Prisma ja Seppä voivat hyödyntää samoja asiakasvirtoja.

– Prismakeskus ja Seppä yhdistettiin kauppakäytävällä. Asemakaavan muutoksen myötä toteutuneessa kahden keskuksen kokonaisuudessa on myymälätilaa yhteensä runsaat 40 000 neliömetriä, projektin kaupallisesta kehittämisestä vastannut projektijohtaja Kalle Jokela Skanska Oy:stä kertoo.

– Pelkästään Seppään sijoittuu yli 50 liikettä ja ravintolaa. Vuokrattavia tiloja on 24 000 neliötä, Skanska Talonrakennus Oy:n Keski-Suomen rakennuspäällikkö Jukka Patala sanoo.

Uuden ajan kauppakeskus

Kauppakeskus Sepän sijoittajaksi päättivät lähteä vuoden 2016 alkupuolella LähiTapiola-ryhmän Vahinkovakuutusyhtiö, Henkiyhtiö ja Keski-Suomen alueyhtiö.

– Seppä on oikeankokoinen tuote tähän markkinaan. Se palvelee koko Keski-Suomen maakuntaa, LähiTapiolan kiinteistöpäällikkö Jussi Roine toteaa.

Roineen mukaan Sepän saavutettavuus on loistava. Se sijaitsee aivan valtateiden 4 ja 9 läheisyydessä, vain pari kilometriä Jyväskylän keskustasta. Runsaan kilometrin päähän rakentuu Kankaan alue, jonne arvioidaan sijoittuvan tulevaisuudessa noin 5000 asukasta sekä 2000 työpaikkaa.

– LähiTapiola haluaa investoida nykyaikaisiin kauppakeskuksiin, jotka ovat viihtyisiä, ekologisia ja hyvin saavutettavissa väestökeskittymien läheisyydessä, Roine sanoo ja korostaa, että LähiTapiolalla on vahva usko Jyväskylään kasvavana talousalueena.

Seppä on Jyväskylän suurin kauppakeskus ja valtakunnallisestikin parinkymmenen suurimman listalla. Arvioiden mukaan Sepässä tapahtuu kolmannesta vuodesta eteenpäin neljä miljoonaa asiakaskäyntiä vuosittain, eli runsaat 10 000 asiakaskäyntiä vuorokaudessa.

Roineen mukaan kuluttajat arvostavat nykyään yhä enemmän sitä, että kauppakeskus on turvallinen, viihtyisä ja palveluiltaan monipuolinen. Tärkeää on myös elämyksellisyys.

Luontevaan kokonaisuuteen kuuluvat kohtaamisia edistävät kahvilat ja ravintolat sekä siistit saniteetti- ja lastenhoitotilat, mikä näkyy Sepässä.

Seppä on myös esteetön kohde: hissit, invapaikat, liukutasot ja valoisuus tekevät siitä ympäristön, jossa on helppo liikkua.

Sähköautoille latauspisteitä

Sepän pohjakerroksen pysäköintihallissa on kaikkiaan 580 autopaikkaa. Ekologista ajattelua edustavat sähköautojen latauspisteet, joita on kaikkiaan 18. Lisäksi tämän päivän trendeihin kuuluu pyöräilijöiden huomioiminen: lämpimästä pysäköintihallista löytyy 130 polkupyöräpaikkaa.

– Kaikkiaan korttelissa on noin 2300 autopaikkaa, kun Prismakeskuksen oma pysäköintihalli ja maanpäälliset pysäköintialueet lasketaan mukaan, Jukka Patala toteaa.

Rakennuksen on suunnitellut kaavavaiheiden hankesuunnittelusta lähtien Innovarch Oy. Pääsuunnittelijoina ovat toimineet Seija Sakki-Rinne ja Maria Björklund.

– Rakennushanke oli poikkeuksellisen vaativa. Sen julkisivussa on otettu huomioon asemakaavan asettamat vaatimukset julkisivupinnan kuvioinnista, joka muodostuu suurikokoisesta rasteroinnista. Sisätilojen suunnittelussa lähtökohtana on ollut moderni, viihtyisä, valoisa ja toimiva kauppakeskus, Björklund kertoo.

Ykköskerroksen pohjaratkaisussa on tähdätty siihen, että kaikki liiketilat ovat asiakasvirran suhteen tasaveroisia. Tämä on saavutettu ratkaisulla, jossa kauppakäytävä kiertää keskuksen ympäri kolmionmuotoisen reitin.

Kauppakäytävien risteyskohtiin avautuu asiakkaiden olohuoneiksi kaksi aukiota: Prisman liittymäkohdan ”Tori” ja keskialueen tapahtumatori ”Paja”.

Sepän sisäilmeen ja visuaalisen identiteetin on luonut Loikka Works Oy arkkitehti Anna Bevzin johdolla. Sisäilmeessä on keskitytty ennen kaikkea positiivisen asiakaskokemuksen luomiseen.

– Asiakkaalle on luotu viihtyisä ja toisaalta vau-elämyksiä tuottava, kiinnostava asiointiympäristö. Seppä elää vuorokauden ja vuodenaikojen mukana, Anna Bevz kertoo.

Sisäilmeen kantavana teemana on liekki ja sen monet värit. Liekin väreilevä muoto näkyy keskuksen laatoituksissa, lasipinnoissa, efektiseinien perforoinneissa ja väriä vaihtavassa valaistuksessa.

Sepässä on laaja kattaus eri alojen liikkeitä: muotia, urheiluvälineitä, elektroniikkaa, kodin sisustamista ja paljon muuta. Suurimmat liiketilat ovat kaksikerroksisia ja kooltaan noin 5000 neliömetriä. Näihin sijoittuvat Halonen, H&M ja Lindex.

Keskuksen ytimessä on ravintolakatu, josta löytyy kymmenkunta ravintolaa ja kahvilaa. Niiden käyttöön on varattu tilaa noin 1700 neliömetriä.

Toisesta kerroksesta on vuokrattu noin tuhat neliötä tilaa toimistokäyttöön. Myös Jyväskylän seurakunta sijoittaa toimintojaan Sepän toiseen kerrokseen.

Ontelolaattojen koko toi haasteita

Rakenteellisesti Sepän kauppakeskus on jaettu kuuteen osaan, jotka on erotettu toisistaan liikuntasaumoilla. Kokonaisvakavuuden näkökulmasta liikuntasaumalohkot ovat erikseen toimivia osakokonaisuuksia.

– Rakenneratkaisut ovat tyypillisiä tämän päivän kauppakeskusrakentamiselle, kertoo rakennesuunnittelusta vastaavan Sweco Rakennetekniikka Oy:n yksikön päällikkö Markus Sääskilahti.

Kellarikerroksen yläpuolisilta osiltaan rakennus muodostuu teräsbetonisesta liittorakenteesta, missä liittopilarit lähtevät kellarikerroksesta. Pilareihin on tehty jäykkäjatkos kellarin kattoon. Välipohjien rakenteissa on WQ-kotelopalkit. Kellarikerroksen ja ensimmäisen kerroksen katto on toteutettu ontelolaatoilla.

Ontelolaattojen lähes 17 metrin pituus teki kuljetuksesta ja varastoinnista haasteellista. Suomesta löytyvällä kuljetuskalustolla voitiin kuljettaa kerralla vain kaksi pitkää ontelolaattaa.

– Lähialueille tehtiin välivarastoja, joista laatat kuljetettiin asennusta varten työmaalle, Sääskilahti toteaa.

Tärkeä työkalu suunnittelussa ja rakentamisessa oli tietomallinnus, joka kohteessa oli tarpeellinen tiukan aikataulun ja tarkan yhteensovituksen vuoksi.

– Rakennesuunnittelussa piti ottaa huomioon rakennusten liittymäkohta muun muassa toteuttamalla osastoivat rakenteet kahden keskuksen väliin. Samalla tuli tehdä mahdolliseksi kiinteä kulkuyhteys sekä kellarikerroksessa että ensimmäisessä kerroksessa, Sääskilahti sanoo.

Julkisivu on toteutettu pelti-villa-pelti-elementeillä, jotka on päällystetty maalatuilla peltikaseteilla. Ulkoväritys muodostuu valkoisesta ja harmaan eri sävyistä.

Perustustöille haasteita toivat vanhan järvenpohjan maarakennekerrokset. Noin kaksi kolmasosaa perustuksista on toteutettu maanvaraisella laatalla, mikä oli mahdollista mittavan massojenvaihdon vuoksi. Kolmasosa alueesta paalutettiin.

Yksi maan suurimpia aurinkovoimaloita

Are Oy toimitti Sepän talotekniset järjestelmät KVR-urakkana Skanskalle. LVIS-suunnittelusta vastasi Sweco Talotekniikka Oy.

Liiketiloja palvelee 13 ilmanvaihtokonetta kahdessa konehuoneessa. Ravintoloiden valmistuskeittiöiden ilmanvaihtoa palvelee oma iv-kone.

– Pysäköintihalliin oli toteutettava ilmanvaihto- ja savunpoistojärjestelmien lisäksi lämmön talteenotto, koska tila on puolilämmin, kertoo projektipäällikkö Sami Toivola Sweco Talotekniikka Oy:stä.

Ilmanvaihdossa hyödynnetään älykkäitä ratkaisuja. Esimerkiksi tilakohtaista jäähdytystä ohjataan tiedonsiirtoväylän kautta, ja jäähdytyksen palvelualueita voidaan muokata vapaasti säätöohjelmaa muuttamalla.

– Langattomat hiilidioksidi- ja lämpötilaanturit tarkkailevat ilmanlaatua ja säätävät ilmanvaihdon tehon asiakasmäärän mukaan, Toivola kertoo.

Sepän katolle tulee yksi Suomen suurimmista aurinkovoimaloista. Kaikkiaan 1670 paneelin järjestelmä tuottaa 400 kilowatin huipputehon ja peittää katosta noin 7000 neliömetriä.

– Aurinkovoima tässä mittakaavassa tekee rakennuksesta energiatehokkaan. Aurinkosähköä voidaan hyödyntää muun muassa kesällä rakennuksen jäähdytyksessä ja sähköautojen latauksessa, suunnittelupäällikkö Juha Törmänen Sweco Talotekniikka Oy:stä toteaa.

Sähkönmittauksessa pilotoidaan uutta teknologiaa. Jyväskylän Energia toimittaa kulutusmittarit ja hoitaa laskutuksen.

– Tavallisesti suurjänniteliittymät toteutetaan yhdellä mittarilla päämittauksella ja kauppakeskusta ylläpitävä kiinteistöyhtiö laskuttaa vuokralaisia sähkönkulutuksesta. Uusi tekniikka yksinkertaistaa sähkönmittausta ja laskutusta kiinteistöyhtiön kannalta, Törmänen kertoo.

Sepän valaistus yleisissä tiloissa on toteutettu led-tekniikalla. Yleisissä tiloissa on käytetty efektivalaistusta muun muassa valopylväissä ja seinissä.

– Valaistuksen suunnittelu edellytti valaistusmallinnuksia, joiden perusteella yhdessä valittiin toteutustavat. Vaihtuvat värit ovat tunnelmavalaistuksessa tärkeä teema, Törmänen toteaa.

Kauppakeskus Sepälle tavoitellaan korkeinta eli platinatason LEED-ympäristösertifikaattia.

Kauppakeskus Seppä
Rakennusaika: 2/16–9/17
Kokonaislaajuus: 55 000 bruttoneliötä
Tilavuus: 306 000 kuutiota
Vuokrattavia tiloja: 24 000 neliötä
Kokonaisinvestointi tontteineen: noin 70 miljoonaa euroa
Rakennuttaja: LähiTapiola
Kiinteistön kehittäjä ja KVR-urakoija:
Skanska Talonrakennus Oy
Talotekniikan KVR-urakoija: Are Oy
Pää- ja arkkitehtisuunnittelu: Innovarch Oy
Rakennesuunnittelu: Sweco Rakennetekniikka Oy
LVIS-suunnittelu: Sweco Talotekniikka Oy
Sisäilme ja kaupallinen identiteetti: Loikka Works Oy
Kaupallinen konsultointi: Realprojekti Oy

 

Facebooktwittergoogle_plusredditpinterestlinkedinmailFacebooktwittergoogle_plusredditpinterestlinkedinmail