Viimeisimmät julkaisut

Kauppakeskus Puuvilla

Satakunnan vetojuhdaksi

Porin historialliseen puuvillateollisuuskortteliin avattu Kauppakeskus Puuvilla oli valtakunnallisesti yksi suurimmista talonrakennushankkeista rakennusaikanaan 2012–2014. Kauppakeskuksen investointiarvo on noin 130 miljoonaa euroa. Uusi kauppakeskus on osa kokonaista Puuvillan kaupunkikorttelia, joka on aivan uudenlainen kaupan, julkisten palveluiden, koulutuksen, kulttuurin, hallinnon ja vapaa-ajan keskus.

« 1 / 2 »

Teksti: Johnny-Kai Forssell ja Jari Peltoranta Kuvat: Esa Kyyrö

Joki jakaa Porin kaupungin kahtia. Itä- ja länsipuolille keskittyneet palvelut ovat aikojen saatossa muodostuneet sinne joen eteläisellä rannalla sijaitsevan keskustan ehdoilla. Kokemäenjoen
pohjoispuolelle on syntynyt paljon uusia asutuskeskuksia, kokonaisia kaupunginosia. Kaupallisista palveluista ovat vastanneet pääasiassa lähimyymälät.

Joen pohjoisrannalla sijaitseva Porin puuvillatehtaan massiivinen kolossi on hallinnut sen kaupunkikuvaa vuodesta 1898.

Pori on palanut yhdeksän kertaa – ja aina rakennettu uudelleen. Erilaisten kaavamuutosten ja kortteleitten uudelleenjärjestelyjen avulla suurista tulipaloista on 1900-luvulle päästäessä säästytty.

Vuonna 1981 kaupunkia koetteli kuitenkin aikansa suurin ja tuhoisin tehdaspalo Euroopassa. Kutomossa syttynyt palo tuhosi 203 metriä pitkän ja 58 metriä leveän tehdassalin, jossa oli 360
kutomakonetta. Pahaa tulipaloa vauhditti epäkunnossa oleva sprinklerjärjestelmä sekä katossa kiskoilla liikkuva pölynkeräin, joka sytytti kattorakenteita. Vuodesta 1900 puuvillapölyä rakoihin
ja rakenteisiin kerännyt kutomo sekä laajennustöissä tapahtunut korjaus- ja kerrosrakentaminen, ilman vanhojen puurakenteiden purkamista, levitti tulipaloa räjähdyksenomaisesti.

Tulipalon jälkeen yhtiön ennestään kasvaneet tuotantovaikeudet saivat aikaan sen, että toimintoja alettiin vähentää tuntuvasti, ja tehdas suljettiin lopullisesti vuonna 1994. Pienen hiljaiselon jälkeen, pakollisten purku- ja saneeraustöitten tultua valmiiksi, ryhdyttiin miltei korttelin kokoista puuvillatehdasta suunnittelemaan uuteen käyttöön. Lopulta, erilaisten kokeilujen ja kokemusten jälkeen teollisuuskorttelin suunnittelu ja myös uuden projektin loppuunsaattaminen on tullut päätökseensä.

Moderni miljöö historialliseen ympäristöön

Lähtökohtana oli modernin miljöön sulauttaminen historiallisesti arvokkaaseen ympäristöön. Punainen, turvallisentuntuinen tiili säilytettiin suurena osana suunnittelussa. Kun toimijoita oli paljon, syntyikin oikea pienoiskaupunki itse kaupunkiin.

– Arkkitehtien roolit olivat hyvin tärkeitä. Haaste ei ollut pelkästään käsite, vaan vaativa tosiasia. Nythän suunniteltiin aluetta, joka tulee elämään aamusta iltaan, sanoo hankejohtaja Marko
Liimatainen Renor Oy:stä.

– Puuvillan, kauppakeskuksen, ohessa siellä toimivat monenlaiset eri toimistot, maistraatti, teatteri, julkisen terveydenhuollon terveysasema, maakuntalehden toimitus, erilaisia taide- ja käsityöpajoja, tanssistudio ja lukuisia muita yrittäjiä, luettelee Liimatainen.

Renoir tunnetaankin maamme johtavana vanhojen kiinteistöjen ja suurempien samantyyppisten alueitten uudelleenkehittäjänä.

Liimatainen pitää Puuvillaa myös selkeänä tilauksena sekä Satakunnalle että myös Porille.

– Länsirannikkoa kun mennään ylöspäin niin vielä Vaasassakaan ei ole vastaavaa keskusta ja pelkästään Satakunnassa on ollut selkeä tyhjiö ja tilaus tällaiselle kauppakeskukselle. Hienoa Puuvillassa on myös se, että julkisivu ei ole pääväylän, Siltapuistokadun, puolelle yksinään näyttävä. Minusta myös takasivun, Puuvillan varsinaisen korttelin puoleinen julkisivu on hieno ja puhutteleva.

– Niin ja Porissa kaikki vastaava on sijainnut joen eteläpuolella. Eteläpuolen kauppakeskuksiin on kuitenkin matkaa keskustastakin. Puuvillasta torille, sillan yli, on vain pari sataa metriä, muistuttaa Liimatainen.

– Pohjois-Pori heräsi Puuvillan myötä maailmankartalle, iloitsee Liimatainen.

_ESA3608Kumppanuusmallilla yhteistyötahoja

Renor Oy:n rakennuttajakumppanina Puvillassa oli Keskinäinen Eläkevakuutusyhtiö Ilmarinen. Miten kaksi suurta löysivät toisensa?

– Ilmarinen on hakenut kappakeskushankkeissa kumppanuusmallilla yhteistyötahoja ja sen kautta sitten toteuttaa kyseisenlaiset hankkeet, sanoo Ilmarisen rakennuttajapäällikkö Niina Rajakoski.

– Renor tarjosi meille tutkittavaksi Porin Puuvillan kauppakeskusta. Ilmarinen tutki hankkeen ja totesimme sen tuottavaksi ja turvaavaksi sijoitukseksi. Hyvähän siitä tuli. Omistamme kohteesta
50% ja Renor omistaa toisen 50%. Tämäntyyppisessä suuressa hankkeessa ei riitä pelkkä rahoitus. Rakennuttajan on seurattava eri vaiheita tarkoin avajaisiin saakka.

– Ilmarinen antoi hankkeen suunnitteluvaiheeseen tavoitteet toteutukselle ja etenkin lopputuotteelle. Kävimme läpi vuokrattavuuteen liittyviä asioita ja yleisesti toimme näkemyksemme kauppakeskuksen sekä kaupallisuudesta että toiminnallisuudesta, sanoo Rajakoski.

– Tehtävänämme oli myös varmistaa asetettujen tavoitteiden toteutuminen niin rakentamisessa kuin vuokrauksessa. Suunnittelu- ja rakentamisvaiheessa olimme tietysti tiiviisti mukana, muistuttaa
Niina Rajakoski.

Miten Puuvilla sijoittuu hankkeen koon mukaan Ilmarisen muihin vastaaviin projekteihin?

– Meillä on käynnissä vastaavan kokoinen hanke, joka sijaitsee Lappeenrannan keskustassa. Olemme Kauppakeskus Iso-Kristiinassa kumppanina Cityconin kanssa.

Niina Rajakoski tuo julki myös ilonsa, kun Puuvilla voitti Teklan BIM -palkinnot Suomessa ja kansainvälisesti.

Tuttua ja aina uutta

– Onhan näitä tehty, 15 viimeistä vuotta olen puurtanut näitten kauppakeskusten kanssa, sanoo Skanska Talonrakennus Oy:n hankintapäällikkö Veijo Markkanen.

– Haastehan näin suuri projekti aina on. Puuvillassa oli rakentajan kannalta paljon saneerausta, paalutusta sekä lämmönkeräilyä maasta.

Markkanen sanoo, että aikataulussa pysyttiin hyvin, jos vaikka kahden viimeisen kuukauden aikana tuli jo kiire.

Vastaavista hankkeista poiketen Markkanen toteaa lämmönkeräysputkiston maahan kaivamisen. – Siihen tuli sellainen varsinainen lampi ja maaperä oli hyvin pehmeää, mutta erilaisilla patjamenetelmillä siitäkin selvittiin.

Markkasen mukaan kuitenkin, loppujen lopuksi, työ sujui hyvin ja vastaavanlaisten projektien teon kokemus helpottaa näinkin suurten kohteitten aikataulussa valmistumisen.

– Nyt on pojan vuoro, sanoo Veijo Markkanen ja viittaa siihen että hänen poikansa on nyt samoissa tehtävissä Lappeenrantaan nousevassa kauppakeskuksessa.

_ESA3596Suunnittelu linjassa

– Kokonsa puolesta projekti tietysti haastoi, mutta tekniikan puolesta se oli arkista työtä, sanoo Juha Junttila Insinööritoimisto Narmaplan Oy:n Rauman konttorista.

– Rakennuksen liittäminen massaan, uuden ja vanhan yhdistäminen oli tietysti tarkkaa työtä. Aikataulukin oli tiukka, mutta hyvin siitä selvittiin.

Saumatonta yhteistyötä Junttila ei väsy ylistämään.

– Yhteistyö tilaajan ja päätoimijan kanssa sujui loistavasti. Tiukat palaverit sujuivat hyvin.

Junttila kertoo, että Narmaplan on tehnyt suuriakin hankkeita, mutta Rauman toimistolle tämä oli uusi suurempi työ. Kun toimipiste on lähellä työmaata, on siitä Junttilan mukaan etua. – Kun yllätyksiä tulee eteen, saa työmaalle miehen kolmessa vartissa.

Valtakunnallisesti Puuvilla ei ole Narmaplanille suurin.
– Meillä on Sipoon Logistiikkakeskus työn alla, ja se on vielä Puuvillaakin suurempi, Junttila mainitsee.

Arkkitehtitoimistot yhteen

Suuri projekti vaati kahden arkkitehtitoimiston yhteistyötä. Tätä varten Arkkitehtikonttori Petri Pussinen Oy ja Arkkitehtitoimisto Küttner Ky perustivat Arkkitehtikonttori Küttner & Pussinen Oy:n.

Yritys jakoi vastuu- ja osa-alueet, arkkitehti Michael Küttnerin toimitusjohtajuudessa.

Molemmat toimistot ovat tunnettuja omilla tahoillaankin, mutta Puuvillan kokoisen hankkeen suunnittelussa tämä yhteenliittymä koettiin tarpeelliseksi.

– Projekti oli nopea, ja aikataulukin kireä, sanoo rakennusarkkitehti Liisa Säämäki Arkkitehtitoimisto Küttner Ky:stä.

Arkkitehti Petri Pussinen sanoo, että työn jakaantumisessa heidän konttorinsa keskittyi uudisrakennukseen ja Küttner vanhaan tehdasrakennukseen, joka oli toimistolle tuttu jo entuudestaan.

– Vanhan ja uuden yhteen liittäminen oli suurin Suomessa tähän asti tehty työ. Suunnittelu alkoi jo vuonna 2008, mutta tilaajan puolella vaihtui ihmisiä ja työryhmät olivat todella suuria.

Pussinen toimi yritysten yhteenliittymässä pääsuunnittelijana.

– Lähtökohtina olivat muun muassa vanhan teollisuuslaitoksen ilmeen ja ominaisuuksien säilyttäminen. Olipa kyseessä sitten portaat taikka kaiteet – ja punainen tiili, sanoo Pussinen.

Ainutlaatuinen kauppakeskusmiljöö

Liimataisen mukaan Puuvilla on ainoa suomalainen kauppakeskus, jossa moderni miljöö on sulautettu historiallisesti arvokkaaseen ympäristöön vanhoja rakennuksia kunnioittaen. Puuvillan kortteli
on oikeastaan pienoiskaupunki kaupungissa, joka elää aamusta iltaan.

Puuvillan kauppakeskuksessa on kolme erilaista korkeusmaailmaa. On vanhan värjäämön maailma ja kaksi erilaista uudiskorkomaailmaa.

– Korkeuserojen yhteensovittaminen vaikutti kauppakeskuslayoutiin. Kauppakeskuksesta löytyy erinäköisiä korkeusasemia ja katselukulmia, mitä on pidetty onnistuneena.

– Puuvilla ei vastaa ihmisten tavanomaista mielikuvaa kauppakeskuksesta. Se ei näytä tavalliselta modernilta ja steriililtä kauppakeskukselta, joita maahamme on viime aikoina noussut. Täällä on säilytetty vanha teollisuusympäristö ja se on tehty punatiilisen miljöön ehdoilla. Täällä on paljon hyvin pelkistettyä betoni- ja punatiilipintaa pelkistetyllä toteutuksella. Lopputulos on
visuaalisesti ja tunnelmaltaan ainutlaatuinen. Suuri yleisö on ottanut tämän hienosti vastaan ja todennut, että vau, tämähän on hieno, Liimatainen hehkuttaa.

_ESA3608Ympäristön ehdoilla

Puuvillaa ei toteutettu ainoastaan vanhan teollisuusmiljöön ehdoilla, vaan myös koko ekologisen ympäristön tila huomioonottaen. Puuvilla tavoittelee kansainvälistä LEED-ympäristösertifikaattia.

– Olemme vähintään korkealla LEEDkulta-tasolla ja saatamme päästä korkeimpaan platinatasoonkin. Sertifioinnissa arvioidaan laajasti erilaisia ympäristökriteerejä ja meillähän on esimerkiksi geoenergiaan tehty iso panostus. Maaperässä on sata maalämpökaivoa, joista kiinteistö saa 80 prosenttia tarvitsemastaan lämpö- ja jäähdytysenergiasta, Liimatainen kertoo.

Ympäristöpisteitä tulee keskustasijainnistakin, mikä vähentää liikennepäästöjä.

Näytöt ja äänet hallussa

Electro Waves Oy toimitti Puuvillaan Digital Signage -järjestelmän näytöt ja tapahtuma-alueitten tekniikan.

– Puuvillassa on suuria LED-näyttöpintoja sisäänkäynnin vieressä yksi ja kolme sisätiloissa. Nämä ovat tällä hetkellä kuvaltaan laadukkaimpia maassamme, sanoo myyntipäällikkö Jyti Ålander.

– Toimitimme ja asensimme käytäville myös kuusi Fidan design -infotaulua, joista kaksi on kaksipuoleista ja yksi yksipuolinen. Electro Waves toimitti myös äänentoisto-ja mikrofonilaitteiston, johon Puuvillassa toimiva yritys tai asiakas voi liittyä omilla konstruktioillaan.

Tapahtuma-aluetta voidaan seurata robottikameralla ja kuva voidaan siirtää toisen kerroksen LED-näytölle, jolloin tapahtumia voidaan seurata Puuvillan ravintolamaailmassa, toisessa kerroksessa.

Koko tapahtuma-aukion tekniikkaa ja kuvien reititystä LED-näytöille ohjataan AMX -ohjaustekniikalla, johon käyttöliittymäksi on valittu langattomaan verkkoon kytketty kosketusnäyttö.

– Tämä takaa melko monimutkaisen järjestelmän helppokäyttöisyyden, sanoo Ålander.

Facebooktwittergoogle_plusredditpinterestlinkedinmailFacebooktwittergoogle_plusredditpinterestlinkedinmail