Viimeisimmät julkaisut

Kauppakeskus Lauttis ja asuintalot

Upouutta vanhaa kaavaa noudattaen

Helsingin Lauttasaaressa on valmistunut kauppakeskus Lauttis ja sen päälle kolme asuintaloa Nuoli, Treffi ja Keula sekä alle kaksi kerrosta pysäköintiin. Lisääntyneen rakennusoikeuden käytöstä huolimatta hybridikokonaisuus sijoittuu hyvin maisemaan.

« 1 / 2 »

Teksti: Antti J. Lagus Kuvat: Mikael Lindén

Kauppakeskus Lauttis avautui viime vuoden joulumyyntiin, ja asuntoosakeyhtiöistä viimeinen eli Keula valmistui toukokuun lopussa. Kaikkiaan kolmessa taloyhtiössä on 136 erikokoista asuntoa, joista kuusi on rivitalotyyppisiä asuntoja kauppakeskuksen katolla.

Kauppakeskuksen omistaa Aberdeen Asset Managementin hallinnoima rahasto. Yhden asuntoyhtiön omistaa Ålandsbankenin asuntorahasto, muut asuntoyhtiöt ovat kovan rahan asuntoja.

Vesa Jäntti ja Leena Brooke Cederqvist & Jäntti Arkkitehdit Oy:stä sanovat, että professori Olli Kivisen aikoinaan laatiman vanhan kaavan mukaisen alueen selkärangan, ajoneuvoliikenteeltä rauhoitetun keskeisen jalankulkuväylän tulee säilyä merkittävässä roolissa myös asemakaavaa muutettaessa.

Vaikka vanha 1960-luvulla rakennettu ostoskeskus purettiin uuden tieltä, säilytettiin vanhan kaavan mukainen kävelyreitti muuttamalla se kauppakeskuksen läpi kulkevaksi, viihtyisäksi ja katuihin integroiduksi kauppakäytäväksi.

Lauttis on hybridihanke: kauppakeskuksen päällä on kolme kuusikerroksista asuintaloa ja alla kaksi maanalaista pysäköintikerrosta.

– Kauppakeskuksen julkisivu on lähes mustaa tiiltä. Näin kauppakeskus muodostaa jalustan valkoisille asuinrakennuksille. Julkisivussa tiili ja näyteikkuna vaihtelevat. Ideana oli, että luotaisiin Lauttasaarentielle ulospäin avautuva keskustamainen kivijalkahenkinen rakennus, Brooke sanoo.

Monipuolisessa hankkeessa on lisäksi mukana Länsimetro, sillä Lauttasaaren metroaseman itäinen sisäänkäynti yhdistyy kauppakeskukseen.

Hybridihankkeen luonteen mukaisesti osapuolia oli monia, joiden kanssa suunnittelutyö sujui Brooken mukaan sulassa sovussa. Esimerkiksi porrashuonejärjestelyt yhteiskäyttöisiksi liikekeskuksen ja asuntojen kanssa aiheutti runsaasti yhteensovittamista.

Lauttasaaren sydämessä

Asuinrakentamisen myötä uutta rakennusoikeutta saatiin yhteensä noin 11 000 neliömetriä. Paikka ei kuitenkaan näytä täyteen pakatulta, sillä kauppakeskuksen päälle sijoitetut rakennukset on toteutettu ilmavasti. Rakennusten välissä on avara city-piha, jossa on leikkialueen lisäksi myös viheralue. Pihalle muodostuu Leena Brooken mukaan lähes oma pienilmastonsa.

Brooke pitää kauppakeskusta Lauttasaaren sydämenä, jossa yhdistyvät peruspalvelut, kaupat ja ravintolat. Lauttiksen alakerrassa sijaitsevien kahdella ruokakaupalla on yhteinen sisäänkäynti Lauttasaaren metroaseman kanssa. Tältä osin Länsimetro on todella otettu käyttöön jo viime vuonna. Asuintalo Treffistä pääsee metroon ilman, että tarvitsee käydä lainkaan ulkona.

Kauppakeskuksella ja asunnoilla on yhteinen sisäänajotunneli parkkiluolaan, jonka ylempi kerros on tarkoitettu kauppakeskuksen asiakkaille ja alempi kerros metron liityntäpysäköintiin ja asukaspysäköintiin.

Pysäköintihalli on pääkaupunkiseudun ensimmäinen maksullinen puomiton pysäköintilaitos. Pysäköintihalliin sisään ajavien autojen rekisterikilvet kuvataan ja pysäköintimaksua suoritettaessa automaattiin syötetään auton rekisterinumero, joka toimii tunnistimena hallista poistuttaessa.

Asukaspysäköintiin on 75 paikkaa, joka on huomattavasti vähemmän kuin asuntojen määrä, mutta lähellä kaupungin keskustaa ja metrolinjan äärellä sijaitsevissa rakennuksissa kaikki asunnot olivat siitä huolimatta käyneet kaupaksi jo toukokuun alkuun mennessä.

Town house -tyyppisiä rivitaloasuntoja

Lauttasaaren vanhan ostoskeskuksen kolmetoista omistajaa olivat tehneet noin kymmenen vuoden ajan erilaisia suunnitelmia ostoskeskuksen uudelleen rakentamiseksi ja lisärakentamiseksi tontille. Kohteen hankepäällikkönä toiminut Sanni Tuomainen YIT-Rakennus Oy:stä kertoo, että kaupunki ja naapuritalot olivat ottaneet kantaa nyt toteutettujen suunnitelmien mukaisiin räystäskorkeuksiin.

– Naapurikerrostalon näkymien säilyminen mahdollistettiin town house -tyyppisillä rivitaloilla. Muutenkin rakennus noudattaa aika hyvin 1960-luvun lopun kaavaa, Tuomainen sanoo.

YIT vastasi hankkeen kehittämisestä, markkinoinnista, vuokralais- ja sijoittajahankinnasta, rakennuttamisesta, juridisista sopimuksista, kokonaistoteutuksesta ja korttelin rakennustöiden yhteensovittamisesta. YIT onnistui kuromaan kauppakeskuksen avausaikataulua noin puolella vuodella muun muassa elementoimalla runkoa. Sen lisäksi, että yhtiö informoi korttelin asukkaita, se järjesti myös vanhan ostoskeskuksen jäähyväistilaisuuden. Lisäksi järjestettiin viikoittaisia tapaamisia Länsimetro-yhtiön kanssa.

Asuntojen julkisivut erikoisrappauksella

Kauppakeskuksen päällä olevat asuinrakennusten julkisivut on toteutettu saumattomana valkoisena erikoisrappauksena. Ratkaisussa teräsverkolla lujitettu pohjarappaus tehdään jo tehtaalla teräsbetonikuorella olevan lämmöneristeen päälle. Julkisivurakenne viimeistellään työmaalla sauma- ja pintarappauksella. Tiiltäkin julkisivuun harkittiin, mutta rapattuna rakennusten polveileva julkisivu oli YIT-Rakennus Oy:n vastaavan mestarin Mika Kososen mukaan helpompi rakentaa.

Asunto-osakeyhtiöistä Treffi sijaitsee osittain metron Otavantien sisäänkäynnin päällä. Tässä rakentajien piti käyttää kekseliäisyyttään, sillä rakennuksesta on 3,5 metriä tyhjän päällä. Tämän osan valu tuettiin normaalin alatuennan sijasta ylhäältä päin.

Kauppakeskuksella on kolme ilmastointikonehuonetta, joiden poistoilmaputket on johdettu kauppakeskuksen yläpuolelle rakennettujen asuintalojen halki talojen katoille.

Yhden asuintalon seitsemännessä kerroksessa on kolmen asuintalon yhteinen sauna. Saunan vieressä olevan kerhotilan terassilta on hienot näkymät yli Lauttasaaren kattojen. Saunan ja kerhotilan varaukset hoituvat netin välityksellä.

Asuntoihin on rakennettu kiinteiden verkkoyhteyksien lisäksi myös langattomat verkot. Ovipuhelinten avulla voi katsoa, kuka on kadulla pyrkimässä sisään. Rappukäytävissä on infotaulut, joilta näkee bussiliikennetietojen lisäksi myös muun muassa säätietoja ja uutisia.

Paljon yksittäisratkaisuja

Kauppakeskuksen ja asuntojen rakennesuunnittelija Jukka Ala-Ojala Wise Group Finland Oy:stä kertoo, että töissä ei voinut hyödyntää vanhaa lainkaan. Ensin vanha ostoskeskus purettiin, sitten louhittiin ja sitten rakennettiin.

– Tässä on yhdistetty kolme toimintoa: asuminen, kauppakeskus ja pysäköinti eikä tontinmuoto ollut helpoimmasta päästä, sillä siinä on korkoeroja ja liittymät metro-asemaan. Tämä oli selvästi vaativaa hybridirakentamista, Ala-Ojala sanoo.

Asuntojen alle tulleet kauppakeskus ja pysäköintitilat ohjasivat suunnittelua. Ala-Ojalan mukaan rakenteissa on käytetty liittopilareita ja teräspalkkeja ja asuntojen kohdalla on myös paikalla valettuja palkkeja.

Monimuotoisessa hankkeessa ei paljon rakenteita voinut toistaa, vaan tehtiin paljon yksittäisratkaisuja. Esimerkiksi kuormien siirtämiseen pystyrakenteisiin piti tehdä järeitä ratkaisuja.

Kauppakeskus Lauttis ja asuintalot Nuoli, Treffi ja
Keula, Lauttasaarentie 24, Helsinki

Rakennuttaja: YIT Rakennus Oy
Tilavuus: 119 420 m3
Kokonaisala: 7 000 m2 (kauppakeskus)
11 000 m2 (asuintalot)
30 117 m2 (kokonaisuus p-hallit mukaan luettuna)
Rakennusaika: 5/14 – 5/17
Arkkitehtisuunnittelu: Cederqvist & Jäntti Arkkitehdit Oy /
Vesa Jäntti & Leena Brooke
Rakennesuunnittelu: Wise Group Finland Oy

 

Facebooktwittergoogle_plusredditpinterestlinkedinmailFacebooktwittergoogle_plusredditpinterestlinkedinmail