Viimeisimmät julkaisut

Kauppakeskus Easton

Easton on idän uusi väriläikkä

Uusi kauppakeskus värittää Helsingin Itäkeskusta ja antaa sille kaupunkimaisen ilmeen. Rakennuksen malli on yksinkertainen, mutta sisätiloissa on sattumanvaraisuutta ja vaihtelua.

Teksti Marja Hakola | Kuvat Mikael Lindén

Eastonin suunnittelijalle, professori Ilmari Lahdelmalle on Helsingin Itäkeskuksen ympäristö tuttua. Lahdelma & Mahlamäki Architects on mukana Metropolia ammattikorkeakoulun Myllypuron kampusalueen suunnittelussa. Näkövammaisten Iiris-keskus on sekin toimiston käsialaa samoin kuin asuinkortteli läheisen Kehä I:n tuntumassa.

Kesko Oyj:n rakennuttama Easton sijoittuu vilkkaasti liikennöidyn Itäväylän varrelle. Tien toisella puolella kohoaa jättimäinen kauppakeskus Itis, ja näköetäisyydellä Itäväylän ja kehätien risteyksessä on toinen hypermarketti.

– Eastonin kohdalla tavoitteenamme oli suunnitella rakennus, joka erottuu ympäristöstään luonnollisella tavalla, ei röyhkeästi. Emme halunneet tehdä mitään monumentaalista, Lahdelma kertoo.

– Lähtökohtana oli luoda rakennus, jolla on oma itähelsinkiläinen identiteetti, Keskon suunnittelupäällikkö Jari Salmela sanoo.

Punatiilisten asuin- ja toimistorakennusten viereen noussut Easton sai kevyen, tiilimäisen ja tiilenpunaisen ilmeen, joka on piristävä poikkeus lähellä olevista harmaasävyisistä kauppakeskuksista. Ulkonäön omaleimaisuutta vahvistaa julkisivua kiertävä, keraamisista tiilisauvoista rakennettu säleikkö, joka muodostaa elävän ja aaltoilevan kaksoisjulkisivun kompaktille rakennukselle.

– Keraamiset tiilet ovat eripituisia ja -värisiä, ja kunkin tiilen sisällä on terästanko. Tiilien yhteenlaskettu pituus on noin 40 kilometriä, Keskon rakennuspäällikkö Matti Tapio toteaa.

Palveluita ja parkkitilaa

Valtavan K-Citymarketin lisäksi kauppakeskuksessa on lukuisia kahviloita ja ravintoloita sekä muun muassa posti, apteekki ja Alko. Katutasossa on lisäksi liiketiloja, jotka avautuvat kadulle päin.

Pääsisäänkäynti kauppakeskukseen on Kauppakartanonkadulla. Täällä julkisivu on sekä tiiltä että lasia. Katutasosta ylös asti ulottuva ikkunapinta antaa rakennukselle tyylikkään, suurkaupunkimaisen ilmeen. Eastonin voisi istuttaa mille tahansa Berliinin suurista ostoskaduista.

Jari Salmela on tyytyväinen kauppakeskuksen uutuuttaan hohtavassa parkkihallissa.

– Haluamme tarjota asiakkaillemme parhaat parkkipaikat, hän sanoo.

Parkkihalli on tärkeä tila myös arkkitehdin mielestä, sillä suuri osa kauppakeskuksen kävijöistä tulee sen kautta. Tilan tulee olla selkeä ja helposti hahmotettavissa.

Eastonin parkkihallissa on 1000 autopaikkaa kolmessa kerroksessa: kaksi parkkikerrosta alhaalla ja kolmas katolla. Sähköautoille on omat paikkansa. Sisääntulokerroksessa eli ensimmäisessä parkkikerroksessa on taksin pysähdyspaikka sekä netin kautta tilattujen tuotteiden noutopiste.

Myös pyörällä kulkevat on otettu hyvin huomioon. Pyöräparkkeja on sekä kauppakeskuksen sisällä että ulkona. Pyöräilijöille on jopa oma sisäänkäynti Visbynkadun puolella.

Uutta kauppakeskusta on helppo lähestyä kävellen ja pyöräillen, sillä rakennus sijaitsee jo olemassa olevien katujen ja tuttujen kulkureittien varrella. Itäkeskuksen metroja bussiasemalta Eastoniin pääsee kätevästi Itäväylän yli kulkevan katetun Hansasillan kautta.

Valoseinä luo tunnelmaa

Parkkihallista on läpikulku liukuportaille, jotka vievät ylös ostoskerroksiin. Himmeästi valaistun välitilan hallitsevin elementti on alhaalta ylös asti ulottuva valoseinä – tai liikkuva tapetti, kuten Salmela sitä nimittää. Valoseinää voi tutkailla samalla, kun loivat liukutasot kuljettavat asiakasta.

– Valoseinä on vastapaino kaupunkikeskuksen kiireelle. Se rauhoittaa, sillä se luo mielikuvia luonnosta, metsästä, vedestä ja linnuista, Salmela sanoo.

Valoseinän värejä ja tehoja on mahdollistaa säätää portaattomasti. Itse asiassa sen jokaista yksittäistä lamppua on mahdollisuus säätää.

Verhon avulla ei haluta mainostaa tai viestittää mitään; sen tarkoitus on luoda pehmeää ja omaleimaista ilmettä kauppakeskukseen. Kauppakeskuksen sisätilan arkkitehtuuri yllättää monipuolisuudellaan. Erilaisten elementtien ja pintojen avulla tilasta on Lahdelman mukaan haluttu tehdä elämyksellinen.

– Rakennuksen malli on yksinkertainen, mutta sisätilat tuovat siihen sattumanvaraisuutta ja vaihtelua, hän toteaa. Rouhea betonilattia vaihtuu yhtäkkiä parketiksi tai valkoiseksi kolikkokuvioiseksi kumimatoksi.

Seinäpinnat ovat kaakelia, puuta ja lasia. Alakatto on peitetty läpinäkyvällä teräsverkolla.

– Materiaalit ja sisustusratkaisut tukevat kauppakeskuksen käyttötarkoitusta. Eastonin vetovoima Citymarketin lisäksi on monipuolinen ravintolamaailma. Sisustuksella korostetaan tarjonnan runsautta, trendikkyyttä ja kansainvälisyyttä, Salmela sanoo.

Tietomallin suuri rooli

Easton toteutettiin projektinjohtopalveluna. Projektia johtanut Eero Kiljunen Haahtela-rakennuttaminen Oy:stä sanoo, että yhteistyö tilaajan kanssa sujui hyvin.

– Keskolla oli vahva näkemys, tahto ja ohjaus tässä hankkeessa. Pjp-sopimus vaatii jatkuvaa vuoropuhelua tilaajan kanssa, ja Keskolla oli tähän hyvät resurssit, Kiljunen sanoo.

– Tilaajan pitää myös osata väistää oikeassa kohdassa, Keskon Matti Tapio toteaa.

Molemmat korostavat mallinnusta, jolla oli suuri rooli hankkeessa projektin johtamisen, suunnittelun, toteutuksen, tilojen vuokrauksen ja valmiin rakennuksen ylläpidon näkökulmasta.

– Tietomallilla oli ratkaiseva rooli myös kaksoisjulkisivun rakentamisessa. Seinän toteutumistavoi pitää pienenä tietoteknisenä ihmeenä, Tapio sanoo.

Eastonin projektissa käytettiin tietomallia ja mallitietoa laajasti koko rakentamisen prosessin ajan. Tietomalli valittiin Tekla BIM Awards 2017 -kisan voittajaksi.

– Keskon tavoitteena oli alusta alkaen luoda toteutumamalli rakennuksen ylläpitoa varten. Tilaajalla oli siten vahva näkemys mallista ja sen hyödyntämisestä, ja tilaajan tuki oli todella tärkeää projektin onnistumiselle, toimitusjohtaja Johan Appelqvist Byggnadsekonomi Oy:stä kertoo.

Suomessa ja Ruotsissa toimiva Byggnadsekonomi on erikoistunut tietomallinnustyön johtamiseen. Yritys vastasi Easton-projektissa mallinnuksen koordinoinnista.

Keskon suunnittelunohjauksesta vastasivat Jari Salmelan lisäksi talotekniikkapäälliköt Jari Suuronen ja Jari Pihlajamaa.

Suunnittelunohjaus vaati muun muassa, että mallinnus pidetään reaaliajassa. Tietomallissa oli kymmenen mallintavaa osapuolta ja 82 osamallia, ja mallia päivitettiin viikon välein.

– Päivityksen ansiosta projektiosapuolet kokivat, että suunnittelu oli yhtä kuin mallinnus. Urakoitsijat pystyivät hyödyntämään tietomallia tehokkaasti, Appelqvist kertoo.

Malli myös toteutuksessa

Eastonin tapauksessa mallinnus oli uutta noin kolmannekselle talotekniikan urakoitsijoista. Appelqvistin mukaan urakoitsijoiden tiedot ja taidot mallinnuksen suhteen paranevat kuitenkin koko ajan.

– Vaivattoman työmaakäytön ansiosta moni urakoitsija heräsi huomaamaan tietomallinnuksen edut. Aamuisin työmaatoimiston kahden suuren näytön eteen kerääntyi porukkaa katsomaan mallista, että missä mennään ja mitä tehdään seuraavaksi. Mallin avulla voitiin tehdä ennakoivaa työtä myös työturvallisuuden suhteen: nähtiin muun muassa, minne tarvittiin tukia seuraavalla viikolla.

Koko rakennus tekniikoineen toteutettiin tietomallin mukaisesti. Rungon turvallinen nostotapa voitiin optimoida aikataulun ja kustannusten suhteen. Rungon elementtien asennusaikataulu vietiin elementtitasolle ja syötettiin jaettuun malliin. Elementtien suunnittelijat, valmistaja ja asentajat syöttivät malliin viikoittain toteumatietoja, joiden avulla tilanne voitiin esittää visuaalisessa muodossa.

Tietomalli oli tarpeen myös silloin, kun oltiin toteuttamassa 30 000 värikoodatusta keraamisesta sauvasta koostuvaa julkisivurakennetta. Mallipohjan avulla voitiin hallita valtavaa tietomassaa ja siirtää tietoa arkkitehdin, rakennesuunnittelijan ja konepajan välillä.

Haastavassa aikataulussa suunnittelu ja rakentaminen limittyivät. Isoja muutoksia voitiin toteuttaa kesken suunnittelun. Tuleville vuokralaisille voitiin mallin avulla esittää heidän tulevaa toimintaympäristöään ja varmistaa tietojen kulku myös suunnittelupöydälle.

Kauppakeskus Easton
Bruttoala: 66 700 neliötä
Rakennuttaja: Kesko Oyj
Kustannusarvio: 100 miljoonaa euroa
Projektinjohto: Haahtela Rakennuttaminen Oy
Arkkitehti: Arkk.tsto Lahdelma & Mahlamäki Oy
Rakennesuunnittelu: Wise Group Finland Oy
LVISA-suunnittelu: Granlund Oy
Rakennusurakointi: Haka PKS Oy, Robert Rakennus Oy
Runkourakointi: Lujabetoni Oy
Teräsurakointi: Teräsasennus Toivonen Oy
Sähköurakointi: Are Oy, Suomen Energia-Urakointi Oy
Automaatiourakointi: Fidelix Oy
IV-urakointi: Are Oy
LV-urakointi Star Expert Oy, Sveimik Oy

Facebooktwittergoogle_plusredditpinterestlinkedinmailFacebooktwittergoogle_plusredditpinterestlinkedinmail